Arvoisa herra puhemies! Yksitoista Euroopan unionin jäsenmaata on nyt ilmoittanut lähtevänsä mukaan valmistelemaan rahoitusmarkkinaveroa. Suomea ei tuolla listalla näy, mutta tässäkin salissa asiasta keskustellaan, kunhan komissio saa lakiesityksensä valmiiksi. (Kari Rajamäki: Oletteko muuttaneet mieltä?) Meillä olisi nyt hyvä tietää, mikä hallituksen kanta on asiaan. Kertokaa se nyt tälle salille, kertokaa se Suomen kansalle, kertokaa se koko Euroopalle, mikä on kanta. Onko näin, että Suomi on tähän mennessä liittynyt kaikkiin mahdollisiin ytimiin ensimmäisten joukossa? Ei olisi ehkä euroonkaan kannattanut sillä lailla hökeltäen mennä. Mikä nyt on tullut? Europarlamentissa parlamentaarikko Carl Haglund on vastustanut, vastustaako ministeri Haglund? Ulkoministeri on kannattanut, kulttuuriministeri on kannattanut, ja pääministeri ei ole mitään mieltä. Mitä mieltä te olette?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hallitus ei päässyt yhteisymmärrykseen siitä, osallistutaanko tähän pieneen ydinjoukkoon, kun tätä valmistellaan. Tunnetusti siitä on erilaisia mielipiteitä hallituksen sisällä. No, nyt sitten tämä asia etenee niin, että komissio tekee esityksen, joka tulee sitten kaikkien EU-maiden käsiteltäväksi. Tämä on tilanne, mutta niin kuin kaikki nyt hyvin tietävät sen, niin hallitus ei päässyt yhteisymmärrykseen siitä, osallistutaanko pieneen ydinjoukkoon, mutta maita oli riittävästi, jotta tiivistetty yhteistyö voi sitten käynnistyä.

Arvoisa herra puhemies! Täällä tuli välihuutoja oikealta ja vasemmalta. Haluan kuitenkin muistuttaa, että tässä oppositio kysyy hallitukselta eikä hallitus oppositiolta. Koska hallituksen kannasta ei saa selvää, voin mielelläni kertoa perussuomalaisten kannan.

Jos transaktiovero on maailmanlaajuinen, kannatamme sitä. Jos se on Euroopan laajuinen Sveitsi mukaan lukien, niin veroratkaisu on vielä siedettävä. Olennaista on se, että veron tuotot tulevat Suomeen eivätkä Euroopan unioniin. Euroopan unionille ei pidä antaa verotusoikeutta, ja pieneen ydinjoukkoon, jossa vaurioitetaan Suomen kilpailukykyä ja pankkisektoria, ei pidä mennä. Eli tässä tuli kanta.

Tarkennukseksi vielä pääministerin kantaan: lähteekö hallitus siitä, että jos ja kun mainittu vero tulee, rahat tulevat Suomeen eivätkä mene Euroopan unionin Molokin kitaan?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin äsken totesin, hallituksen sisällä eri puolueilla on eri mielipiteitä tästä asiasta. Meillä ei ole siis kantaa siitä, miten tähän suhtaudutaan siinä vaiheessa, kun esitys on, (Timo Soini: Onhan siellä koko joukko!) mutta eri hallituspuolueilla on omia mielipiteitä. Kun ei ehkä kuitenkaan ole tarkoitus ruveta puoluekohtaista tenttiä käymään tässä yhteydessä, niin minulla ei ole hallituksen puolelta yhtään sen enempää sanottavaa, vaikka siitä kysyttäisiin kuinka monta kertaa. (Timo Soini: Ei ole kantaa soteen, ei ole mihinkään!)

Arvoisa herra puhemies! Tämä transaktioverohan liittyy euroalueen yhteisen uuden budjetin kokoamiseen, mitä ei ole kovin näkyvästi kuulutettu ainakaan Suomen eduskunnassa, ja se budjetti on täysin eri asia kuin EU:n budjetti vuosille 2014—2020. Tämä on syytä tuoda selkeästi esille, ja tällä transaktioverolla on ajateltu kerättävän siis veroja tähän euroalueen yhteiseen budjettiin.

Onko nyt niin, että tämä pitää paikkansa, ministeri Katainen, ja jos näin on, niin mitä siitä seuraa, jos Suomi ei osallistu tähän veroon? Kerätäänkö ja peritäänkö nämä rahat meiltä jotenkin muuten? Eli mikä tämä tilanne on? Kertokaa Suomen kansalle kaikki nyt tähän asiaan liittyvät faktat. (Ben Zyskowicz: Mitään salaamatta tai mitään siihen lisäämättä!)

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kun ei ole edes uutta esitystä, niin en pysty tuohon vastaamaan. Siinä esityksessä, minkä komissio on tehnyt, muistaakseni oli tarkoitus kerätä EU:n budjettiin varoja, mutta kun nyt on tarkoitus, että tämä maajoukko pyytää komissiolta esityksen, niin sittenpähän sen näkee, mitä komissio esittää. En pysty sen enempää tulevasta esityksestä sanomaan.

Arvoisa puhemies! Rahoitusmarkkinaveron kokeilujen historia on synkkää luettavaa. Ruotsi kokeili veroa pikaisesti 80-luvulla, huonoin seurauksin. Paikallinen pörssi kuihtui, ja muun muassa Ruotsin valtionvelkakirjojen kysyntä laski, kun kaupankäynti siirtyi hyvin nopeasti ulkomaille. Ruotsi luopuikin verosta nopeasti, kun se havaitsi siitä olevan paljon haittaa ja kun verokertymäkin jäi vain murto-osaan arvioidusta. (Matti Saarinen: Raha puhuu!) Ranska otti kesällä 2012 rahoitusmarkkinaveron käyttöön, ja suuret pelurit kiertävät sitä jo nyt. Käytännössä veroa maksavat vain piensijoittajat.

Arvoisa puhemies! Kysyn ministeriltä: kun käyttöön otettujen rahoitusmarkkinaverojen historia on näin synkkää, miksi Suomen hallitus kuvittelee, että se yhtäkkiä toimisi?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Pitää korjata kysyjän virhe: ei hallitus ole kuvitellut yhtään mitään, (Naurua) meillähän ei ole kantaa tähän asiaan. (Timo Soini: Eikä ole mistään mitään mieltäkään!) Niin kuin totesin, hallitus ei päässyt yhteisymmärrykseen siitä, lähdetäänkö tähän mukaan vai ei. Eli meillä ei ole mitään hallituksen kuvitelmia. Eri puolueilla on erilaisia näkemyksiä tästä asiasta.

Arvoisa puhemies! Tämä kaavailussa oleva rahoitusmarkkinavero on oikein hyvä asia, ihan yhtä hyvä kuin rikkidirektiivi: maailma pelastuu ja muuta kivaa. Ainoa vika on vain siinä, että kumpikaan ei kohdistu tasapuolisesti kaikkialle. Se, että Suomi lähtee näihin kokeiluihin mukaan, heikentää talouttamme. Jos muu maailma on mukana, niin sitten vasta Suomi, ei etujoukoissa. Ottawan miinakieltosopimuksenkin Suomi meni ratifioimaan, mutta niin vain Taliban ja kumppanit käyttävät sitäkin asetta ympäri kehitysmaailmaa. Kysynkin vastaavalta ministeriltä: onko hallituksella tai joillakin hallituspuolueilla — kun ei näytä nyt olevan yhtenäistä linjaa hallituksessa — suunnitelmissa vielä joitain muita kilpailukykyämme heikentäviä veroja, sopimuksia tai muita velvoitteita, jotka tämän rahoitusmarkkinaveron tavoin tulevat syömään suomalaista työtä ja yrittäjyyttä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ei ole suunnitelmissa romuttaa kilpailukykyä, päinvastoin on suunnitelmissa parantaa kilpailukykyä. Kun tuossa kysymyksen lopussa kävi vähän ilmi ikään kuin Suomen hallitus olisi tehnyt jonkun päätöksen koskien rahoitusmarkkinaveroa, niin onko tämä nyt neljäs kerta, kun minä sanon, että ei ole tehnyt päätöstä. (Pentti Kettunen: Eikö demarit voi vastata?)

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran näyttää olevan kysymys asiasta, josta hallitus ei keskuudessaan pääse yhteisymmärrykseen. Sitten Bryssel sanoo, miten tehdään, ja sen jälkeen se hitsaa, tuo Bryssel, teidät yhteen.

Mitä tulee itse tähän veroon, niin jos kaikki EU:n maat ovat tässä mukana, minun mielestäni silloin Suomenkin pitäisi olla. (Ben Zyskowicz: Mites Sveitsi?) Mutta jos Ruotsi ja Englanti jäävät ulkopuolelle, niin kuin näyttää nyt käyvän, se käytännössä tarkoittaa silloin sitä, että kyllä silloin me vaarannamme paljon. Kysyn pääministeriltä: Onko se tulkintani oikein, että jos näissä oloissa, Ruotsi ja Englanti ulkopuolella, mentäisiin mukaan, niin siitä kärsisivät ensinnäkin pankkien kautta sijoitustoimintaa harjoittavat biosijoittajat mutta eivät pankkien omat suuret sijoitukset sattuneesta syystä, edelleenkin työeläkerahastojen sekä työnantajat että niihin maksuja maksavat työntekijät? Eikö heillekin tulisi lisää laskua? Ja pitääkö paikkaansa vielä se kolmaskin väite, että käytännössä nämä rahat sitten kaiken lisäksi käytettäisiin ei kansallisiin tarpeisiin vaan erilaisiin Euroopan unionin yhteisiin erinäköisiin kulunkeihin, noin kuvakielellä sanottuna?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Se riippuu, minkälainen se esitys on. Nuo kaikki ovat asioita, joita on jokaisessa maassa syytä arvioida: mikä vaikutus verolla on, jos siihen lähtee mukaan. Niin kuin totesin, meillä ei ole kantaa siihen, lähdetäänkö vai ei, mutta kaikkia näitä asioita jokainen maa joutuu sitten katsomaan. (Timo Soini: Eikö muilla hallituspuolueilla ole mitään kantaa?) Tässä komission esityksessä, joka ei siis edennyt, se vero olisi suunnattu EU-budjettiin ja sitten nämä maat, jotka ottavat sen käyttöön, olisivat voineet vähentää jäsenmaksujaan unionille. Tämä oli se esitys, joka ei nyt edennyt EU-tasolla, mutta katsotaan, minkälaisen esityksen komissio sitten tekee myöhemmin.

Arvoisa puhemies! Tästä rahoitusmarkkinaverosta on puhuttu pitkään. Olisin kuitenkin kysynyt teiltä, pääministeri, ja mahdollisesti myös muiden puolueiden ministereiltä, mikä se seuraus olisi viennille, jos ajatellaan, että Ruotsi ei ole mukana tässä verossa, viennille ja kilpailukyvylle nimenomaan. Miten arvioisitte sitä, vaikka ei nyt olekaan vielä valmistelua aloitettu tälle verolle?

Pääministeri Jyrki Katainen

Tuohonkin on mahdotonta ottaa kantaa, kun ei tiedä, minkälainen se vero olisi. Mutta kaikilla veroilla on seurauksensa, ja niitä sitten jokainen arvioi, jos haluaa jonkun veron ottaa käyttöön.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Rahoitusmarkkinavero kohdistuu rahoitussiirtoihin. Se ei kohdistu reaalitalouteen. 0,1 tai 0,01 prosentin verokannoilla ei ole mitään vaikutusta reaalitalouteen tai vientiin. Rahoitusmarkkinavaikutukset ovat sitten erikseen arvioitavia kysymyksiä, mutta niiden osalta näkemykset tietysti voivat olla erilaisia. Haluan kuitenkin oikaista sen, että tällä ei ole viennin tai tuotannon kanssa tekemistä. (Mauri Pekkarinen: Totta kai on!)

Arvoisa puhemies! Tämän uuden EU-veron ovat ottamassa käyttöön Kreikka, Italia, Espanja, Portugali, Ranska ja Saksa, jossa on myöskin Landesbankeja. Sitä eivät ole ottamassa käyttöön Ruotsi, Tanska, Hollanti, Luxemburg, Englanti. Mitä pääministeri arvelee, kumpaan ryhmään meidän kannattaa profiloitua Suomena?

Pääministeri Jyrki Katainen

Suomi tekee tietysti kaikki ratkaisut oman etunsa nimissä, (Hälinää — Puhemies koputtaa) ei niinkään profiloitumismielessä vaan oman etunsa nimissä, eli siltä kannalta, mikä on Suomelle parasta.

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää. Haluan kiittää edustaja Soinia siitä, että hän täällä rehellisesti kertoi perussuomalaisten olevan pääomapiirien ja rahan vallan kanssa samalla linjalla. (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä) Tämä oli ihan rehellinen tunnustus edustaja Soinilta. En tiedä, olisiko Veikko Vennamo aikoinaan käyttänyt tästä termiä "seteliselkärankaiset".

Edustaja Sasi käytti muutamia päiviä sitten asiantuntijapuheenvuoron, jossa hän arvioi, että tähän on lähdössä vain muutamia EU-maita mukaan. Haluaisin kysyä pääministerin kantaa siihen, millä perusteella hallitus omaa arviointiaan tekee. Onko se kiinni siitä, kuinka monta maata tähän on lähdössä mukaan, vai onko se kiinni enemmänkin sisällöstä, esimerkiksi siitä, että tällä pystyttäisiin nimenomaan johdannaismarkkinoita, spekulatiivista rahaliikettä, estämään?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jokaisella puolueella on omat painopisteensä. (Matti Saarinen: Ne tulee esiin!) Minä en nyt tässä yhteydessä halua ruveta käyttämään puoluepoliittisia puheenvuoroja sen takia, että tämä on hallituksen kyselytunti, mutta jokaisella puolueella on omat painopisteensä. Jokainen arvioi, mikä on Suomelle parasta. Tässä vaiheessa hallituksessa ei ole yhteisymmärrystä siitä, mikä on tässä asiassa parasta Suomelle. Meillä on perustellusti erilaisia mielipiteitä tästä asiasta.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen, te olette moneen otteeseen painottanut sitä, että pienen Suomen etu on olla mukana niissä keskusteluissa ja niissä pöydissä, joissa päätetään Euroopan tulevaisuudesta. Tässä tapauksessa Suomi ei ainakaan vielä ole ollut valmis, halukas, jatkamaan tätä viisasta linjaa. Niin kuin edustaja Sasi mainitsi, tässä pienessä maaryhmässä on mukana muun muassa Saksa ja Ranska, Euroopan suurimmat taloudet, joten sitä voisi pitää aika olennaisena pöytänä olla mukana. Onko, pääministeri, teidän kantanne tässä suhteessa EU-asioihin muuttunut, kysyn teiltä.

Perussuomalaiset, tässä on suora sitaatti teidän eduskuntavaaliohjelmastanne: "Valuutanvaihto- ja pörssiveron sekä pankki- ja luottolaitosveron kaltaisia uusia valtion tulonhankintamuotoja tulee mielestämme selvittää." (Välihuutoja) Juuri tästä on tässä maaryhmässä kyse. Sen tarkoitus on löytää sellainen malli, jolla verotetaan spekulatiivisia rahoitusmarkkinoita tavalla, joka ei tuo epätervettä verokilpailua ja joka voidaan ottaa koko EU:n alueella käyttöön. (Timo Soini: Aivan loistava kanta! — Kari Rajamäki: Putkosen paperit hukassa!)

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ei minun kantani EU:hun vaikuttamiseen ole muuttunut, mutta minulla henkilökohtaisesti ja kollegoillani täällä on hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, miten tämä kohtelisi Suomea. Mutta varmaan ehkä eduskunta ymmärtää sen, että minä en nyt tätä tilaisuutta halua käyttää oman viestini esittämiseen vaan hallituksen kannan esittelemiseen. Hyvin mielelläni kyllä osallistun tähän keskusteluun toisilla foorumeilla silloin, kun on ehkä soveliaampi tilanne esitellä kokoomuslaisia mielipiteitä ja näkökantoja.

Arvoisa herra puhemies! Suomi on eurossa, Ruotsi ei. Suomi pitää erittäin tärkeänä, että tuleva pankkivalvonta koskee koko EU-aluetta, myös Ruotsia, Ruotsi ei. Suomen etu olisi monessa tapauksessa tässäkin kysymyksessä olla euroalueiden keskusrintamassa, Ruotsi sanoo toistaiseksi "ei". On taas paljon tilanteita, joissa Suomen ja Ruotsin pääministerit korostavat, jopa puolustusyhteistyössä, tiivistä keskusteluyhteyttä, lämpimiä suhteita ja yhteistyötä.

Kysynkin — koska en usko, että isänmaallinen pääministeri ajattelee, että silloin, kun se itselle sopii, mennään Ruotsin selän taakse ja silloin, kun taas on hyvin, korostetaan yhteistyötä — oletteko jo monta kertaa tällä viikolla, ja kuinka monta kertaa ensi viikolla, ajatellut puhua Ruotsin pääministerin kanssa, jotta Suomi ja Ruotsi löytäisivät yhteisen rintaman, jossa sekä Euroopan keskuspankin alle tuleva valvontakysymys voitaisiin ratkaista Suomen haluamalla tavalla että myös tästä verosta löytyisi ratkaisu, joka tyydyttäisi myös niitä tarpeita, joita meillä ilmiselvästi on markkinoiden kuriin saamiseksi ja rahoitusmaailman järkeistämiseksi.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla en ole ollut Ruotsiin yh- teydessä, mutta noin kaksi viikkoa sitten keskustelin ruotsalaisten kanssa nimenomaan tästä pankkivalvonnasta ja kerroin, että meidän näkökulmastamme olisi hyvä, että se tehtäisiin niin, että myös ei-euromaat voisivat siihen osallistua, ja että se ei voi olla ratkaisematon ongelma.

Sitten tästä finanssitransaktioverosta, siitä olen kysellyt aikaisemmin ruotsalaisten kantoja, ne ovat tulleet selville silloin ja myöhemminkin. Tämä ei ensisijaisesti ole kysymys siitä, että peesataan jotakin, vaan itse kullakin meillä suhtautuminen transaktioveroon perustuu sisältöön, siihen, miten se vaikuttaisi Suomeen, ja tästä meillä on Suomessa erilaisia mielipiteitä.

Arvoisa herra puhemies! Olen erittäin iloinen, että edustaja Modig ja edustaja Backman lukevat perussuomalaisten ohjelmia. Ne ovat hyviä ohjelmia, ne pitääkin selvittää. Me kerroimme meidän kantamme, ja teillä ei ole mitään kantaa. Te istutte hallituksessa, jolla ei ole kantaa, ja väitätte, että vasemmistoliitolla ja SDP:llä on joku kanta. Ei teillä ole mitään kantaa. Teillä ei ole mitään kantaa sosiaali- ja terveysuudistukseen, ei mitään esitystä kuntauudistuksesta eikä mitään tästäkään. Kysynkin, ministeri Arhinmäki, kun te olette nimennyt toisen hallituspuolueen eli pääministeripuolueen ja pääministeri Kataisen teidän pääasialliseksi kilpailijaksenne kuntavaaleissa, johtuuko se siitä, että te kannatatte transaktioveroa ja kokoomus ei sitä kannata, vai mistä se johtuu. Kuinka te voitte semmoisessa hallituksessa istua?

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini varmaan hyvin tietää, että kunnissa ei ole oppositiota ja hallitusta. Kunnissa tehdään päätöksiä voimasuhteiden mukaan ja kun kysytään, minkä puolueiden kanssa me olemme olleet eniten eri mieltä kuntatasolla, niin rehellisesti olen vastannut, että useimmiten kokoomus on ollut se, joka on ajanut yksityistämistä, ulkoistamista, vasemmisto on puolustanut hyviä, laadukkaita lähipalveluita (Välihuutoja) kunnan omana työnä.

Arvoisa puhemies! Muistan oikein hyvin tämän alkuperäisen kysymyksen ja siihen kysyisin (Hälinää — Puhemies koputtaa) yleisiä tunnelmia pääministeriltä, joka kuitenkin kollegojansa tapaa todella usein nykyään, onko verokilpailu Euroopassa kasvamassa, koska itse näen tämän rahoitusmarkkinaveroyrityksen, johon on lähtenyt euroalueen maista nyt näiden 11 maan mukaan 90 prosenttia väestöstä, 90 prosenttia euroalueen taloudesta, ja meillä on suurin huoli Ruotsista siinä kohtaa, kun mennään valmisteluun mukaan. Mutta ymmärrän teidän roolinne pääministerinä, että ette ota kantaa tässä ennen kuin hallitus on ottanut asiaan kantaa. Olemme saaneet suureen valiokuntaan kirjelmän, jossa kerrotaan yleisesti tuosta komission esityksestä, ja kunnioitan roolianne pääministerinä, mutta tämä verokilpailu, muut paineet ja sitä myöten veropohjan laajentaminen olisivat kuitenkin suuria tulevaisuuden kysymyksiä, joihinka aika useat Euroopassa ovat lähteneet nyt aatesuunnasta huolimatta. Noissa 11 maassa, jotka mukaan ovat lähteneet, on valitettavasti aika vähän sosialidemokraattisia pääministereitä muun muassa.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! En ole ihan varma, onko tällä hetkellä verokilpailu tiivistymässä, koska hyvin monessa maassa joudutaan nostamaan veroja, eli se toimii käytännössä toiseen suuntaan. Aika monessa maassa mietitään, niin myös Suomessa, millä voidaan lisätä kilpailukykyä ja kasvua, jotta saadaan uusia työpaikkoja, ja erityisesti semmoisissa maissa, missä talous ei ole aivan kuralla, mietitään myös verotuksellisia keinoja, joilla kasvua ja kilpailukykyä saadaan. Näinhän myös Suomessa on tehty, eli meillä tulee uusia verokannusteita erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, jotta yritykset investoisivat uuteen, palkkaisivat erityisesti tutkimus- ja tuotekehitysvoimaa lisää (Mauri Pekkarinen: Ehdottakaa nyt ne rankaisut, joita tulee!) ja että varakkaat ihmiset sijoittaisivat entistä enemmän start-up-yrityksiin eli innovatiivisiin, aloittaviin yrityksiin. Eli niistä tarinoista voisi tulla hienoja kasvu-, menestystarinoita Suomeen. Tätä mekin teemme. Mutta verokilpailua kyllä suitsee tämä talouden huono tila, eli kaikkialla nostellaan veroja.