Tytti Tuppurainen /sd:
Arvoisa puhemies! Israelin ja palestiinalaisten konflikti on
valitettavasti jatkunut jo vuosikymmeniä, ja kuolonuhreja
on lukemattomia. Tällä hetkellä rauhanpyrkimykset
ovat valitettavasti jäissä. Suomi on toiminut
siten, että saavutettaisiin neuvotteluteitse niin sanottu
kahden valtion ratkaisu. Suomi on tukenut kahden valtion mallissa
Palestiinan asemaa äänestämällä YK:ssa
Palestiinan tarkkailijavaltion aseman puolesta ja korottamalla Palestiinan Suomen-edustuston
statusta. Yhdysvallat ja EU ovat Lähi-idän rauhanneuvotteluissa
vahvoja toimijoita. On tärkeää ylläpitää ja
edistää EU:n roolia neuvotteluissa. Tähän
Suomikin voi jäsenmaana vaikuttaa. Kysynkin hallituksen
asianomaiselta ministeriltä: mitä Suomi aikoo
tehdä Lähi-idän rauhanprosessin edistämiseksi,
kahden valtion mallin toteuttamiseksi?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Vuosi sitten käynnistyi Yhdysvaltain
johdolla ja erityisesti ulkoministeri Kerryn henkilökohtaisella
engasoitumisella pyrkimys jälleen kerran päästä Israelin
ja palestiinalaisten kanssa rauhansopimukseen. Silloin — kun
olimme EU:ssa aikaisemmin jokseenkin joka ulkoasiainneuvoston kokouksessa
käsitelleet Lähi-itää — se
oikeastaan poistui meidän listaltamme ja tyydyimme vain
toteamaan, että tuemme ulkoministeri Kerryn pyrkimyksiä.
Totta kai näin oli tietenkin tehtävä.
Mutta kun olemme nähneet, että tuokaan yritys
ei johtanut tulokseen ja sen jälkeen vielä käynnistyi
taas uusi väkivaltakierre Gazassa, niin olemme sen jälkeen
Euroopan unionin ministereiden kesken todenneet, että EU:n täytyy
olla jatkossa myös aktiivisempi. EU:han on aikaisemmin
todennut muun muassa sen, että olemme valmiita, mikäli
rauhansopimus syntyy, antamaan mittavaa tukea palestiinalaisvaltiolle sekä uusia
markkinoillepääsyetuja Israelille, mutta tällaiset
porkkanat eivät ole tuottaneet tulosta, ja silloin tietysti
täytyy katsoa kaikkien keinojen kokonaisuutta, millä lailla
tähän voidaan vaikuttaa. Mutta tämä kahden
valtion malli ja ne (Puhemies koputtaa) reunaehdot sille ovat olleet
jo pitkään myöskin ja nimenomaan Euroopan
unionin yhtenäisen käsityksen mukaisia.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän niitä edustajia, jotka tästä aiheesta
haluavat esittää lisäkysymyksen, ilmoittautumaan
nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.
Tytti Tuppurainen /sd:
Arvoisa puhemies! Ruotsin uusi hallitus on ohjelmassaan tuonut esille
aikomuksen tunnustaa palestiinalaishallinto itsenäisenä Palestiinan
valtiona. Omasta puolestaan Suomi on itsenäisen päätöksenteon
säilyttäen pyrkinyt sovittamaan kantaansa Palestiinan
asemaan sekä EU:n puitteissa että pohjoismaisittain.
Tuore Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström vieraili Suomessa
eilen. Arvoisa ulkoministeri, onko asiassa käyty pohjoismaisia neuvotteluita
ja onko yhteisen linjan hahmottuminen näköpiirissä?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Tämä Ruotsin ratkaisuhan
kerrottiin uudessa hallitusohjelmassa, eikä siitä näin
ollen ole käyty muiden Pohjoismaiden kanssa mitään
keskusteluja. Pidän itse tärkeänä sitä,
että Pohjoismaatkin voisivat juuri Lähi-idän
suhteen toimia yhtenäisesti. Näin me olemme tehneet muun
muassa palestiinalaisedustuston statuksen osalta ja YK-äänestyksen
osalta, ja toivon, että me jatkossakin näin teemme.
Jokainen tekee tietysti omat ratkaisunsa.
Tietysti me haluaisimme, että EU pystyisi toimimaan
yhtenäisesti, mutta senkin puitteissa Pohjoismailla on,
kun tiedämme esimerkiksi Norjan tärkeän
roolin rauhanprosessin edistämisessä, oma tehtävänsä,
jossa haluamme olla mukana. Varmasti, kun kaikki kannatamme kahden valtion
mallia, tulee esiin kysymys sitten siitä ajoituksesta,
milloin aika voi olla kypsä sille, että palestiinalaisvaltio
tunnustetaan, niin että se tunnustus tulee maksimaalisesti
tukemaan tätä kahden valtion mallin toteuttamista.
Sen täytyy olla kirkkaana mielessä.
Peter Östman /kd:
Arvoisa puhemies! Palestiinalaishallintoon osallistuvat sekä Hamas-
että Fatah-puolue, ja muun muassa Hamas luokitellaan USA:n
puolelta ja myöskin EU:n puolelta terroristijärjestöksi.
Hamasin yhtenä tavoitteena on tuhota Israelin valtiota
ja juutalaiskansaa. Arvoisa ulkoministeri, löytyykö silloin
edellytyksiä kahden valtion ratkaisuun niin kauan kuin
yhdellä osapuolella on tällaisia asioita agendalla?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! On tärkeätä arvioida
toimijoiden politiikkaa nimenomaan heidän tekojensa perusteella.
Tämän mukaisesti olemme lähteneet siitä, että palestiinalaishallituksen,
muodostaa sen kuka tahansa, tulee täysimääräisesti
kunnioittaa kaikkia niitä sopimuksia, joita Israelin kanssa
on tehty, ja niitä sitoumuksia, jotka ovat voimassa. Jos
tästä poiketaan, silloin ollaan uudessa tilanteessa.
Mutta me emme lähde arvioimaan nyt näitä erilaisia
tukivoimia, koska emme ole tehneet sitä Israelinkaan puolella.
Israelinkin hallituksessa on ollut aikanaan johtavissa tehtävissä ministereitä,
jotka ovat voineet kuulua aikaisemmin Irgun Zvai Leumiin tai Stern-joukkoon,
terroristeiksi määriteltyihin järjestöihin.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Edellä keskusteltiin pääministerin
oikeudesta 2010-luvun Suomessa esittää kansainvälisissä yhteyksissä omia
käsityksiään asioista. En tiedä,
ovatko nyt samat tahot — edustaja Arhinmäki ja
Lapintie ja kumppanit — jotka ovat olleet tuohtuneita pääministerin
lausunnoista, tuohtuneita ulkoministeri Tuomiojan lausunnoista,
joissa hän on esimerkiksi peesannut Ruotsin hallituksen
päätöstä Palestiinan valtion
tunnustamisesta.
Itse olen sitä mieltä, että tulee
tukea kaikin tavoin kahden valtion mallia Lähi-idässä,
(Jukka Gustafsson: Sama linja Tuomiojan kanssa!) ja näen,
että rauha voi, ja sen tulee, perustua juuri tuolle pohjalle,
ja se on yhteinen Suomen hallituksen linja, myös ministeri
Tuomiojan ja allekirjoittaneen linja. En ole vakuuttunut siitä,
että Palestiinan yksipuolinen tunnustaminen, kuten Ruotsi
nyt tekee, tukee tätä tavoitetta, päinvastoin.
Presidentti on linjannut, että Suomi ei ole tunnustamassa
yksipuolista Palestiinan valtiota. Käykö tämä presidentin
linjaus teille, ministeri Tuomioja?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Olen itse todennut juuri tämän. Meillä ei
ole tämän hallituksen aikana mitään muutoksia
tämän suhteen tulossa. Mutta olen myöskin
todennut, että totta kai me seuraamme tätä tilannetta
ja katsomme ja arvioimme aikanaan sitten, voidaanko jollain uudella
aloitteella tai toimenpiteellä edistää tätä kahden
valtion mallin toteutumista ja rauhanprosessia. Ei meillä ole
mitään muuta näkemystä kuin
tämä yhteinen näkemys asiasta.
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Vasemmisto kannattaa Palestiinan valtion
tunnustamista, ja tietysti meidän mielestämme
on harmi, että hallitusohjelmassa tätä ei
lue, ja toisaalta, kun olemme kuunnelleet ulkoministeri Tuomiojan
lausuntoja, ne ovat olleet hallituksen linjan mukaisia. Meidän
linjamme on toisenlainen. Me näkisimme, että rauhaa
edistää se, että Palestiinan valtio tunnustettaisiin
samalla lailla kuin Ruotsi nyt on päättänyt
tehdä. Islanti on tehnyt sen aikaisemmin ja moni itäisen
Keski-Euroopan maa.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ja tästä pääministeri löysi
kysymyksen, ja siihen tulee vastaus. Olkaa hyvä.
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Halusin vain todeta, että Suomen
linja tässäkin kysymyksessä on kristallinkirkas,
ja se perustuu kolmeen kokonaisuuteen, joista ensimmäinen
on kahden valtion malli, toinen on se, että tuemme neuvotteluratkaisua,
ja kolmas on se, että Suomi ei seuraa Ruotsia eikä tule
tässä vaiheessa tunnustamaan Palestiinan valtiota,
ennen kuin ollaan saatu sopu Israelin ja Palestiinan kanssa aikaiseksi.
Tässäkin kysymyksessä me olemme Euroopan
unionin valtavirrassa ja myös Pohjoismaiden maiden enemmistön
joukossa. Ruotsi ei meitä tästä päätöksestä informoinut
etukäteen missään muodossa.
Ville Niinistö /vihr:
Arvoisa puhemies! Todellakin kahden valtion malli on yhteinen
tavoitteemme, ja pitäisi löytää keinot
saavuttaa se. Eräät ovat sanoneet, että ennen
kuin Palestiinan organisoituminen riittävästi
noudattaa valtiomaista muotoa, sen tunnustaminen on vaikeaa, mutta
samalla Israelin toiminta, sen miehityspolitiikka ja muun muassa
tämän kesän Gazan-operaatio, on tehnyt
Palestiinalle tällaisten olosuhteiden muodostamisen vaikeaksi.
Eli tässä tulkinnassa Israel voi käytännössä toiminnallaan
estää Palestiinan tunnustamisen. Näin
ollen kysyn ulkoministeriltä: Miten näette tämän
asetelman? Miten voimme edistää kahden valtion
mallia, ja voiko Palestiinan tunnustaminen jossain vaiheessa olla
osa sitä?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Minun mielestäni sitä tilannetta
tulee todellakin tarkkailla, muun muassa juuri nämä näkökohdat
huomioon ottaen, mitä edustaja Niinistö tuossa
kysymyksessään toi esiin. En usko, että tässä nyt
jäljellä olevina kuukausina tulee tilannetta,
jossa tämän hallituksen aikana joutuisimme tätä uudelleen
harkitsemaan, mutta niin kuin tässä muissakin
asioissa on todettu, seuraavan hallituksen aikana voidaan sitten — ja keskustelussa,
kansalaiskeskustelussa — tuoda toisenlaisiakin näkemyksiä esiin.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Pääministerin linja on hyvä ja
selkeä, nimittäin on itsestään
selvää, että kahden valtion malli tulee
vain keskinäisillä neuvotteluilla eikä ulkoapäin
sanelemalla. Meidän täytyy muistaa se, että Lähi-idän rauha
löytyy ainoastaan näiden kahden osapuolen keskinäisistä sopimuksista.
Sen verran täytyy puhua Israelin puolustamiseksi kuitenkin,
että se on ainoa demokraattinen valtio siellä Lähi-idän
keskellä ja sen ympärillä on hyvin paljon
vihamielistä ainesta. Kuten tiedetään,
Palestiinassakin hallinnoi Hamas, joka on luokiteltu terroristijärjestöksi
myös EU:n toimesta, joten ihmettelen kovasti sitä,
että vasemmistopuolueet täällä ovat
suitsuttamassa sitä, että tällainen terroristivaltio
voisi jollakin tavalla tuoda sinne vakautta valtion perustamisen
jälkeen. Ensin pitää kitkeä se
terrorismi pois, ensin pitää Palestiinan tunnustaa
Israelin valtion olemassaolon oikeutus, ja sitten voidaan ruveta
keskustelemaan vasta kahden valtion mallista. Ilman kahdenkeskistä sopimusta
ei valtiota perusteta (Puhemies koputtaa), kuten nyt on käymässä.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! On todettava, että palestiinalaishallinto
on tunnustanut Israelin. Sillä on erittäin kattava
sopimusverkosto Israelin kanssa. Voidaan kyllä kysyä sitten,
ovatko ne sopimukset toiselta puolen kaikilta osin kuitenkaan toteutuneet.
Palestiinalaishallintoa ei ole määritetty missään
terroristiseksi. Palestiinalaishallinto kunnioittaa näitä sopimuksia,
ja me tietenkin valvomme ja pidämme kiinni siitä,
että jos niistä poikettaisiin, siihen tietysti
puututtaisiin, se on itsestään selvää.
Eikä Hamas ole palestiinalaishallinto. Hamas ja Fatah
ovat tukemassa teknokraattihallitusta, jonka tarkoituksena on luoda
palestiinalaisyhtenäisyyttä ja tukea palestiinalaista
valtionmuodostusta, ja tässä minusta ei ole mitään
epäilyttävää, vaan sille tulee
nimenomaan kansainvälisen yhteisön antaa tukensa.
Olisi ehkä parempi tilanne ollut, jos olisimme kunnioittaneet
jo kymmenen vuotta sitten palestiinalaisvaalien tulosta, jotka tunnustettiin
täysin rehellisiksi ja vapaiksi vaaleiksi. (Ben Zyskowicz:
Onko sen jälkeen pidetty vapaita vaaleja?)