Pentti Tiusanen /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymyksessä on siis esitys eduskunnalle ympäristönsuojelulain ja jätelain muuttamisesta. Nämä muutokset pohjautuvat kahteen asiaan: Ensinnäkin siihen, että Suomikin on nyt toteuttamassa Euroopan unionin direktiiviä siitä, miten kansalaisilla on mahdollisuus tehostaa osallistumistaan heitä koskevaan, meitä kaikkia koskevaan päätöksentekoon, täällä takana on myöskin YK:n Århusin sopimus, ja sitten toisaalta on yksityiskohta eli haihtuvien aineiden, niin sanottujen voc-tuotteiden, käyttö. Nämä ovat orgaanisia liuottimia, joita käytetään tietyissä maaleissa ja lakoissa lähinnä talonmaalaukseen. Ajoneuvojen korjausmaalaustuotteissa niitä on myös. Nämä kaksi asiaa ovat varsin eri mitallisia, mutta ne nyt tässä molemmat ovat mukana.

Ensiksi, puhemies, tähän kansalaisten kuulemiseen. Muutetaan sekä jätelakia että myöskin ympäristönsuojelulakia, jätelakia sen takia, että jätesuunnitelmien valmistelussa on kuultava osallisia, jotka asuvat lähellä esimerkiksi suunniteltua kaatopaikkaa tai joita jätesuunnitelma yleensä koskee. Siis voi olla kunnan asukas tai alueen asukas.

Sitten edelleen ympäristönsuojelulain kohdalla on esillä sen 26 §, joka liittyy Valtakunnalliset suunnitelmat ja ohjelmat -otsakkeeseen. Siinä nimenomaan, kun suunnitelmia ja ohjelmia valmistellaan valtakunnallisestikin, niille viranomaisille ja tahoille, joiden etua tai oikeutta asia koskee, sekä jäljempänä tämän lain 92 §:ssä kuvatuille valtakunnallisille yhdistyksille ja säätiöille on varattava tilaisuus antaa suunnitelma- ja ohjelmaluonnoksista lausunto. Tämä luonnos on julkaistava sähköisesti ja varattava yleisölle riittävän ajoissa mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen. Tämä sähköinen ilmoittaminen onkin tärkeä asia.

Sama koskee myös ilmanlaadun turvaamiseksi laadittavia suunnitelmia ja ohjelmia. Myös tässä on väestölle varattava riittävä mahdollisuus sanoa sanansa suunnitelmaohjelmaluonnoksesta. On tietysti todettava, että vanha kunnanilmoitustaulumenettely ei ole riittävä, vaan myös tässä todetaan sähköinen tiedon välittäminen. Myös paikkakunnalla yleisesti leviävä sanomalehti mainitaan. Nämä ovat tärkeitä asioita ja ne liittyvät todellakin kansalaisten oikeuteen saada tietoja ja vaikuttaa omaan elinympäristöönsä liittyviin muutoksiin. Niin kuin totesin, Århusin sopimus on se vahva asiakirja täällä takana.

Sitten näihin voc-tuotteisiin eli orgaanisiin haihtuviin yhdisteisiin. On selvää, että ihmisiä on suojeltava näiltä yhdisteiltä. Ne aiheuttavat muun muassa aivokudokseen muutoksia, keräytyvät rasvakudoksiin ja ovat elimistölle vaarallisia. Näin ollen tämä EU-direktiivi on ymmärrettävä, mutta direktiivit varsin usein ovat hyvin ahtaita ja niissä ei juurikaan kiinnitetä huomiota poikkeamisiin. Sen takia on syytä kiinnittää huomiota poikkeamisiin, jotka ovat tarpeellisia, eli näitä orgaanisia liuottimia sisältäviä maaleja tarvitaan erityisesti rakennushistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen kunnostamisessa ja maalaamisessa, kuten myöskin ajoneuvojen korjausmaalaamisessa. Maalausteknisesti muun muassa kuivatusaikataulujen vuoksi näitä orgaanisia liuottimia joudutaan käyttämään. Aina ei voida pitäytyä öljypohjaisissa, esimerkiksi pellavaöljypohjaisissa, maaleissa, jotka ovat historiallisesti kestäviä siis siinä mielessä, että niitä on käytetty läpi historian ja ne eivät ole ympäristölle eivätkä maalarille vaarallisia, mutta teknisistä syistä niitä ei aina voida käyttää. Sen takia tehdään tällainen poikkeus ja se säädetään myös lakiin.

Ja tärkeätä valiokunnan mietinnössä on se, että on tehty tämä 17 a §:n poikkeuksen myöntäminen eräissä tapauksissa ja siihen on lisätty myöskin viittaus annettavaan valtioneuvoston asetukseen, ja valiokunnan tekstissä määritellään seitsemällä eri kohdalla nämä kulttuurihistoriallisesti arvokkaat tai muuten sellaiset kohteet, joihin tätä poikkeusta voidaan soveltaa. Siinä ovat mukana asemakaavan merkinnällä suojellut rakennukset, rakennussuojelualueiksi osoitetut kohteet, rakennussuojelulailla, kirkkolailla, muinaismuistolailla tai valtion omistamien rakennusten suojelusta annetulla asetuksella suojellut kohteet, maailmanperintöluettelossa hyväksytyt kohteet, kuten esimerkiksi Vanha Rauma, kohteet, jotka on tunnistettu valtakunnallisissa, alueellisissa tai paikallisissa inventoinneissa arvokkaiksi, ja on kohteita, joille on myönnetty rakennusten entistämisavustusta tai rakennusperinnön hoitoavustusta, sekä muita näihin rinnastettavia kohteita, joilla on erityistä historiallista ja kulttuurista arvoa.

Näin ollen, arvoisa puhemies, tämä valiokunnan työ tässä kohdin on ollut varsin yksityiskohtaista, mielestäni kyllä laadullista sikäli, että valiokunta myöskin kiirehtii sekä suojeltuja kohteita että rakennusperinnön hoitoa koskevan olemassa olevan tiedon kokoamista yhteen ja saattamista käyttökelpoiseen muotoon. On hiukan yllättävää, että tällaista koottua tietoa ei ole olemassa, ja tämä tuli Museoviraston lausunnossa esille, eli kun viranomaiset — valtion viranomaiset, kunnan viranomaiset — tarvitsisivat tietoa siitä, onko jollakin alueella kulttuurihistoriallisesti, kulttuurisesti arvokkaita rakennettuja kohteita, niin heillä ei ole käytettävissään tällaista koottua ajantasaista tietoa. Tämä siis puuttuu ja on varmasti aiheellista saada aikaan.

Arvoisa puhemies! Halusin näinkin laajasti tätä asiaa esitellä, koska on hyvä, että se jää eduskunnan asiakirjoihin. Kysymys on kuitenkin melkoisen merkittävästä ja myös käytännössä toteutuvasta lainsäädännön kehittämisestä.