Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Muutama talousarvioaloite.

Aloite 708 näiltä valtiopäiviltä on useamman Kymen vaalipiirin kansanedustajan aloite, ensimmäinen allekirjoittaja ed. Markku Pakkanen, määrärahan osoittaminen Kotkan poliisitalon rakentamiseen. Tämä on juuri niitä hometalo-ongelmia. Rakennuksen sijoituspaikan valintakin on hiukan vielä kesken, mihin se olisi viisainta sijoittaa. Tontti on kyllä Kotkansaarelta löydetty. Mutta on sinänsä tärkeätä, että vaalipirin kansanedustajat ovat tämän takana yli puoluerajojen.

Talousarvioaloite 709, samoin ed. Pakkanen ensimmäisenä, Pien-Saimaan kunnostamishanke. Tämä on varmasti meille ed. Anneli Kiljusen kanssa todella tuttu ongelma, joka puhuu juuri ilmastonmuutoksesta, kertoo sateisuuden lisääntymisestä, huuhtoutumisesta ja siitä, että Pien-Saimaan alueella on todellakin myös talvisaikaan ollut sinileväongelma, siis rehevöityminen ongelmana. Tähän liittyvät myös turvesuot ja niiden avaaminen laajemmin yleensäkin Suomen sisävesissä.

Aloite 710, myös ed. Pakkanen ensimmäisenä, määrärahan osoittaminen Repoveden kansallispuiston luontokeskuksen suunnitteluun ja rakentamisen käynnistämiseen. Tässä on yleinen ongelma Suomessa. Kansallispuistojen ylläpitoon ei ole kylliksi osoitettu varoja, mutta erityisesti puuttuu luontokeskuksia taikka opastuskeskuksia. Aika tavalla viime vuosina ovat rahat menneet Nuuksioon, mikä on tietysti myös hoidettava, tämä Nuuksion kohde, mutta Repovedellä, joka tällä hetkellä on yksi suosituimmista eteläisen Suomen kansallispuistoista, noin 80 000 vuotuista kävijää, tarvittaisiin tuollainen nopeasti. Tässä myös vaalipiirin kansanedustajat ovat yhtenä naisena ja miehenä tämän takana. Tämä kansallispuistohan sinänsä on eduskunnan ja ympäristövaliokunnan aikaansaannos erityisellä tavalla.

Aloite 711, myös ed. Pakkanen ensimmäisenä allekirjoittajana, määrärahan osoittaminen Kimolan kanavan kehittämiseen. Tässä kohdassa on todettava, että tuo Kimolan kanava, siis Päijänteen, Heinolan ja toisaalta Kuusankosken välillä, ei ole missään tapauksessa osa Kymijoen kanavointia, se on todettu joka vaiheessa, vaan siellä oleva vanha Kimolan uittokanava voitaisiin kunnostaa uuteen, parempaan käyttöön. Tämän takana on myös mahdollista olla.

Sitten, arvoisa puhemies, talousarvioaloitteista 922—943, itseni ensimmäisenä allekirjoittamista, totean tuon Kotolahden ratapihan, aloite 927. Siinä on kysymys nimenomaan junaliikenteen edistämisestä. Määräpituisten junien kokoamisessa Venäjän liikenteeseen junan pitäisi olla noin kilometrin pituinen. Tässä valtiovallan rahoitus keskeytettiin välillä ja haetaan kuntarahoitusta siihen lisäksi.

Edelleen talousarvioaloite 925 on määrärahan osoittaminen Pääkaupunkiseudulta suoraan itään kulkevan Rantaradan suunnittelun aloittamiseen. Tämä on ollut useampana vuonna, sinänsä ihan tärkeä asia.

Arvoisa puhemies! Näitä talousarvioaloitteita on yleensä toistettu, niin minäkin olen tehnyt, mutta kuitenkin on todettava, että aina siellä on muutama uusikin aloite. Talousarvioaloite 937 on määrärahan osoittaminen ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnonsuojeluun. Tämän määräraha-aloitteen ajankohtaisuus on tämän päivän keskustelunkin mukaan hyvin tärkeä.

Tässä tilanteessa, kun päivä on pitkäksi venynyt, on turha näitä käydä enemmän lävitse, vaan tässä kohtaa voin todeta vain, että tämä instituutio näiden aloitteiden tekemiseen on kyllä tarpeellinen, koska tällä tavalla voidaan asioita tähdentää kansanedustajan toimesta.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Olemme tämän iltapäivän aikana keskustelleet tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävästä ja tärkeästä teemasta, ilmasto- ja energiakysymyksistä. Osa talousarvioaloitteistanikin liittyy nimenomaan tähän teemaan.

Ensimmäinen talousarvioaloite, 309, koskee määrärahan osoittamista Pien-Saimaan vesistöalueen kunnostamisen käynnistämiseen. Etelä-Saimaan länsiosassa on Pien-Saimaaksi nimitetty vesialue, joka on viime vuosikymmenien aikana rehevöitynyt huolestuttavasti. Syksyllä 2008 alueella alkoi sinileväkukinta, joka päättyi vasta huhtikuussa 2009. Voimakas talviaikainen sinileväesiintymä on ollut poikkeava ja aiheuttanut Länsi-Saimaan seutukunnan asukkaissa ja kesäasukkaissa merkittävää huolta. Vedensaannin kannalta Pien-Saimaan tila on erittäin tärkeä, sillä Lappeenrannan kaupungin päävedenottamona toimii Huhtiniemen tekopohjavesilaitos, joka saa raakavetensä nimenomaan täältä Pien-Saimaan eteläosasta.

Tästä Pien-Saimaan tilasta on puhuttu vuosia, mutta viime talven poikkeuksellisen huono ja selvittämätön vesistön tila aiheuttivat selkeän prosessin, jonka seurauksena Lappeenrannan kaupungin, Lappeenrannan Vesi Oy:n, Taipalsaaren, Lemin ja Savitaipaleen kuntien, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen sekä Pien-Saimaan suojeluyhdistyksen toimesta käynnistettiin vesialueen kunnostamishanke Pisa. Nyt Pisa valmistelee erilaisia kunnostamistoimenpiteitä, jotka on tarkoitus käynnistää useiksi vuosiksi eteenpäin. Nyt näitä vesiensuojelutoimenpiteet valmistellaan, ja tavoitteena on, että me saisimme käynnistettyä niitä vuosina 2010—2013 ja saisimme ison kunnostushankkeen, jonka kokonaiskustannusarvio olisi noin neljä miljoonaa euroa, josta valtion rahoitettavaksi tullaan esittämään kahta miljoonaa euroa.

Tämän perusteella ehdotan, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2010 talousarvioon momentille 30.50.31 lisäyksenä 400 000 euroa Pien-Saimaan vesistöalueen kunnostamisen käynnistämiseen.

Toinen Etelä-Karjalan ja Kaakkois-Suomen kannalta erittäin tärkeä aloite on talousarvioaloite 312, joka koskettaa nimenomaan metsäteollisuuden uusien tuotteiden kehittämistä. Etelä-Karjalan alue kuuluu Euroopan suurimpaan metsäteollisuuden keskittymään. Metsäteollisuuden viimeaikaiset ongelmat ja kapasiteetin leikkaukset ovat koskettaneet aluetta voimakkaasti. Asiantuntijoiden mukaan rakennemuutos jatkuu eikä koko ongelman laajuus ole vielä selkeästi näkyvissä. On varauduttava siihen, että Kaakkois-Suomen rakennemuutoksen hoitaminen tulee vaatimaan poikkeuksellisen voimakasta panostusta niin valtiolta, metsäteollisuusyrityksiltä kuin myös alueen kunnilta. On myös ilmeistä, että toimenpiteet on voitava suunnitella ja resursoida pitemmälle aikavälille, jotta ne ovat myös pitempiaikaisesti vaikuttavia.

Tähän työhön tarvitaan niin Lappeenrannan teknillistä yliopistoa, metsäteollisuusyrityksiä, eri tutkimuslaitoksia kuin teknologiarahoittajia ja -sijoittajia yhteen ja innovoimaan ja tuottamaan uusia metsäteollisuuden tuotteita ja myös rakentamaan niiden uudenlaista käyttöönottoa. Metsäteollisuuden uusien tuotteiden kehittäminen edellyttää valtiolta määrätietoisia satsauksia ja sitoutumista teollisuuden alan tulevaisuuden kehittymiseen. Tähän esitän 10 miljoonaa euroa metsäteollisuuden uusien tuotteiden kehittämiseen.

Tämän lisäksi talousarvioaloitteet 310 ja 311 liittyvät molemmat Etelä-Karjalan maaseutualueen tieverkkokysymyksiin.

Maaseutualueella oleva tieverkko ja sen kunto on monella tavalla tärkeä alueen elinvoimaisuuden ja elämisen kannalta niin Etelä-Karjalassa kuin myös muualla päin Suomea. Esitän määrärahan osoittamista Savitaipaleelta Suomenniemelle kulkevan Partakosken tien perusparantamiseen. Tien vaikutusalueella infraa on viime vuosina parannettu, muun muassa alueen vapaa-ajan asuntoja on sähköistetty ja näin alueen asumis- ja virkistyskäyttöä on voitu lisätä. Kuitenkin tien heikko kunto aiheuttaa esteitä alueen kehittämiselle. Tiellä on suuri merkitys myös puutavaran kuljetuksessa. Tien perusparannus on välttämätön, jotta sekä lisääntyvä henkilöliikenne että metsä- ja maatalouskuljetukset voidaan hoitaa turvallisesti. Tien perusparannuksessa tulisi myös kunnioittaa sen laajaa ja monipuolista historiaa ja maisema-arvoja. Näin voitaisiin myös edelleen vahvistaa matkailua alueella. Ylipäätänsä tien tulisi olla sellaisessa kunnossa, että se lisäisi alueen elinvoimaisuutta. Esitän tähän Partakosken tien perusparannukseen 3 miljoonaa euroa.

Vastaavanlaiset perusteet on myös Kuivasensaaren paikallistien 14777 perusparantamiseen. Kuivasensaaren tie on noin 15 kilometrin pituinen soratie Savitaipaleelta Taipalsaarelle, ja tien päässä oleva alue on erittäin monipuolinen ja siellä on valtava määrä kesäasukkaita, mutta tien kunto on erittäin heikko, minkä takia tien kunnostustarve on ollut esillä jo vuosia, mutta mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut. Päinvastoin, tie on mennyt vain huonompaan kuntoon, ja tieliikenteen lisääntyessä ja ilmasto-olojen heiketessä se on erittäin turvaton. Tähän tieosuuteen esitän 2 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Sitten sosiaali- ja terveydenhuoltoon muutama asia vielä. Esitän talousarvioaloitteessa 314 määrärahan osoittamista lapsilisän maksamiseen 17-vuotiaille nuorille. Suomalainen lapsilisäjärjestelmä on tarpeellinen, kansainvälisestikin vertaillen kohtuullisen hyvätasoinen universaali etuus, joka korvaa osittain lapsista aiheutuvia kustannuksia. Lapsilisäjärjestelmän rakenteellinen kehittäminen on kuitenkin välttämätöntä. Yksi suurimmista epäkohdista nykyisessä järjestelmässä on lapsilisän maksun päättyminen lapsen täyttäessä 17 vuotta. Nykyiselle käytännölle ei löydy kestäviä perusteita. Lapsen aiheuttamat kulut ovat jopa suurimmillaan 17-vuotiaana: ruoka, vaatetus, koulutus, kirjat, harrastukset, oppimateriaalit, autokoulu ynnä muut.

Vanhemmat vastaavat lasten elatuksesta 18 vuoteen asti, joten perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa monella tavalla nuoren elämään. Teini-ikä on myös hyvin kriittistä aikaa nuoren itsenäistymisen ja kehityksen kannalta. Lapsiperheiden köyhyyttä tulee vähentää ja eriarvoistumiskehitykseen tulee puuttua parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa, kuten hallitusohjelmaankin on kirjattu. Oikeus lapsilisään on ulotettava koskemaan kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia.

Edellä olevan perusteella ehdotan talousarvioon momentille 33.10.51 budjettiperusteisena lisäyksenä 89 miljoonaa euroa lapsilisän maksamiseen 17-vuotiaille.

Esitän myös määrärahan osoittamista ensimmäisen lapsen lapsilisän korottamiseen. Hallitus korottaa lapsilisää vuoden 2009 alusta 10 eurolla kuukaudessa kolmannesta lapsesta lukien. Samalla hallitus jättää kuitenkin 80 prosenttia lapsiperheistä ilman lapsilisien korotuksia. Kuluttajatutkimuksen mukaan ensimmäisen lapsilisän korotus auttaa kaikkia lapsiperheitä. Ehdotan tämän vuoksi myös ensimmäisen lapsen lapsilisän korottamista niin, että se on samansuuruinen toisen lapsen lapsilisän kanssa. Perheen ensimmäisestä lapsilisään oikeuttavasta lapsesta makset-tavan lapsilisän määrä tulisi siten korottaa nykyisestä 100 eurosta 110,50 euroon kalenterikuukaudessa. Edellä olevan perusteella ehdotan budjettiperusteista lisäystä 70 miljoonaa euroa ensimmäisen lapsen lapsilisän korottamiseksi 110,50 euroon.

Sitten, arvoisa puhemies, viimeinen asia, määrärahan osoittaminen omaishoidon tuen ja tukipalveluiden lisäämiseen, talousarvioaloite 308. Pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja iäkkäiden apua tarvitsevien henkilöiden hoito ei voi toteutua ilman omaishoitoa. Omaishoitajien työpanos on samaa luokkaa kuin koko sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilökunnan tekemä työ. Suomessa on noin 1,2 miljoonaa suomalaista, jotka hoitavat jotakuta läheistään, joka tarvitsee tukea arjen selviytymisessä. Pääasiallisesti läheisiään auttavia omaishoitajia on Suomessa noin 280 000. Kotona hoidettavista henkilöistä noin 60 000 olisi laitoshoidossa ilman omaishoitoa. Kunnallisen omaishoidon tuen piiriin kuuluu vain noin 34 000 omaishoitajaa.

Vuonna 2006 voimaan tullut omaishoidon laki on tuonut kuitenkin jonkin verran parannusta omaishoitotilanteisiin, mutta toisaalta kunnissa lakia on noudatettu hyvin eri tavoin. Nyt, kun kunnat tekevät säästölistojaan, yhä useammin omaishoidon tukipalveluita leikataan ja karsitaan, uusia omaishoitosopimuksia ei enää tehdä ja voimassa olevia sopimuksia on purettu eikä korvaavia palveluja ole annettu. Joissakin kunnissa omaishoitajat ja hoidettavat on jätetty lähes heitteille. Ihmisten perusoikeuksia ei ole turvattu. On erittäin tärkeätä, että tähän asiaan puututaan, minkä vuoksi muun muassa Omaishoitajat ja läheiset -liitto on tehnyt asiasta kantelun oikeusasiamies Pauniolle.

Kuntien vaikean taloudellisen tilanteen takia esitän, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2010 talousarvioon momentille 28.90.30 lisäyksenä 30 miljoonaa euroa omaishoidon tuen ja tukipalveluiden lisäämiseen.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Puhun talousarvioaloitteista 68—100. Näistä kaikki muut paitsi talousarvioaloite 77 kuuluvat sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtoisiin budjettilinjauksiin. Hyvin lyhyesti voisin todeta, että budjettilinjauksemme ovat tasapainossa, niissä on esitetty rahoitus myös niille lisämenoille, joita esitämme hallituksen budjettiin nähden, ja tuo rahoitus tulee pääasiassa pienemmistä veronkevennyksistä kuin hallitus on omassa esityksessänsä esittänyt, ja sen lisäksi tietyistä ympäristö- ja muista verolisäyksistä.

Esitämme esimerkiksi käännetyn arvonlisäveron käyttöönottoa, jonka ajatuksena on suitsia harmaata taloutta, sekä varainsiirtoveron tuottoarvion korottamista ja jäteveron laajentamista, pakkausveroa sekä niin sanottua windfall-veroa. Nämä ovat se rahoituspuoli pääsääntöisesti. Sen sijaan keventäisimme verotusta enemmän kuin hallitus kaikkein pienituloisimpien kohdalla muun muassa perusvähennyksen avulla siten, että perusvähennystä korotettaisiin 3 000 euroon asti.

Meidän suurimmat panostuseromme ovat kuntatalouden tukemisessa ja työllisyyden vahvistamisessa. Kuntataloudessa me kaikki tunnemme nämä ongelmat, niitä ei tarvitse enää tässä vaiheessa iltaa toistaa, mutta voin todeta, että ennen muuta vanhustenhoito ja terveydenhuolto ovat niitä asioita, jotka kaipaavat kipeästi lisäresursseja, ja niinpä pääpanostus on kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksissa.

Tämän lisäksi meillä on määrärahaesityksiä muun muassa kuntien erilaisten rakennusten peruskorjaamiseen, ei siis pelkästään homekoulujen korjaamiseen vaan myös muuhun peruskorjaukseen, sen lisäksi työllisyysperusteisiin investointeihin ja muun muassa julkisen infran parantamiseen sekä täällä perusväyläpuolella että muutoinkin.

Ehkä vielä mainitsemisen arvoinen on esitys siitä, että haluaisimme pitää kehitysyhteistyömäärärahat sillä uralla, jonka tämäkin hallitus alkutaipaleellansa valitsi mutta josta on nyt sitten luopumassa, tästä korotusurasta, elikkä esitämme myös niihin korotusta.