Arvoisa puhemies! Suomalainen peruskoulu on ollut koko isänmaamme ylpeyden aihe jo pitkään. Minulla oli mahdollisuus lauantaina keskustella henkilökohtaisesti noin 50 peruskoulunopettajan kanssa. He välittivät minulle suuren huolen peruskoulun tulevaisuudesta. Nimittäin esimerkiksi Espoon kaupungissa ollaan säästämässä peruskouluista jopa noin 3,8 miljoonaa euroa ensi vuonna. Opetusministeri Henna Virkkusen kotikaupungissa Jyväskylässä ollaan kaavailemassa perusopetukseen yli 2 miljoonan euron leikkauksia. Tämä tarkoittaa siis tukiopetuksen ja erityisopetuksen leikkaamista niiltä oppilailta, jotka ovat kaikista heikoimmassa asemassa, jotka kärsivät esimerkiksi oppimisvaikeuksista. Ja tämä kaikki, nämä opetuksesta tehtävät leikkaukset, johtuu kuntien huonosta taloustilanteesta. Kysyisinkin teiltä, ministeri Katainen:

Miksi te ette estä näitä opetukseen kohdistuvia leikkauksia lisäämällä kunnille annettavaa tukea?

Valtiovarainministeri Jyrki  Katainen

Arvoisa puhemies! Yksittäisten kuntien tilanteeseen on tietysti mahdoton ottaa kantaa, kun en niitä tunne. Ehkä ministeri Virkkunen, jos olisi paikalla, voisi omasta kotikaupungistaan sanoa jotakin, mutta yleisesti ottaen me olemme tässä hallituksessa erittäin tyytyväisiä siihen, että olemme pystyneet, ensimmäistä kertaa itse asiassa, tekemään sellaisen uudistuksen, että kun ikäluokkien määrä pienenee eli oppilasmäärä vähenee kunnissa, niin sitä automaattisäästöä ei oteta kuntien valtionosuuksista pois, vaan se lapioidaan takaisin perusopetuksen vahvistamiseen. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) Tämä on opetusministeriön aloitteesta tehty esimerkiksi Perusopetus paremmaksi -hankkeeksi, jonka tavoitteena on ollut pienentää opetusryhmiä, lisätä liikkumista, lisätä kerhotunteja, ja tässä ollaan onnistuttu varsin hyvin. Tämä sama tavoite oli edellisen hallituksen hallitusohjelmassa, mutta sitä ei haluttu silloin toteuttaa. Nyt se siis toteutettiin, toisin kuin edellisessä hallituksessa. Nyt se siis toteutettiin. Eli ikäluokkien pienenemisestä säästyvät varat ohjataan perusopetuksen vahvistamiseen, mikä on Suomen tulevaisuuden kannalta äärettömän tärkeää.

Arvoisa puhemies! OAJ, opettajien ammattijärjestö, arvioi, että viime vuonna kunnissa leikattiin tukiopetusta jopa noin viidenneksellä, ehkä enemmänkin. Tämä tietenkin johtaa siihen, että koska julkisia opetuspalveluita kunnissa leikataan, niin se antaa tilaa myöskin yksityisten markkinoiden syntymiseen. Me luimme taannoin, varmaan aika monet meistä, lehdestä siitä, kuinka yksityisten yritysten palkkaamat opettajat antavat tukiopetusta koululaisten kotona. Yksityisopetusta kaupataan myös eteville oppilaille, ja tämä tarkoittaa sitä, että tämän hyvän peruskoulun rinnalle on nyt kehittymässä uudenlainen yksityisopetusjärjestelmä. Tämä kaikki siis vähitellen rapauttaa meidän peruskoulua, koska kunnissa säästetään tukiopetuksesta siellä julkisella puolella ja samaan aikaan yksityiset markkinat kehittyvät.

Miksi te, ministeri Katainen, ette ota tätä huolta kunnissa vakavasti, ja miksi te haluatte heikentää kuntien rahoitusasemaa nettomääräisesti ensi vuoden budjetissa jopa 42 miljoonalla eurolla?

Valtiovarainministeri Jyrki  Katainen

Puhemies! Niin kuin tuossa aiemmin totesin, tämän hallituksen yksi prioriteetti on nimenomaan perusopetuksen vahvistaminen. Ja toistan vielä sen, että noin 80 miljoonaa euroa, joka ikään kuin säästyy, kun oppilasmäärä vähenee, ohjataan takaisin perusopetuksen vahvistamiseen. Tämä on tietoinen arvovalinta. Tämä on tietoinen poliittinen valinta, jota jo edellinen hallitus kaavaili, mainitsi sen omassa ohjelmassaan, mutta ei toteuttanut. Nyt se siis toteutetaan. Se on vaalikausitasolla noin 80 miljoonaa euroa, ja tällä pystytään kohdistamaan rahoja nimenomaan opetusryhmiin, kerhotoimintaan, jos oikein muistan, niin erityisopetukseen, mutta nyt en mene takuuseen siitä, koska en kaikkia yksityiskohtia tästä muista. Mutta joka tapauksessa perusopetusta on vahvistettu, ja se on meidän selkeä arvovalintamme ollut.

Kuntaliiton kanssa kun olemme keskustelleet kuntien resursseista, niin heillä ei ole ollut erityisvaatimuksia nimenomaan valtionosuuksien lisäämiseen. Varmaan aina halutaan lisää, mutta olosuhteet huomioon ottaen tilanne on kohtuullinen.

Arvoisa puhemies! Meillä on huoli siitä, että hallitus jättää kunnat yksin ja ulkoistaa leikkausten tekemiset kuntiin. Arjessa tämä näyttäytyy siten, että ihmisten on vaikeampi päästä terveyskeskuksiin, vanhustenhuollossa on vähemmän käsipareja huolehtimassa meidän vanhuksista, kouluissa pienet lapset joutuvat valitettavan usein olemaan luokassa ilman opettajaa, joka on lomautettuna, ja nuorten on vaikea päästä koulukuraattorille. Tältä tämä näyttäytyy ihmisten arjessa. Tiedättekö te, mitä ihmisten arki on, ja hyväksyttekö te tämän?

Valtiovarainministeri Jyrki  Katainen

Arvoisa puhemies! Kyllä minulla jonkunmoinen käsitys lapsiperheen arjesta on, päiväkoti-ikäisten arjesta ja pienten lasten vanhempien työ- ja perhe-elämän arjesta. Eivät ministeritkään missään tyhjiössä elä. Mutta jos katsomme sitä resurssien suuntaamista, mitä tämä hallitus on tehnyt nimenomaan peruspalvelujen turvaamiseksi, niin se on ollut merkittävää. Muun muassa syvimmän laman aikaan, kun ne kunnat, jotka menettivät merkittävimmän määrän verotuloista, saivat suuremman osuuden yhteisöverotuotosta, niin he pärjäsivät erinomaisen hyvin. Tämä palaute on tullut kiitoksena muun muassa kuntien etujärjestöltä Kuntaliitolta, että hallitus toimi silloin hyvin. Ja jos katsomme vaikka sitten niitä vaatimuksia, mitä Kuntaliitolla on ensi vuoden budjettiin, niin ei siellä kovin suuria paineita nimenomaan valtionosuuspuolella ole. Jokainenhan me tiedämme, että kunnat ovat kovien haasteiden edessä, mutta tässä samassa veneessä me kaikki olemme. Meillä on vaan yhdet veronmaksajat. Samat ihmiset maksavat kunnalle ja valtiolle veroa.

Arvoisa herra puhemies! Lainaan nyt tässä Timo Kietäväistä, joka on Kuntaliiton varatoimitusjohtaja. Hän on todennut näin: "Jos valtio ei tee uusia merkittäviä kuntataloutta tasapainottavia päätöksiä, kunnallisverotus kiristyy ja vaikeudet palvelujen tuottamisessa jatkuvat." Ettekö te ole ollut tästä tietoinen, kun te sanotte, että Kuntaliitto on kiitellyt hallitusta? Päinvastoin, arvoisa valtiovarainministeri.

Kuntaministeri Tölli ansiokkaasti yritti budjettineuvotteluissa saada lisää rahaa kunnille, eikö näin ole? Kiistättekö te tämän asian? Ette varmasti kiistä, koska se tarve kunnissa on aivan aito, ja varsinkin, kun täällä eduskunnassa on yksimielisesti oltu säätämässä sellaisia lakeja, jotka lisäävät kuntien velvoitteita. Ne ovat hyviä lakeja, mutta ne ovat tyhjiä lakeja, jos näille laeille ei pystytä osoittamaan määrärahoja.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jos oikein muistan, Kuntaliiton vaatimus valtionosuuksissa oli 30 miljoonaa euroa, eli se osuus, mikä oli tarkoitettu tilapäiseksi kaikkein syrjäisimmille kunnille tämän talouskriisin aikana. Se oli muistaakseni Kuntaliiton vaatimus ensi vuodelle. Jos suhteuttaa sen tähän kuntien noin 40 miljardin euron budjettiin, niin ei se suuren suuri ole. Varmasti jokaiselle eurolle, mikä annetaan ulkoapäin, on tarvetta, mutta onneksi verotulot, jotka ovat siis valtaosa kuntien taloudesta, ovat nyt kasvussa. Sehän se on, joka ratkaisee kuntatalouden. Valtionosuudet ovat vain pieni osa kuntien taloudesta. Verotulojen kasvu, joka tulee työpaikkojen luomisesta ja työpaikkojen synnystä ja yritysten menestymisestä ja ihmisten työllistymisestä, ratkaisee hyvinvointipalvelujen tulevaisuuden.

Arvoisa puhemies! Jatkaakseni ed. Urpilaisen listaa voin kertoa, että Helsingissä esitetään 4—6 prosentin tuntikehysleikkauksia. Tuntikehysleikkaus tarkoittaa suurempia oppilasryhmiä, tarkoittaa sitä, että entistä vähemmän on opettajalla, aikuisella aikaa lasta kohta yksilöllisesti huomioida. Samaan aikaan Helsinki on nostamassa kunnallisveroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä. Helsingin ylipormestari on kokoomuslainen Jussi Pajunen, suurin puolue on kokoomus.

Nyt kysynkin teiltä, valtiovarainministeri Jyrki Katainen: Miksi, kun te sanotte, että kunnille on annettu entistä enemmän opetuksen järjestämiseen, ollaan leikkaamassa 4—6 prosentilla tuntikehystä? Senkö vuoksi, että kokoomuslaiset johtajat ovat ilkeitä? Senkö vuoksi, että kokoomuslaiset johtajat haluavat isompia opetusryhmiä? Vai voisiko se johtua siitä, että kuntien taloudellinen tilanne on niin heikko, että niiden on pakko tehdä leikkauksia, koska valtio ei anna riittävästi tukea?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! En osaa ottaa kantaa yksittäisten kuntien toimiin. Ymmärrän sen, että mielellänne aina kysytte jokaisen kunnan ongelmista minulta, mutta kun minä en niistä vastaa enkä tiedä. Minä tiedän vain sen, mitä Kuntaliitto on valtiolta vaatinut, miten verotulot ovat kertyneet erilaisissa kunnissa. Kunnissa on hyvin suuria eroja. Toisissa ryhmäkoot ovat pienentyneet, toisissa kasvaneet. Se oikeastaan johtuu siitä, minkälaista kuntapolitiikkaa missäkin kunnassa on tehty.