Arvoisa herra puhemies! Valtionyhtiöiden hallintoneuvostot ovat nousseet jälleen keskusteluun tällä kertaa niistä maksettujen mittavien kokouspalkkioiden ja myös kokousaktiivisuuden vuoksi. Poliittisten voimasuhteiden mukaan valittujen hallintoneuvostojen tarkoitushan on periaatteessa tarkkailla valtio-omistajan intressien toteutumista yhtiön päätöksenteossa. Kuitenkin hallintoneuvostojen tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus on hyvin muodollinen. Usein tiedot tärkeistä päätöksistä ovat luettavissa päivän lehdestä, ennen kuin hallintoneuvoston jäsenet tulevat informoiduksi. Mielestäni valtionyhtiöiden hallintoneuvostoista voitaisiin luopua ja korvata ne eduskunnan tarkastusvaliokunnalla, jonka rooliin sopisi hyvin näiden yhtiöiden poliittinen tarkkailu ja ohjaus. Kysynkin valtion omistajapolitiikasta vastaavalta ministeriltä:

Aiotteko ryhtyä purkamaan valtionyhtiöiden hallintoneuvostoja?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Minusta tuo kysymys ratkaistaan varmaankin tulevissa hallitusneuvotteluissa niiden neuvottelijoiden toimesta, että millä tavalla hallintoneuvostoja tulevaisuudessa näissä yhtiöissä on. Tämän hallituksen periaateohjelmassahan me määrittelemme ne niin, että missä valtio on vähemmistössä, pörssilistatuissa yhtiöissä, hallintoneuvostot lakkautetaan, ja näin tapahtui muun muassa Rautaruukin osalta. Olen sen lisäksi esittänyt itse, että Neste Oilin ja Fortumin osalta, kun siellä valta ja vastuu eivät kulje käsi kädessä ja on syntynyt hallintoneuvostojenkin kannalta kohtuuttomia tilanteita, niistä luovuttaisiin, mutta eduskuntaryhmissä hallituspuolueissa on nähty, että ne ovat tarpeellisia. Sen sijaan valtion kokonaan omistamissa monissa yhtiöissä, vaikkapa Veikkaus tai VR, näen hyvinkin perusteltuna, että hallintoneuvostot tämmöisenä kaksisuuntaisena informaatiokanavana ja kontrollikanavana säilyisivät. Mutta niin kuin totesin, niin tästä asiasta on varmaan erilaisia näkemyksiä ja vaalien jälkeen tulevan hallituksen ohjelmassa ja sen omistajapolitiikan periaatelinjauksissa niihin palataan.

Arvoisa puhemies! Totesitte, että ette ole saanut tukea hallituspuolueiden eduskuntaryhmiltä ehdotukselle tai ajatukselle hallintoneuvostojen karsimisesta tai lakkauttamisesta. Kuitenkin täällä salissa myös hallituspuolueiden taholta kansanedustajat ovat käyttäneet puheenvuoroja, joissa on näitä vaatimuksia esitetty. Myös valtiovarainministeri Jyrki Katainen on julkisuudessa kertonut, että olisi valmis lakkauttamaan poliittisia hallintoneuvostoja pörssiyhtiöistä. Kaksi vuotta sitten, kun keskusteltiin Fortumin johtajapalkkioista, niin silloin hallintoneuvoston puheenjohtaja Markku Laukkanen totesi, että hallintoneuvostot voisi lakkauttaa, ja hän vielä sanoi, että niistä on tullut näennäistä jälkikäteistä valvontaa tekeviä elimiä, jotka merkitsevät pyytämänsä selvitykset tiedoksi ja lukevat osavuosikatsaukset lehdistä jälkikäteen. Tämmöisillä ei ole mitään virkaa.

Eikö tässä nyt voisi edetä nopeammin ja tehdä jo tällä vaalikaudella ratkaisuja? Uskon, että tukea kyllä löytyy eduskuntaryhmistä.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Joudun eräällä tavalla toistamaan tuon vastaukseni, että eihän tässä nyt vaaleihin niin hirveän pitkä aika ole ja sitten vaalien jälkeisen hallituksen ohjelmassa ja periaatelinjauksessa asiaan voidaan palata. En näe sitä niin suurena ongelmana, että tässä olisi nyt tällaiseen kiireeseen syytä, ja toisaalta, kun olen asian kaksi kertaa hallituspuolueitten eduskuntaryhmien kanssa ottanut esille ja toiseksi jäänyt, niin en ajatellut kolmatta kertaa enää päätä Karjalan mäntyyn lyödä.

Arvoisa puhemies! Monissa maissa kuten Saksassa on vahvat hallintoneuvostot, joilla on todella päätösvaltaa, ja Saksa minusta taloudellisesti menestyy erittäin hyvin. Näinhän oli Suomessakin ennen, ja silloin valtionyhtiöt nousivat sellaiseen merkitykseen, että se alkoi kiinnostaa näitä yksityisiä omistajiakin.

Viime eduskunnassahan nimenomaan päätettiin yksimielisesti, kun Fortum jaettiin Fortumin sähköpuoleen ja sitten Neste Oiliin, niin siinä yhteydessä kaikki hallituspuolueet ja myös silloin oppositiossa oleva kokoomus olivat sitä mieltä — Martin Saarikangas ja Jere Lahti, vuorineuvostaso — että näissä asioissa, kun se on yhteiskunnan kannalta tärkeätä, se on turvallisuuden kannalta tärkeätä ja huoltovarmuuden kannalta tärkeätä, on tärkeätä, että hallintoneuvostot ovat mukana tässä päätöksenteossa.

Ei mikään ole tässä suhteessa poistunut, mutta mikä on hallitusten asema, miten hallituksissa käydään kokouksissa niitten isojen palkkioitten osalta (Ed. Rajamäki: Stora Enso!) ja mitkä ovat ne sidonnaisuudet, joita hallituksen jäsenillä on? Se on verrattavissa valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksiin. Mitä meinaa ministeri tehdä tämän suhteen, että hallitusten jäsenten sidonnaisuudet otettaisiin myös (Puhemies: Ja vastaukseen!) huomioon valtionyhtiöissä?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Mitä tulee hallituksien valtaan ja hallintoneuvostojen valtaan, niin kuin ed. Skinnari tietää, sehän määritellään osakeyhtiölaissa, jota olette ollut varmaankin hyväksymässä. Eli osakeyhtiölakihan lähtee yksiselitteisesti siitä, että hallitus on se päätöksentekoelin ja sitä kautta myöskin vastaa asioista.

Hallintoneuvostojen osalta se ongelma tai haaste vähintäänkin on ollut se, että pörssilistatuissa yhtiöissä päätöksenteko on hallitusten vastuulla eikä hallintoneuvosto osallistu siihen päätöksentekoon. Näin ollen hallintoneuvostoja on jälkikäteen yritetty vastuuttaa asioista, joista ne eivät ole päätöksiä olleet tekemässä eivätkä niistä tietoisia kuin korkeintaan jälkikäteen. Tämä on ollut se minun tulokulmani tässä asiassa.

Mitä sitten tulee hallitusten jäsenten sidonnaisuuksiin tai vastaaviin, omistajapolitiikkahan antaa kerran vuodessa omistajapoliittisen katsauksen, jota muun muassa johtamanne talousvaliokunta on käsitellyt, ja siinä yhteydessä tarjoutuu myöskin mahdollisuus keskustella näistä hallitusjäsenten sidonnaisuuksista.

Arvoisa puhemies! Hallintoneuvostojen asemasta ja tulevaisuudesta ja päätösvallasta on käyty keskustelua, mutta myös palkkiojärjestelmästä. Kansalaisia kiinnostaa valtavasti. Kansalaiset ajattelevat, että tehdystä työstä pitää saada palkkio. Nyt tämä järjestelmä on niin, että on vuosipalkkio ja on kokouspalkkio, ja kansalaisia hämmästyttää se, voiko olla oikein, jos käy vain yhdessä tai kahdessa kokouksessa ja saa saman vuosipalkkion kuin sellainen edustaja, joka käy kaikissa kokouksissa. Kysynkin, ministeri Katainen:

Kun varmaan seuraavaa hallitusta muodostettaessa hallintoneuvostojen asemasta ja niitten tulevaisuudesta keskustellaan, pitäisikö myös tätä palkkiojärjestelmää muuttaa niin, että nimenomaan ne, jotka osallistuvat, tekevät työtä, saavat siitä työstä korvauksen?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Ihan hyvä lähtökohta: tehdystä työstä maksetaan palkkio. En tunne hallintoneuvostojen palkitsemiskäytäntöjä, perustuvatko ne johonkin, mutta luulisinpa, etteivät ne ainakaan kovin kiveen hakattuja ole. Niitä kannattaa muuttaa sen mukaan, mikä oikeudenmukaiseksi korvaukseksi koetaan. Ihan hyvä lähtökohta ed. Kallilta.