Pentti Tiusanen /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pyrin käyttämään lyhyen esittelypuheenvuoron, koska mielestäni asia on tärkeä ja on hyvä, että se tulee eduskunnan pöytäkirjoihin. Kysymyksessä on hallituksen esitys Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaan saattamisesta. Valiokunta on lausunut tästä yksimielisesti, ja mietintö on kohtuullisen lyhyt ja naseva. Siinä ovat keskeiset asiat.

Arvoisa puhemies! Kysymyksessä on vuonna 2000 Italian Firenzessä allekirjoitettu eurooppalainen yleissopimus, joka koskee maiseman suojelua. Olemme Suomessa kasvamassa maiseman ymmärtämiseen niin, että me ymmärrämme sen säilyttämisen ja myös kehittämisen osana yhteiskunnallista toimintaa. Tämä sopimus lähtee siitä, että maisema on muuttuva, se on luonnon, mutta myöskin ihmisen toiminnan tuote. Hallituksen esityksen perusteluissa tuodaan hyvin esille se, miksi myös Suomen pitää tämä sopimus ratifioida, ja nyt vihdoin se tapahtuu.

Tämän yleissopimuksen tavoitteena on maisemansuojelun, -hoidon ja -suunnittelun edistäminen sekä näitä koskevan eurooppalaisen yhteistyön järjestäminen. Sopimuksen velvoitteet ovat yleisiä ja kohdistuvat viranomaisiin, eivät niinkään kansalaisiin. Yhtenä lähtökohtana on maiseman merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja asukkaiden osallistumismahdollisuus maisemaa koskevaan suunnitteluun, siis jälleen tämä osallistumismahdollisuus, niin kuin edellisessäkin tässä salissa olleessa ympäristövaliokunnan mietinnössä, eli tämä Århusin sopimuksen implementointi. Sopimus koskee erityisen kauniiden maisemien ohella myös arkimaisemia, ja siinä korostetaan maiseman merkitystä myös taloudellisen toiminnan voimavarana. Varmasti jossakin Italiassa, Ranskassa, Alppimaissa tämä on ymmärretty pitkään, ja kyllähän meilläkin on omat, esimerkiksi Lapin ja Kolin kansallismaisemamme. Maisema muuttuu jatkuvasti, ja sen laadun ja hyödyntämisen tulee tapahtua kestävällä tavalla. Siis kestävän kehityksen periaatteet, puhemies, ovat tässä mukana.

Maankäyttö- ja rakennuslaki samoin kuin luonnonsuojelulaki antavat mahdollisuudet maiseman hoitoon, sen turvaamiseen ja myöskin kansalaisten osallistumiseen. Näin ollen me emme tarvitse mitään uusia lainsäädännöllisiä toimia.

Valiokunta toteaa mietinnössään myös sen, että tähän mennessä Suomessa on perustettu yksi maisemansuojelualue ja tämä on Suomussalmen Vienan karjalaiskylien maisema-alue. Mutta useita perustamishankkeita on kuitenkin samaan aikaan vireillä.

Alue- ja elinkeinopolitiikalla sekä maan eri osien tasapainoisella kehityksellä on ratkaiseva merkitys siinä, miten tämän sopimuksen tavoitteet toteutuvat. Peruselinkeinojen harjoittamisella ja siten myös maatalouden ympäristöohjelman ympäristötuella on maisemakuvan säilymisen kannalta tärkeä asema. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa painotetaan, että suojeluverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Keskeistä maisema- ja kulttuuriympäristön säilymiselle on sen luonteva käyttö ja jatkuva hoito. Hyvät esimerkit, neuvonta ja ympäristökasvatus ovat tärkeitä välillisiä keinoja. Muualla Euroopassa on perustettu kansallisia maisemanhoitoalueita luonnonkauniille ja kulttuurihistoriallisesti merkittäville kylä- ja maaseutualueille, joissa maisemanhoitoa ja maisemaa ylläpitävää elinkeinotoimintaa valtio tukee ja turvaa näin maisemaa eräänlaisena julkishyödykkeenä.

Näin ollen, arvoisa puhemies, tämä maisema todellakin on muuttuva, myöskin elävä, ja sillä on oma käyttöarvonsa myös elinkeinoelämässä, ja tätä se tulee olemaan myös Suomessa. Tämä sopimus määrittelee myös selkeästi, mikä on maiseman laatutavoite, mitä on maisemapolitiikka, maisemansuojelu, maisemanhoito, maisemasuunnittelu ja itse maisema. Kehotankin kaikkia, myöskin nimenomaan netissä vierailevia kansalaisia tutustumaan tähän hallituksen esitykseen 73/2005 ja tämän sopimuksen sisältöön.