Jyrki Yrttiaho /vas(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tämän lakialoitteeni tausta
on kohtuullisen pitkä. Metalli- ja laivanrakennusalan alihankinnan
komennusmiesten matkakorvausten verokohtelua koskevia kiistoja on esiintynyt
muutaman vuoden välein aina 70-luvulta lähtien.
Enkä lähde kertaamaan historiaa, sillä kaikkein
ongelmallisimmat vaiheet ovat keskittyneet vuoden 2003 jälkeen
käynnistettyihin verotarkastuksiin ja niiden pohjalta määrättyihin,
nyt jo yli 5 miljoonaan euroon nouseviin jälkiveromätkyihin.
Yksittäiset työntekijät joutuivat 5—6
vuoden ajalta enimmillään jopa yli 70 000
euron jälkiverojen kuorman alle. Keskimäärin
jälkiverojen määrä työntekijää kohti
on vaihdellut 15 000—20 000 euron rajoissa.
Lounais-Suomen veroviraston takautuvasti muuttama tulkintalinja
ja laaja jälkiverotusoperaatio oli sokki lähes
tuhannelle komennusmiehelle ja heidän perheilleen. Elämäntilanteesta riippuen
ihmiskohtaloita oli monenlaisia. Osa haki pankista lainaa ja maksoi.
Valtaosa lähti etsimään oikeutta muutoksenhakuprosessin
kautta, mutta oli myös monia, joiden jaksaminen petti ja
koko revohka kävi ylivoimaiseksi.
Komennusmiesten ja etenkin kotimaisten komennusmiesten, pätevien
ja joustavien ammattilaisten, työ telakoilla tehtiin käytännössä mahdottomaksi.
Kaikkiaan yli 20 keskeistä alihankintayritystä on
ollut tehotarkastuksen kohteena jo vuosia. Työntekijöiden
ja yritysten raivokkaat reaktiot ja pitkällinen painostus
johtivat kuitenkin siihen, että eduskunta korjasi tuloverolakia vuonna
2005. Eduskunta sääti tuolloin tilapäistä työskentelyä määrittävän
kahden vuoden enimmäisajan, jonka jälkeen komennusta
ei voida pitää tilapäisenä samassa
komennuskohteessa, vaan työntekijän on työskenneltävä vähintään
6 kuukautta toisessa kohteessa tai varsinaisella työpaikallaan.
Eduskunta puuttui myös kohtuuttomiin jälkiveroihin
ja edellytti lain muutokseen liitetyssä lausumassa jälkiverojen
kohtuullistamista veronhuojennusmenettelyn avulla. Jo tuossa vaihees-sa
kävi ilmi, että säädetyt määräajat
eivät rat-kaise tulkintaongelmaa. Verottaja pitäytyi
edelleenkin kannassaan, että telakat ovat aina telakalta
toiseen ja myös muihin työkohteisiin liikkuvien
työntekijöiden varsinaisia työpaikkoja,
jonne ei minnekään voida verottomia matkakorvauksia maksaa,
vaikka kohde olisikin tosiasiassa tilapäinen projekti ja
oleskelu ja majoittuminen komennuspaikkakunnalla tilapäistä ja
majoitusolosuhteet tilapäisiä yhteismajoituksia,
siis käytännössä yöpymispaikkoja.
Vuosi sitten, joulukuussa 2006, valtiovarainministeriön
asettama laajapohjainen komennusmiestyöryhmä,
jossa olivat edustettuina valtiovarainministeriön lisäksi
Verohallitus ja työmarkkinajärjestöt,
antoi muistion, jossa ehdotettiin verottomina maksettujen matkakorvausten
perusteella langetettujen raskaiden jälkiverojen huojentamista.
Huojennus koski kokonaan, siis sataprosenttisesti, veron korotuksia
ja korkoja sekä 80-prosenttisesti varsinaisia maksuun pantuja
jälkiveroja. Lisäksi työryhmä laati
perusteelliset ja yksityiskohtaiset ehdotukset tuloverolain muuttamiseksi,
jotta jatkossa vältyttäisiin erityisesti metalli-
ja telakkateollisuuden ammattityövoiman liikkuvuutta haittaavilta
tulkintariidoilta ja jälkiveroilta. Toteutuessaan lakimuutokset
toisivat kaivattua ennustettavuutta muun muassa telakoiden alihankintayrityksille
ja yritysten työntekijöille.
Komennusmiestyöryhmän muistion julkistamisen
yhteydessä aivan tarkalleen vuosi sitten silloinen valtiovarainministeri
Eero Heinäluoma ja silloinen ja nykyinen pääministeri
Matti Vanhanen lupasivat saattaa ehdotukset valmisteluun siten,
että lakimuutokset olisivat voineet tulla voimaan vuoden
2008, siis ensi vuoden, alusta. Huolimatta monista tiedusteluista,
vetoomuksista ja myös saaduista myönteisistä lupauksista
mitään ei ole tapahtunut. Lakiesityksiä ei
ole tuotu eduskuntaan. Ainoa esitys tuon työryhmän
muistiosta on niin sanottu kakkosasunnon verovähennys,
ja se on käytännössä toimitusjohtajien,
tuotantopäälliköiden, markkinointijohtajien
ja ylempien virkamiehien verovähennys. Se toteutettiin,
mutta varsinaisesti se koko komennusmiespaketti on jätetty
makaamaan. Alihankkijayritykset ja komennusmiehet kautta maan ovat syvästi
pettyneitä lakimuutosten lykkääntymisen
johdosta. Asia on juuri nyt erittäin tulehtuneessa vaiheessa
telakoilla, joissa laaditaan tavallisesti näin ennen vuodenvaihdetta
kevätkauden työ- ja projektisuunnitelmia ja suunnitelmia työvoiman
liikkumisesta työkohteiden välillä.
Lainsäädäntöratkaisuja ovat
kiirehtineet komennusmiehet täällä eduskunnassa
lokakuun lopulla. Heitä oli täällä 100
henkeä. Saimme samalla valtiovarainvaliokunnan verojaoston
puheenjohtajalta, ed. Lintilältä, pääministerin myönteisiä terveisiä,
mutta poliittinen päätös näiden
lakimuutosten tuomisesta on edelleen tekemättä.
Elinkeinoelämän keskusliitto ja Metallityöväen
Liitto ovat patistaneet hallitusta pitämään
lupaukset ja huolehtimaan hallitusohjelmaan vahvasti kirjatun työvoiman
liikkuvuuden edistämisestä. Olen myös
jättänyt marraskuussa jälleen kirjallisen
kysymyksen hallitukselle näiden lakimuutosten tuomisesta
ja aikatauluista.
Arvoisa herra puhemies! Lakialoitteeni tuloverolain muuttamisesta
perustuu edellä kerrottuun komennusmiestyöryhmän
perusteelliseen työhön. Minulla oli mahdollisuus
vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti
tuon työryhmän työskentelyyn. Lakialoitteessa
ehdotetaan työmatkan, siis komennuksen, käsitteen
laajentamista verotuksessa siten, että muualla kuin oman
työnantajan toimipaikassa työskentelevien työntekijöiden
voitaisiin nykyistä useammin katsoa olevan tuloverolaissa
tarkoitetulla työmatkalla, tilapäisellä komennuksella.
Aloitteella pyritään ratkaisemaan komennustyöhön
liittyvät pahimmat verotuksen tulkintaongelmat. Aloitteeni
lähtökohta on, että komennuksilla liikkuvassa
työssä työskentelevien metalli- ja laivanrakennusalojen
työntekijöiden työmatkan käsitettä ja
verovapaita matkakustannusten korvauksia arvioitaisiin vastaavin
perustein kuin nykyisin niin sanotuilla erityisillä aloilla,
joita lain mukaan ovat rakennus- ja metsäalat, joissa varsinainen
työpaikka myös voi puuttua.
Lakialoitteessa, jonka on allekirjoittanut varsin huomattava
joukko kansanedustajia vasemmalta oikealle, ehdotetaan, että muun
muassa telakka-alan alihankkijayritysten työntekijät
olisivat oikeutetut verovapaisiin korvauksiin työskennellessään
tilapäisesti telakalla riippumatta siitä, onko
heidät palkattu sinne suoraan vai työskentelevätkö he
vakituisesti työnantajan verstaalla ja ovat sitten taas
komennuksella telakalla. Edellytyksenä kuitenkin on se,
ettei työskentely kestä yhdenjaksoisena (Puhemies
koputtaa) yli kahta vuotta. Päivittäisiltä matkoilta
saisi kilometrikorvaukset ja ateriakorvaukset verovapaasti. Verovapaan
päivärahan voisi maksaa, jos työntekijä yöpyy
tilapäisissä majoitustiloissa.
Arvoisa herra puhemies! Tulkintariitoja, joista edellä kerroin,
on edelleenkin ratkaisematta pääasiassa Turun
hallinto-oikeudessa. Tosin korkein hallinto-oikeus ja Turun hallinto-oikeus ovat
kumonneet jälkiverotuspäätöksiä jo
useiden yritysten ja niiden työntekijöiden osalta.
Tässä suhteessa tämä kaikki
vakuuttaa, että olemme olleet kyllä myös
juridisesti kestävällä pohjalla ja oikeassa.
Lisäksi on runsaasti (Puhemies koputtaa) hallinto-oikeuden äänestyspäätöksiä,
joissa myös vähemmistöäänin
on suositettu luottamuksen suojaa niin yrityksille kuin vilpittömässä mielessä vakiintuneen
käytännön ja tulkinnan perusteella toimineille
työntekijöille. Kaikki tämä osoittaa,
miten tulkinnanvaraisia, ristiriitaisia tuloverolain säännökset
edelleen ovat.
Lounais-Suomen veroviraston operaatio on ollut käsittämätön.
Verotarkastus on penkonut useita vuosia nimenomaan hyvämaineisia
ja vakiintuneen käytännön mukaan toimineita
firmoja. Eikä tuo kampanja ole päättynyt,
se jatkuu. Resursseja on hukattu satoja virkatyövuosia,
ja kaikki ne ovat poissa todellisen (Puhemies koputtaa) harmaan
talouden ja talousrikollisuuden torjunnasta.
Arvoisa herra puhemies! Kun suomalaisia komennusmiehiä ja
vakiintuneita telakka-alan alihankkijayrityksiä on jahdattu
jo vuosia, samaan aikaan telakoille on pöllähtänyt
tuhansien ulkomaisten vuokratyöntekijöiden joukko.
Tarkastusten perusteella vain murto-osa yrityksistä selvisi
puhtain paperein tänä vuonna Turun telakalla suoritetuissa
yli 120 tarkastuksessa. Suomessa säädettiin vuosi
sitten laki, joka edellytti, että ulkomaiset vuokrayritykset
ja työntekijät rekisteröityvät
verovelvollisiksi Suomessa. Verottajan tilaston mukaan arviolta
19 000 vuokratyöntekijästä oli
(Puhemies koputtaa) elokuun 2007 loppuun mennessä rekisteröitynyt
ainoastaan 250 työntekijää. Eikä tämä tunnu
olevan hallitukselle minkäänlainen ongelma, mutta
suomalainen raskasta työtä, kylmässä viimassa,
tuulessa ja tuiskussa ja polttavassa auringossa tekevä komennusmies,
maailmanluokan risteilijöiden rakentaja, on ongelma. Hänet
pitäisi lopullisesti savustaa ulos syömästä telakoiden
kilpailukykyä, ja samaan aikaan itketään
työvoimapulaa. Ehkä on niin, että meillä on
valtionhallinnossa, verohallinnossa vielä jonkin verran
tarkistelun varaa resurssien kohdentamisessa.
Arvoisa herra puhemies! Tuon eduskunnalle Rauman, Uudenkaupungin,
Turun ja Helsingin telakoiden komennusmiesten terveiset. Väki odottaa
eduskunnalta ja hallitukselta vastuullista asennetta. Laivat, risteilijät,
eivät valmistu, jos komennusmiesten työehtoihin
olennaisesti vaikuttavia matkakorvausten verotusongelmia ei ratkaista.
Keskustelu päättyi.