Arvoisa herra puhemies! Meillä on valitettavasti tällä hetkellä käsissämme huutava pula kohtuuhintaisista asunnoista erityisesti Pääkaupunkiseudulla mutta myös muissa kasvukeskuksissa. Tilanne alkaa olla aika mahdoton, kun jo monet pieni- ja keskituloiset joutuvat miettimään, voivatko saada varoihinsa sopivaa asuntoa kaupungista, joutuvat muuttamaan pois. Monet opettajat, sairaanhoitajat, lastentarhanopettajat eivät saa tänä päivänä kohtuuhintaista asuntoa. Kysyn arvoisalta ministeri Vapaavuorelta:

Miten näette tämän tilanteen? Tämähän on nyt jo tällä hetkellä suorastaan esteenä työllisyyspolitiikalle, kasvupolitiikalle, ja sitä kautta tilanne on tietenkin todella vaikea. Mitkä ovat hallituksen konkreettiset keinot nyt parantaa tätä tilannetta, ja aikooko hallitus välittömästi ja pikaisesti esimerkiksi esittää parannuksia valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon ehdoille siten, että tämä rakentaminen rupeaisi jälleen kerran kiinnostamaan rakennuttajia, jotta saisimme ihmisille lisää sellaisia asuntoja, joihin heillä olisi myös varaa?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Näen tilanteen suunnilleen samalla lailla kuin ed. Viitanen. Tilanne on huolestuttava, se on vaikea, ja se on erityisen vaikea täällä Pääkaupunkiseudulla. Myös eräissä muissa kaupunkikeskuksissa, ehkä lähinnä Tampereen seudulla, on piirteitä saman tyyppisistä ilmiöistä.

Tilanne on ollut hankala jo pitkään. Minua ei sinänsä lohduta se, että se on ollut yhtä hankala jo keväällä, kun edellinen hallitus lopetti työnsä. Se on erinomaisen vaikea asia, ja siihen on koko syksyn ajan haettu vastauksia sekä hallituksen asuntopoliittista toimenpideohjelmaa valmistelevassa työryhmässä, joka ilmeisesti tulee pitämään viimeisen kokouksensa huomenna, sekä sitten valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä aiesopimusmenettelyssä, joka taitaa kokoontua vielä parhaillaan. Siellä on iso joukko erilaisia toimenpiteitä todennäköisesti tulossa, osa koskee valtiovaltaa, osa kuntasektoria. En voi sanoa, että välittömästi, mutta pikaisesti asia tuodaan hallituksen käsittelyyn tammikuun aikana ja sen jälkeen ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin.

Arvoisa herra puhemies! Se on hyvä asia, että tulee näitä toimia useitakin, mutta oikeastaan varmasti kaikista tärkein asia niistä, mitä juuri nyt kaivattaisiin, olisi se, että saisimme lisää asuntoja, jotka olisivat halvempia. Siitä näkökulmasta katsottuna tämä Valtion asuntorahaston tukema, valtion rahoittama, asuntotuotanto on aivan olennaisessa merkityksessä. Me kaikki tiedämme, että Valtion asuntorahastolla on kohtuullisesti varallisuutta.

Aikooko nyt hallitus tässä ohjelmassaan ottaa vakavasti sen asian, että nimenomaisesti puututtaisiin Ara-tuotannon ehtojen parantamiseen siten, että niiden kautta ihan oikeasti sillä vuokralaisella tulisi olemaan halvempi vuokra ja ihan oikeasti syntyisi niitä vuokra-asuntoja kasvukeskuksiin? Eli tässä korostan sitä, että tämä Valtion asuntorahaston rahojen ja varojen käyttö juuri siihen tarkoitukseen, mihin ne perinteisesti on tarkoitettu, olisi tässä tilanteessa enemmän kuin poikaa, ja toivon, että ministeri Vapaavuoren vastaus tähän asiaan on myönteinen, eli että tähän asiaan (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) kiinnitettäisiin huomiota. Olisin halunnut kysyä tätä myös ministeri Kataiselta, mutta hän ei valitettavasti ole paikalla.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Ministeri Vapaavuoren vastaus on myönteinen. Se on selvää, että tähän pitää puuttua ja tässä pitää hakea uusia tapoja vastata tähän haasteeseen.

Sinänsähän Aran korkotukiehdot tai muut siihen liittyvät elementit eivät ole muuttuneet, ja siinä mielessä se ei ole muuttunut ikään kuin huonommaksi kuin se aiemmin on ollut, mutta sitten johtuen rakennuskustannusten noususta ja suhdannetilanteesta aiemmin hieman kilpailukykyisemmät ehdot eivät sitä tällä hetkellä ole. On ihan selvä, että tähän pitää puuttua.

Samaan aikaan pitää kuitenkin muistaa se, että tältä osin on kysymys vain noin viidenneksestä koko asuntotuotannosta. Helsingin seudulla on yhteinen näkemys siitä, että tarvitsemme noin 12 000 asuntoa vuodessa, josta 20 prosenttia olisi valtion tukemaa tuotantoa. Tältä osin tarvitaan varmaan ratkaisuja, jotka liittyvät muun muassa Aran korkotukipolitiikkaan, mutta sitten meillä on myös koko joukko muita haasteita, jotka liittyvät siihen jäljellä olevaan 80 prosenttiin ja siihen, miten myös sillä puolella saataisiin edistystä aikaiseksi.

Herra puhemies! Valtion lainoittama asuntotuotanto on romahtanut, 525 vuokra-asuntoa tänä vuonna vain valmistuu. Aikooko hallitus nyt todella lisätä korkotukilainoja ja niitten korkoja alentaa, niin että vuokra-asuminen tulee halvemmaksi? Lisätäänkö tätä tukea selvästi euromääräisesti, ministeri Vapaavuori?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Olen nimittänyt laaja-alaisen työryhmän pohtimaan tätä asiaa valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johdolla siten, että mukana on myös tietenkin ympäristöministeriön edustus ja koko joukko erilaisia intressitahoja. Tämä asia on otettu siellä vakavasti, ja viimeksi pari viikkoa sitten lähetin kirjeen kaikille työryhmän jäsenille, että oikeasti edellytän, että sieltä tulee sen tyyppisiä toimenpide-esityksiä, jotka tähän vaikuttavat.

Minulla on tietenkin aavistus siitä, mitä sieltä saattaa tulla, mutta tässä vaiheessa, kun työryhmä ilmeisesti pitää huomenna viimeisen kokouksensa, ei olisi korrektia esittää sitä, mitä sieltä todennäköisesti tulee, mikä se konkreettinen metodi ja menetelmä on, millä tähän pyritään vaikuttamaan, mutta on selvä, että tämä on otettu vakavasti. Olen varma, että tähän liittyvää valtion tukipolitiikkaa tullaan parantamaan.

Herra puhemies! Ministeri totesi, että tämä oli tiedossa jo silloin, kun ministeri tuli tähän hallitukseen. En tiedä monesko kerta se on, kun kuulen, että toimenpiteitä suunnitellaan, on joukko toimenpiteitä. Ministeri Vapaavuori on jokaisessa puheenvuorossa todennut, että toimenpide-esityksiä tulee pian. Ei budjetista käy ilmi mitään toimenpide-esityksiä. Jos nyt on ollut kahdeksan kuukautta aikaa tuoda jotakin, niin ihmettelen, minkä takia niihin toimiin ei ole vielä ryhdytty. Kyllä meillä on aikaisemmin ollut vastaavanlaisia ongelmia, että on ollut valtava asuntopula, ja se on hoidettu aika nopeasti ja käytetty sellaisia keinoja, joilla on saatu vuokra-asuntoja markkinoille. Olen monta kertaa ministerillekin muistuttanut, minkälainen tilanne oli 60-luvun loppupuolella, 70-luvun alkupuolella, (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) kun ... — No, hän voi kertoa, mikä se hyvä esitys on.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Tiedän hyvin, että edellinenkään hallitus ei välttämättä nauttinut ed. Kalliksen luottamusta, mutta toimimme tässä tismalleen samalla lailla kuin edellinen hallitus. (Hälinää) Kun hallitusohjelma hyväksyttiin, niin todettiin, että ryhdytään tekemään asuntopoliittista toimenpideohjelmaa, jolle on varattu kutakuinkin se aika, joka ensimmäisen hallituksen toimintavuoden aikana on. Tämä työryhmä on täydellinen välttämättömyys tässä tilanteessa, jossa tiedetään, että lähellekään kaikki toimenpiteet eivät ole valtiovallan toimenpiteitä, mitä tarvitaan, vaan tähän tarvitaan myös kuntasektori aidolla kumppanuudella mukaan. Tällainen työ vaatii aina oman aikansa, ja olen antanut tälle toimenpideohjelmalle yhtä paljon aikaa kuin edellinen hallitus antoi silloiselle toimenpideohjelmalle.

Arvoisa puhemies! Asumisen ongelmista ehkä pahin on kuitenkin se, että ihmisellä ei ole ollenkaan asuntoa, ei omaa kotia. Yksinäisiä asunnottomia on Suomessa edelleen yli 7 000 ja asunnottomia perheitäkin noin 250. Hallitus on jo aloittanut näitä toimenpiteitä, ja te olette asettanut, arvoisa ministeri, tällaisen työryhmän tätäkin asiaa pohtimaan. Mutta tässä kysymyksessä on kyllä tavattoman tärkeää se, että tätä ongelmaa, johon liittyy monia muitakin ongelmia, syrjäytymistä, monia asioita, ei ratkaista pelkästään rakentamalla uusia asuntoja. Sen vuoksi haluan nyt kysyä:

Miten aiotte varmistua siitä, että tässä asunnottomille suunnatussa työssä ja siinä, että heidän tilannettaan parannetaan, kiinnitetään myöskin huomiota siihen, että he tarvitsevat monenlaista tukea ja apua, myös muuta palvelua tämän asunnon rinnalle? Miten otatte tämän tärkeän asian huomioon?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa lienee varmaan aluksi syytä kiittää eduskunnan valtiovarainvaliokuntaa siitä, että se on omassa mietinnössään ottanut tämän asian vakavasti ja päättänyt lisätä erityisryhmien investointiavustuksen valtuutusta olennaisesti, joka on oikeasti merkittävä keino ... (Välihuuto) — Ympäristövaliokunnan loistavasta esityksestä valtiovarainvaliokunta on tehnyt loistavan mietinnön tältä osin. Tämä pitää paikkansa.

Tältä osinhan meillä on niin sanottu neljän viisaan raportti lokakuulta, jossa esitettiin hyvin monia erilaisia toimenpiteitä. Nyt se on jatkovalmistelussa, jossa selvitetään, ovatko valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja keskeiset kaupungit valmiit sitoutumaan siihen. Tämäkin ohjelma tuodaan hallituksen käsittelyyn tammi- tai viimeistään helmikuussa.

Arvoisa herra puhemies! On pakko sanoa kyllä, että niin edellisellä hallituksella kuin tälläkin hallituksella on kovin loivat liikkeet tämän asunto-ongelman ratkaisun osalta. Se on ikävä kyllä vaan faktaa, että tilanne karkaa käsistä yhä pahemmin ja asuntojen hinnat karkaavat. Ette viitannut ollenkaan kahteen olennaiseen kysymykseen.

Toinen olennainen kysymys on tietenkin maan hinta, mikä on maan hinta. Varsinkin Pääkaupunkiseudulla se alkaa olla 500—600 euroa per asuntoneliö. Sehän on ihan järkyttävää, ei siinä ole mitään järkeä enää.

Toinen on se, että kun vuokrasääntely tästä yhteiskunnasta purettiin, sanottiin, että vuokrasääntelyn purkamisen kautta tulee kohtuuhintaista asuntoa markkinoille riittävä määrä. Ei näin ole tapahtunut. Nyt on pakko tehdä sitten radikaaleja vastaliikkeitä, jos ne asiat, mitä on tehty, eivät toteudu. Näitä pitäisi uskaltaa tehdä. Kyllä nyt selvityksiä on ihan riittävästi.

Ministeri Vapaavuori, milloin ne esitykset tulevat, konkreettiset esitykset? Ensi vuoden talousarviossa ei ole mitään merkittävää.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kun vuokrasääntely purettiin 90-luvulla, niin saavutettiin ne tulokset, mitä sillä haluttiin.

Mitä maan hintaan tulee, niin tämä taas on erinomainen osoitus siitä, että kysymys ei ole niinkään aina valtiovallan toimenpiteistä, vaan ennen kaikkea kuntasektorin sitoutumisesta tähän yhteiseen harjoitukseen. Kunnilla on meidän järjestelmässämme kaavoitusmonopoli ja sitä kautta ylivoimaiset mahdollisuudet vaikuttaa maan hintaan. Tämän takia tämä harjoitus edellyttää aitoa kumppanuutta kuntasektorin ja valtiovallan välillä, ja sitä kumppanuutta parhaillaan haetaan.

Konkreettiseen kysymykseenne, koska nämä esitykset ja päätökset tulevat: ne tulevat tammi—helmikuun vaihteessa päätöksentekoon.

Arvoisa puhemies! Kyllä kuntasektori tähän huutoon vastaa, mutta kun esimerkiksi Helsingissä suunnitellaan ja arvioidaan tarvittavan 5 000 asunnon rakentamista vuosittain, niin eivät kyllä kuntien rahkeet riitä, tarvitaan ehdottomasti valtiovallan tehokkaampia toimenpiteitä.

Mutta myös kysyn sitten, onko ajateltu hallituksessa, kun meillä on vielä metropoliministerikin, ministeri Pekkarinen, että sovitetaan yhteen se, että (Välihuutoja — Hälinää) — Niin, herätys! (Naurua) — tarvitaan sen työpaikan ja kodin väliin liikenneyhteydet. Nyt olemme juuri saaneet faktatietoa siitä, että muun muassa Kehä kolmonen ruuhkautuu. Onko hallitus sovittamassa asumisen ja liikenteen tarpeet yhteen kokonaisvaltaiseksi ohjelmaksi Pääkaupunkiseudulla?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Nyt minun täytyy sanoa, että niin mielelläni kuin minä tähän kysymykseen vastaisinkin, niin tämä nyt kuuluu ministeri Vapaavuorelle, niin että jos puhemies sallii, niin Vapaavuori jatkaa. Minä luulen, että sanat ovat saman suuntaiset meillä, mutta tämä kuuluu hänen vastuulleen. Olen otettu sinänsä tästä.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Melkein tekisi mieli sanoa, että niin mielelläni kuin tähän vastaisin, se kuuluu ministeri Kiviniemelle. (Naurua) Mutta asia ei ole ihan näin yksinkertainen, koska mitä tähän metropolipolitiikkaan tulee, olemme hallituksen sisällä sopineet, että siitä vastaa hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä, jota johtaa ministeri Kiviniemi, kuitenkin siten, että sen alla olevasta sihteeristöstä vastaavat allekirjoittaneet, niin että Kiviniemi ja minä olemme tässä yhteisvastuullisia. Tätä työtä tehdään koko ajan, se on itsestäänselvää, ja se tulee olemaan osa sitä aiesopimusta, josta kuntien kanssa neuvotellaan.

Mitä muuten vielä tähän ed. Hiltusen juontoon tulee, niin kun minullakin on kokemusta Helsingin kunnallishallinnon puolelta, niin uskallan väittää, että kyllä kunnilla rahkeita riittää, ainakin Pääkaupunkiseudulla, jos vain tahtoa on riittävästi.

Arvoisa herra puhemies! Yhdysvaltain asuntolainakuplahan on ollut heijastuksiltaan aika voimakas myöskin Euroopassa. Tietysti Yhdysvalloissa on luonut koko asuntomarkkina tavattoman paljon epävarmuutta. Kysymys totta kai kuuluu täällä, miten tähän kansainväliseen kriisiin pitäisi reagoida nyt Suomessa.

Ministeri Vapaavuori, mikä on teidän tällainen markkina-analyysinne nyt siitä, millä tavalla suomalainen asuntomarkkina tulee kehittymään, ja ennen muuta, mikä on teidän viestinne suomalaiselle asuntovelalliselle, millä tavalla hänen tulee nyt tästä eteenpäin käyttäytyä, ja erityisesti niille, jotka harkitsevat, kenties nuoret parit, uuden asunnon hankkimista Pääkaupunkiseudulla, jossa keskimääräiset hinnat pyyhkivät 4 000 euron pinnassa kahta puolta? Minusta tämä on erittäin tärkeä kysymys keskustelussa asuntopolitiikan tulevaisuudesta. Tämän markkinakuvan hallinta ja näkemys siitä on hyvin keskeinen osa, että osataan tehdä oikeata politiikkaa.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Tämä oli varsin ovelasti ellei jopa viekkaasti muotoiltu kysymys. (Ed. Laukkanen: Entäs vastaus?) Käsittääkseni Yhdysvaltain asuntoluottokriisi ei suoraan vaikuta Suomen asuntomarkkinoihin. Sillä tietenkin saattaa olla tietty vaikutus Suomen kansantalouden kehitykseen, ja siltäkin osin arvio, joka kuuluu sitten valtiovarainministeriön toimialaan on se, että vaikutukset eivät ole kovin suuria.

Arvoisa puhemies! Esimerkiksi ympäristövaliokunnan asumiseen liittyvissä kuulemisissa on tullut kyllä tänä vuonnakin esille se, että Pääkaupunkiseutu on aivan oma lukunsa asumisen suhteen ja nämä hintaongelmat nimenomaan kärjistyvät tänne. Tähän on nyt avuksi esitetty juuri tätä kuntien keskinäistä yhteistä yleiskaavaa, on keskusteltu tonttien hinnoista, mutta erikoiseksi tilanteen tekee se, että kuitenkin toimitilarakentaminen tällä seudulla on hyvässä vauhdissa eikä sillä puolella tule vastaavaa kritiikkiä muun muassa hintojen noususta tai tonttipulasta.

Miten ministeriössä on arvioitu sitä, mikä selittää tämän eron asumisen ja toimitilarakentamisen välillä tällä alueella?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! On totta, että liike- ja toimitilarakentaminen on vetänyt erittäin paljon paremmin kuin asuntorakentaminen ennen kaikkea Pääkaupunkiseudulla. Kyse on markkinataloudesta, ja eivätköhän vastaukset sitten siihen, minkä takia se vetää paremmin, löydy markkinataloudesta. Toki voidaan olettaa ja toivoa on, että tältä osin liike- ja toimitilarakentamisen kovin buumi saattaisi lähiaikoina olla ohi. Tämä helpottaisi kyllä huomattavasti meidän tilannettamme asuntomarkkinoitten puolella sen takia, että silloin rakennuskapasiteettia vapautuisi tälle puolelle ja olisi helpompi saada useampia tarjouksia ja sillä lailla vaikuttaa myös hintatasoon.

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt ministeri Vapaavuorelta, kun on puhuttu nimenomaan Pääkaupunkiseudun tilanteesta ja kuntien yhteistyön tarpeesta ja kun on Lauri Tarastin esitys muun muassa kuntien yhteisestä yleiskaavasta:

Mitä ajattelette tästä, ja mikä olisi se lyhyt kolmen tai viiden kohdan ohjelma, mitä te muuttaisitte, jotta Pääkaupunkiseudun asuntotilanne saataisiin järjestykseen?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Yksi suurimmista haasteista Pääkaupunkiseudulla ja monilla muilla kaupunkiseuduilla on hajanainen kuntarakentaminen. Se, että meillä on erilaisia kuntia, jotka toimivat omista intresseistään ja omista strategisista näkökulmistaan samaan aikaan, kun kuitenkin asuntomarkkinat ja työssäkäyntialueet ovat seudullisia, on erinomaisen suuri haaste ja ongelma. Olen itse todennut useassa yhteydessä, että jos asuntopuolella voitaisiin tehdä Pääkaupunkiseudulla vain yksi asia, niin paras ratkaisu liittyisi kuntarakenteen uudistamiseen. Mutta koska tämä ei ainakaan tällä hetkellä taida olla realistista eikä se edes kuulu vastuualueeseeni, niin sen takia on tärkeätä tehdä niin hyvää ja niin tiivistä yhteistyötä kuin suinkin mahdollista, ja yhteinen yleiskaava on yksi elementti tässä.