Esko Kiviranta /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perintö- ja lahjaverolakiin sisältyy maatalouden, maa- ja metsätalouden ja muiden yritysten jatkamistapauksia koskeva huojennussäännös. Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentin mukaan perintö- tai lahjaverosta jätetään verovelvollisen Verohallinnolle ennen verotuksen toimittamista tekemästä pyynnöstä osa maksuun panematta, jos veronalaiseen perintöön tai lahjaan sisältyy maatila, muu yritys tai niiden osa, joista määrätyn perintö- tai lahjaveron suhteellinen osa koko verosta on suurempi kuin 850 euroa, ja verovelvollinen jatkaa perintönä tai lahjana saaduilla varoilla maatalouden tai maa- ja metsätalouden harjoittamista tai muuta yritystoimintaa kyseisellä tilalla tai kyseisessä yrityksessä.

Huojennussäännöksen soveltaminen edellyttää, että verovelvollinen nimenomaan tietää pyytää tätä niin sanottua sukupolvenvaihdoshuojennusta. Jotta kohtuuttomilta edunmenetyksiltä vältyttäisiin tilanteissa, joissa verovelvollinen ei tiedä vaatia perintö- ja lahjaverolain 55 §:n huojennusta ennen verotuspäätöstä, verovelvolliselle olisi ennen perintö- tai lahjaverotuksen toimittamista varattava tilaisuus huojennuksen vaatimiseen, jos hän on siihen oikeutettu. Verovelvollista olisi myös ennen verotuksen toimittamista kuultava, jos luovutuksesta on haettu ennakkoratkaisu, johon sisältyvään huojennuspäätökseen ei ole vedottu luovutusta koskevassa lahjaveroilmoituksessa. Esitetyillä toimenpiteillä parannettaisiin verovelvollisen oikeusturvaa sukupolvenvaihdostilanteissa.

Lakialoitteeni sanoma vaikuttaa kovin tekniseltä, mutta se muuttuu hyvin sisällölliseksi tilanteessa, jossa huojennusvaatimus jää tekemättä. Nykyinen huojennussäännös on perin byrokraattinen. Se edellyttää huojennusvaatimuksen esittämistä, siis ennen perintö- tai lahjaverotuspäätöstä. Jos verovelvollinen ei osaa esittää kyseessä olevaa vaatimusta ajallaan, huojennus jää kokonaan saamatta. Sitä ei voi enää tehokkaasti esittää valitusasteessa, siis hallinto-oikeudessa. Tästä on kattavaa oikeuskäytäntöä.

Olin aikanaan ennen kansanedustajaksi tulemista jäsenenä valtiovarainministeriön sukupolvenvaihdoksen perintö- ja lahjaverotyöryhmässä, joka esitti nyt tekemäni lakialoitteen säännöksen mukaista pykälää lakiin, mutta syystä tai toisesta valtiovarainministeriö ei ole hoitanut asiaa koskevaa hallituksen esitystä. Nyt olen tehnyt tuon työryhmän esityksen mukaisen lakialoitteen ja se on esityksessäni, lakialoitteessani, 57 a §, jonka toivon toteutuvan lainsäädännössä.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kivirannan lakialoite on hyvä. Meidän perintövero on kokonaisuutena varsin monimutkainen. Voi hyvin kysyä, onko se tuottoisa, onko se tuottoisin malli, onko se toimivin malli, ja näihin toimivuuskysymyksiin myös edustaja Kiviranta aloitteellaan kantaa ottaa huojennussäännöksen myötä, josta tehtäisiin sitten automaatio tämäntyyppisissä tilanteissa, kun maatila taikka yritys siirtyy eteenpäin.

Tätä lakialoitetta on helppo kyllä kannattaa, nimittäin yli kolmannes suomalaisista yrityksistä aikoo toteuttaa tässä aivan lähivuosina sukupolvenvaihdoksen, itse asiassa viiden seuraavan vuoden aikana. Asia on ajankohtainen noin 17 000 suomalaisessa yrityksessä, ja se tarkoittaa noin 3 400:aa sukupolvenvaihdosta vuosittain yrityksissä ja maatiloilla, ja onkin erittäin tärkeää työllisyytemme ja suomalaisten työpaikkojen kannalta, että näissä ennen muuta pienissä perheyrityksissä sukupolvenvaihdokset onnistuisivat. Näistä yrityksistä, jotka nyt suunnittelevat sukupolvenvaihdosta, lähes 70 prosenttia pitää juurikin perintö- ja lahjaverotusta merkittävimpänä esteenä tai jarruna tuolle sukupolvenvaihdokselle. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että meillä ei ole varaa menettää yhtäkään yritystä sukupolvenvaihdoslainsäädännön taikka -verotuksen takia. Nämä yritykset ovat meille enemmän kuin tärkeitä niin maamme hyvinvointivaltion rakentajina kuin kehittäjinäkin.

Ruotsihan luopui perintöverosta vajaat kymmenen vuotta sitten, muistaakseni vuonna 2005, ja heillä oli sama syy silloin luopumiseen. He totesivat, että perintövero vaikeuttaa liialti sukupolvenvaihdoksia yrityksissä ja aiheutti lukui-sien yritysten alasajoja. Toisaalta toisena perusteena siellä oli perintöverotuksen aiheuttama kaksinkertainen verotus.

Ruotsissa käytössä olevan mallin mahdollisuudet minun mielestäni pitäisi tutkia myös Suomessa. Siellä nimittäin perintö- ja lahjaveron poistamisen jälkeen valtio on saanut enemmän tuloja kuin tuon aiemman perintö- ja lahjaveron aikaan myyntivoittoverotuksen kautta. Entinen pääministeri Matti Vanhanen on esittänyt määräaikaista Ruotsin mallin kokeilua Suomessa, ja minun mielestäni se voisi olla ihan kannatettava jopa tällaisessa tilanteessa, vaikka samaan aikaan elämme yli varojen, jos tällaisella ratkaisulla saataisiin aikaan se, että suomalaiset yritykset säilyisivät ja jatkaisivat toimintaa myös yli tuon sukupolvenvaihdostilanteen.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen pitkäaikainen tavoite on ollut poistaa perintöverotus kokonaan asteittain Suomesta, ja asia oli mukana myös edellisen hallituksen ohjelmassa. Keväällä 2007 sovittiin, että verotettavan perinnön alarajaa nostetaan ja perintö- ja lahjaverotus poistetaan kokonaan yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta. Perintöverotus kevenikin vuonna 2008, kun pienimpien, alle 20 000 euron perintöjen verottaminen loppui kokonaan, niistä tehtiin siis verovapaita, ja isommissakin perinnöissä silloin verotusta kevennettiin. Tämän jälkeen kuitenkaan tilanne ei ole edennyt tuohon suuntaan, että perintö- ja lahjaverotus poistettaisiin kokonaan yritysten ja maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta, ja itse kannatan tätä määräaikaista Ruotsin mallin kokeilua.

Samoin, arvoisa puhemies, kannatan edustaja Kivirannan aloitetta. Meillä siirtyy eläkkeelle erittäin paljon pieniä yksinyrittäjiä, pieniä perheyrittäjiä, ja on äärimmäisen tärkeää, että näiden yritysten jatko myös tulevaisuudessa turvataan.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Kivirannan tekemää esitystä, ja minulla on todella hyvät perustelut siihen. Olen läheltä päässyt katsomaan asioita.

Perinnönjaot hajottavat ensinnäkin maaseutuyritysten omistusta todella paljon. Huomattava osa meidän yksityismetsistämme on nykyään jo perikuntien omistamia tai pahimmassa tapauksessa perikuntien kautta pirstaloidussa omistuksessa. Yritystoiminta on niistä sitten jo kaukana, se on pientä pääomasijoitusta, hoidetaan jostakin kauempaa sitten näitä asioita. Meidän pitäisi maaseutupuolella ja muussakin yritystoiminnassa saada sukupolvenvaihdokset hoidettua mahdollisimman helposti ja järkevästi, mutta tänä päivänä meidän byrokratia on aivan järjetön näissä kokonaisuuksissa.

Edellisessä työssäni kunnassa olin tekemisissä paljon tämmöisten maatilojen sukupolvenvaihdosasioitten kanssa. Olen auttanut joitakin tiloja tämän tekemisessä ja todennut sen, että se on byrokratiaa. Paperisota on aivan älytön. Samanaikaisesti kun katsotaan maaseutuyrittäjien kaikkea muutakin paperimäärää, mikä siinä on, niin kyllä tuntuu siltä, että maatilan paperiasioissa, vaikka on agrologi ja vaikka on juristi, ei sittenkään selviä niitten hoitamisesta. Miten sitten semmoinen, jolla ei ole kumpaakaan koulutusta, pärjää näitten asioitten kanssa?

Kerron yhdestä tapauksesta. Silloin kun en vielä näitä asioita, tätä kyseistä verotusasiaa, hallinnut, tiennyt, niin jouduin läheltä seuraamaan tapausta, jossa oli kyse isännän kuolemasta. Siinä sitten tuli emännälle tämä tila omistukseen, käyttöön, ja sitten hän jatkoi maatilan harjoittamista. Mutta kun perunkirjasta jäi kirjoittamatta tällä perunkirjoittajalla semmoinen kohta, että maatilayrityksen toimintaa jatketaan, ja kun sitä mainintaa ei missään ollut, niin kun perintöverotuksesta tuli sitten päätös, niin maaseutuyrittäjä, tämä emäntä, joutui maksamaan hurjat verot ihan sen takia, että tämä henkilö, joka oli kirjoittanut perunkirjan silloin, ei ollut hoksannut laittaa mihinkään tätä merkintää asiasta. Kyse on todella kalliista asiasta. Minä en sitä asiaa silloin tiennyt. No, nyt minä tietäisin, että siinä pitää se teksti olla, mutta tämmöisiä pieniä virheitä voi sattua monille muillekin näissä tapauksissa.

Ehdottomasti kannatan tätä esitystä ja toivon muitakin vastaavia pieniä korjausesityksiä, jotta me saisimme tätä meidän sukupolvenvaihdos-asiaa vietyä eteenpäin.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kivirannan lakialoite perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta on asiallinen ja kannatettava, koska kaikilta verotusbyrokratiaan liittyvien lainkohtien tuntemusta ei voida odottaa. Kansalaisia pitää kohdella verotuslain edessä tasapuolisesti ja ymmärtäväisesti, eikä tietämättömyydestä saisi sakottaa. Siksi kannatan edustaja Kivirannan tekemää lakialoitetta.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Sukupolvenvaihdos maatilalla ei ole vailla haasteita. Tilanpidon jatkaminen on muutenkin haasteellista tämän päivän Suomessa. Olen huolestuneena seurannut viime viikkoina useita tv-ohjelmia maanviljelijöiden tilanteesta tämän päivän Suomessa. Monet isännät eivät suosittele lapsilleen tilan jatkamista, koska tulevaisuus on niin epämääräinen.

1980-luvulla tehtiin sukupolvenvaihdos siellä kotitilallani. Veli ryhtyi viljelemään tilaa, ja me sisaret joustimme aika monessa asiassa, niin että veljellä oli mahdollisuus aloittaa.

EU:n myötä tilanne maatiloilla on kiristynyt entisestään, joten kaikki ne toimenpiteet, jotka helpottavat maatilan pitoa, ovat kannatettavia. Myös tämä edustaja Kivirannan lakialoite on kannatettava asia.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Vain harvoin olen tässä salissa voinut kokea sellaista ilon ja riemun tunnetta kuin nyt, kun laki-aloitteeni on saavuttanut näin laajaa kannatusta salissa ja jopa hallituspuolueen edustajaa myöten.

Tällä hetkellähän tilanne taitaa olla se, että seitsemästä EU:n jäsenvaltiosta perintö- ja lahjaverotus on kokonaan poistettu, ja mielenkiintoinenhan on tuo Ruotsin tapaus: sehän poistettiin ensiksi vuoden 2005 alusta, mutta kun oli tämä tsunamionnettomuus, niin sitten vielä taannehtivasti se poistettiin tsunamin uhrien omaisilta 17.12.2004 lähtien. Eli siellä on kohta kymmenen vuotta pärjätty ilman perintö- ja lahjaveroa, ja sehän paikkaantuu aika suurelta osalta kyllä luovutusvoittoverolla.

Ruotsissahan tämän uudistuksen, perintö- ja lahjaverolain kumoamisen, toteutti sosialidemokraattisjohtoinen hallitus tilanteessa, jossa katsottiin, että verosuunnittelu oli mennyt niin pitkälle, että enää vain tavallinen palkansaajaperhe varsinaisesti maksoi tuota perintö- ja lahjaveroa. Suomessahan ei ole näin määrätietoista perintöverosuunnittelua vielä esiintynyt, mutta kaikki on mahdollista.