Arvoisa puhemies! Teollisuustuotanto ja vienti ovat kääntyneet kasvuun, työllisten määrän jyrkkä pudotus on pysähtynyt, vaikuttaa hyvältä — Euroopassa. Toisin on laita meillä. Viimeisen vuoden aikaan viennin määrä supistui 11 prosentilla, teollisuustuotanto supistui 5 prosentilla, yksityiselle sektorille työllistettyjen määrä väheni yli 57 000 henkilöllä, nuorten työttömien määrä kasvoi 7 000 henkilöllä.

Arvoisa pääministeri, mitä pitempään teidän hallituksenne on istunut, sitä kauemmaksi Suomen talouden kehitysura on irrottautumassa muun Euroopan talouden kehityskuvasta. Kysymykseni teille kuuluu: Mitä hallitus on valmis tekemään tässä ja nyt? Kerta toisensa jälkeen te olette viitannut 2,5 vuoden aikana, (Puhemies koputtaa) mitä sitten joskus, jonkun ajan päästä tulee tapahtumaan. Mitä tässä ja nyt, jotta tämä eriytyminen muusta Euroopasta saataisiin pysäytettyä?

Pääministeri  Jyrki  Katainen

Puhemies! Edustaja Pekkarisen tunnelmakuvaa voi vielä ehkä suhteuttaa siten, että Suomen vienti kasvaa euroalueella toiseksi heikoiten, eli ainoastaan kreikkalaiset vievät vähemmän kuin suomalaiset. Tämä on se tosiasia.

Katsotaan, miten tähän on tultu. Kun edustaja Pekkarinen antoi ymmärtää, että tämän hallituksen syytä on tämä, niin ehkä se ei ihan kuitenkaan tosiasiassa näin ole. Kun katsotaan vaikkapa meidän viennin ja vaihtosuhteen kehitystä, noin 15 vuoden aikana on tapahtunut tämä trendi. Joka ikinen vuosi, varmasti kuin aurinko, meidän vientisuhde on heikentynyt 15 vuoden aikana. Nyt me sitten kaikki odotamme, että ensi kuussa pitäisi tapahtua megalomaaninen käänne. Eihän niin tule tapahtumaan. Jos suomalaiset firmat eivät myy sellaisia tuotteita siihen hintaan, että joku niitä ostaa, niin maan hallitus ei voi sitä muuksi muuttaa. Mutta se, mitä me olemme tehneet tässä ja nyt, on se, että me parannamme Suomen kilpailukykyä, kuten vaikkapa yhteisöverotusta alentamalla, tekemällä osinkoverotusta kasvuhakuisemmaksi ja tukemalla palkkaratkaisua niin, että me kuromme umpeen sitä gäppiä, joka esimerkiksi Ruotsin ja Saksan ja Suomen välille on syntynyt.

Arvoisa puhemies! Kyllä se iso juttu on se, että pitää paikkansa, mitä kuvasitte taakse jääneestä kehityksestä. Mutta kaiken aikaa aina vuosiin 2008—2009 saakka me koko ajan tulimme, menimme paremmin eteenpäin kuin muut eurooppalaiset maat. Sitten me putosimme. Lähdimme nousuun, joka oli parempi kuin monilla muilla Euroopan unionin mailla, mutta sitten olemme retkahtaneet selvästi muitten jälkeen, ihan sinne hännänhuipuksi, niin kuin tässä sanoitte.

Odottelu sen suhteen, että joskus myöhemmin tapahtuu sitä tai tätä, ei kelpaa enää selitykseksi. Teollisuuden vapaaseen pudotukseen pitää löytyä strategia. Suomi tarvitsee teollisuusstrategiaa, mitä me teemme ja miten. Niin ikään Suomi tarvitsee sellaisia veroratkaisuja, sellaisia yritysten välillisiin kustannuksiin liittyviä, ainakin määräaikaisia kevennyksiä, sellaista talouden kasvua vauhdittavaa kasvurahastoa, joilla kaikilla niillä niin kuin nopeasti tässä ja nyt kiihotetaan yrityksiä tarjoamaan uusia työpaikkoja. Luodaan sadoilletuhansille suomalaisille se, mitä he haluavat, (Puhemies koputtaa) mahdollisuus tehdä työtä. Teillä on paljon välineitä, tarttukaa niihin, älkää selitelkö tai katsoko kauaksi taakse. Tarttukaa niihin ja ryhtykää toimiin.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minä muistan hyvin sen, että tämä kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen toden teolla alkoi 2007, silloin kun minä ja edustaja Pekkarinen olimme samassa hallituksessa. (Mauri Pekkarinen: Me tiedämme, mikä oli syy siihen!) — Sekään ei ollut meidän syy, mutta näin vain silloin kävi, ja silloin se oikein ratkesi.

Minä muistan, että valtiovarainministerinä, olisikohan ollut 2008 tai 2009, yritin virittää Suomessa keskustelua vaihtosuhteen heikkenemisestä, joka oli siihen mennessä heikentynyt 10 vuotta peräjälkeen, eli niinä vuosina, kun ministeri Pekkarinen oli ollut edellisessä hallituksessa ja me olimme yhdessä siinä hallituksessa, eikä se ollut silloisen ministeri Pekkarisen syy. Mutta näin vain on käynyt. Eli me olemme tulleet vuosien saatossa niin syvälle, että nyt me emme enää syvemmälle voi päästä menettämättä liian paljon arvokkaita asioita, ja nyt pitää mennä ylöspäin.

Vuodenvaihteesta me alennamme yhteisöveroa noin 900 miljoonan euron edestä. Se on kohtuullinen satsaus kilpailukykyyn. En usko, että se yhden vuoden aikana luo satojatuhansia työpaikkoja, mutta pidemmällä jänteellä tulee varmasti luomaan. Osinkoveroa uudistetaan (Puhemies koputtaa) kasvua kiihdyttävään suuntaan ynnä muuta. Eli tässä tehdään, mutta lääkkeet eivät ole kauhean nopeavaikutteisia.

Herra puhemies! Edustaja Pekkarinen kuvasi tämän eriytymisen aika dramaattisella tavalla, ja sitten pääministeri vielä vähän täydensi, ja kuva tuli vieläkin himpun verran dramaattisemmaksi. Te annatte nyt sen kuvan, herra pääministeri, että tässä on putkessa kauaskantoisia ratkaisuja, niitten vaikutus tulee sitten joskus. Varmaan tupokin liittyy tähän ketjuun, mitä tarkoititte. Mutta kyllä tässä joutuu kysymään, kun näitä lukuja katsoo, yhteiskunnan tilaa katsoo, että eikö pitäisi tehdä tässä ja nyt tiettyä politiikkaa, joka antaisi lievennystä niihin ongelmiin, joita edustaja Pekkarinen tuossa toi esiin.

Otan yhden esimerkin. Yritykset toinen toisensa jälkeen, kunnossa olevat sellaiset, kysyvät: "Miten voi olla mahdollista, että me emme saa käyttöpääomaa omiin tarkoituksiimme? Meillä ovat asiat kyllä kunnossa, mutta pankit sanovat näin, ja Finnveralla on tällainen tyssäävä asennoituminen." Teillä olisi mahdollisuus, herra pääministeri, hallituksenne kanssa puuttua tähän asiaan, jos haluatte. Haluatteko?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ehkä elinkeinoministeri voi vastata tuohon eksaktiin kysymykseen, minkä edustaja Kääriäinen esitti, mutta tosiasia on se, että jos meidän ongelmat ovat rakenteellisia eli suomalaisten tuotteita ei osteta entisin määrin ainakaan siihen hintaan, (Mauri Pekkarinen: Juuri niin!) niin se ratkaisu ei ole semmoinen, että valtio alkaa ostamaan niitä tuotteita tai valtio tekee asian, joka alentaa tuotteen hintaa, ei, vaan se vaatii uusia innovaatioita, ylipäänsä yritysten uskoa ja kykyä luoda jotakin uutta, ja ne ratkaisut ovat siis pitkäjänteisiä.

Kääriäinen, ihan oikein sanoitte, että pitää tehdä politiikkaa. Sitä tehdään joka päivä, mutta myös kasvuhakuista politiikkaa. Esimerkiksi elvytyspaukuilla pyritään rakentamaan siltaa, mutta se silta on kyllä niin pitkä, että sitä ei elvytyksellä pysty rakentamaan. Mutta edes pientä lohtua työllisyystilanteeseen elvytyspaukuilla voidaan tehdä. Mutta ne rakenteet, kuten nyt yritysverotus tai rahoitusratkaisut, ovat niitä olennaisia.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten linja on työ, yrittäminen, välittäminen. Eli aivan oikein, kun sanoitte, että vain Kreikan vienti on surkeampaa kuin Suomen tällä hetkellä, mutta kuitenkin meillä näyttää olevan kokoomuksen johdolla varaa aina tukea Kreikkaa tukipaketti toisensa jälkeen, niin että emme me sitten tässä katsannossa näytä olevan köyhiä.

Arvoisa puhemies! Kustannustason kurissapito on yksi tärkeä asia, ja sen takia perussuomalaiset eivät voi ymmärtää, miksi päästöttömälle energialle, kuten ydinvoimalle, vesivoimalle ja jopa tuulivoimalle — mitä minä en kyllä oikein ymmärrä, mutta päästötöntä sekin on — sitten pistetään veroa. Mikä järki tässä on, ja mitenkä tämä auttaa Suomen hintakilpailukykyä? Voitteko kertoa, miksi teette näin?

Pääministeri Jyrki Katainen

Veroa peritään Suomessa melkein kaikesta. Ihan kaikesta. Senhän takia meidän julkinen veroaste on niin korkea, kun me verotamme ihmisiltä. Sanokaa asia, mitä ei veroteta. Tässä salissa pidettyjä puheita ei vielä toistaiseksi veroteta. Se voisi olla muuten ihan hyvä idea. Saataisiin varmaan yhden pienen kunnan terveydenhuolto hoidettua silläkin.

Mutta ihan vakavasti ottaen: Me verotamme siis energiassa kaikkia energiamuotoja, mutta siihen on tehty semmoinen skaalautuvuus, eli mitä vähemmän on päästöjä kyseisellä energialla, sitä pienempi se vero on. Tällä me pyrimme ohjaamaan päästöttömiin energiainvestointeihin. Mutta jos me jättäisimme päästöttömän energian kokonaan verottamatta, silloin me menettäisimme ihan hirveästi verotuloja, ja kun koulutkin pitää pyörittää ja opettajille pitää maksaa palkka, me tarvitsemme hirveästi hoitavia käsiä muun muassa ikäihmisten tarpeisiin, niin kyllä sitä veroa vain pitää jostakin periä. Mutta sen takia se on tehty näin, että saastuttava energia, kallista veroa, vähän saastuttava tai puhdas energia, vähän veroa.

Arvoisa herra puhemies! Tämän haastavan taloustilanteen vuoksi ja nimenomaan pitkän aikavälin haasteiden vuoksi hallitus teki budjettiriihessään tärkeitä linjauksia. Se päätti rakenneuudistuslinjauksista, ja samaan yhteyteen syntyi myös tuloratkaisu. Nyt on hyvin tärkeätä, että nämä molemmat, sekä tämä tuloratkaisu että nämä tehdyt rakennelinjaukset, viedään jämäkästi eteenpäin ja satamaan.

Mitä rakenneuudistuksiin tulee, niin näyttää olevan kovin tuskaista, ja ymmärrän sen, löytää kunnista ja niiden tehtävistä karsimista. Ministeriöt eivät siihen näköjään pysty. Kuntaliitto ei siihen halua ryhtyä. Onneksi keskusta on luvannut oman miljardin säästölistansa tuoda, mutta sitä odoteltaessa haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että me maksamme hyvin paljon myös suoria tulonsiirtoja. Kela maksaa yli 13 miljardia vuodessa. Oletteko harkinneet, että sieltä esimerkiksi 5 prosenttia säästämällä syntyisi aika iso säästö?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa me emme ole rakentamassa ensisijaisesti säästöpakettia. En tiedä, joudutaanko ensi keväänä siihen tilanteeseen, että jälleen kerran pitää leikata ja liimata, että velkaantuminen saadaan taitettua. Jos se sitä vaatii, niin sitten sitä pitää katsoa, mutta silloin tietysti katsotaan kaikki säästökohteet ja veronkorotuskohteet.

Mutta nämä rakenneuudistukset ovat luonteeltaan toisenlaisia kuin säästökohteet, eli niissä ei ensisijaisesti haeta lyhyen tähtäimen säästöjä vaan semmoisia rakenteellisia muutoksia, jotka tehostavat jotakin, tai sitten yksinkertaisesti päätetään niin, että kun ei ole varaa hoitaa tätä, niin sitä asiaa ei sitten hoideta tai palvelua ei tehdä. Pistetään rakenteet niin, että meidän rahat riittävät.

Jos vähän mustavalkoisesti ajattelee, niin ajatelkaapa, jos me palaisimme vuoteen 2006 eli siihen Suomeen, missä elimme 2006. Siihen Suomeen meillä rahat riittäisivät. Ei tarvitsisi ottaa velkaa. Eikä sekään Suomi ihan huono ollut. Sen jälkeen ollaan kehitetty Suomea aika paljon, ja moni semmoinenkin asia tuntuu tärkeältä, jota silloin ei osattu arvioida tärkeäksi. Mutta tämmöistä vain tämä maailma (Puhemies koputtaa) tällä hetkellä on.

Arvoisa herra puhemies! Kaikkien vaikeuksien keskellä on aina ilonpilkkujakin. Keitele Group investoi, tekee uusia investointeja Suomessa, pelastaa Itä-Lappia, metsäteollisuutta siellä. Ponssen 9 000:s kone, metsäkone, lähti tänään Kanadaan. Kysynkin teiltä, herra pääministeri: miten tämänkaltaisia yrityksiä, jotka ovat suomalaisessa omistuksessa, perheyrityksiä, vahvasti suomalaisia juuriltaan tässä maassa, viedään eteenpäin? Veroratkaisut ovat varmasti sellaisia, mutta ne toimivat pidemmällä viiveellä. Me olemme esittäneet kysymyksiä ja myös ratkaisuja juuri siihen: kasvurahaston, infran ja tämäntyyppisten asioiden parissa tarvitaan nyt ja tähän hetkeen juuri niitä investointeja, jotta saadaan tulosta, jotta pystytään myös verottamaan, jotta saadaan kansantalouteen uutta tulosta.

Herra pääministeri, me kaipaamme todellakin hallitukselta sekä budjettiriihen yhteydessä että nyt senkaltaisia taloudellisia ratkaisuja, jotka tuovat myös uutta ja antavat tälle kansakunnalle toivoa. Yrittäjillä on tilanne se, että hyvin usein, (Puhemies koputtaa) näitä kahta poikkeusta lukuun ottamatta, on tunnelma hyvin mollivoittoinen.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ei se nyt kyllä ihan noin ole, että Suomessa on vain kaksi positiivista yritystä ja kaikki muut ovat mollivoittoisia. Minä olin Kiinassa 30 pk-yrityksen kanssa, jotka valmistavat ympäristöystävällistä teknologiaa, eli ne olivat cleantech-yrityksiä. Ministeri Risikko oli terveydenhuollon teknologiayritysten kanssa samassa Kiinassa. Ministeri Stubb on ollut eri puolilla. Me olimme itse asiassa ministeri Niinistön kanssa. Ministeri Stubb on välillä käynyt Suomessakin. Eli siinä vain näkee sen kirjon, että meidän pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on erittäin positiivinen näköala tulevaisuuteen.

On niitä yrityksiä, jotka kamppailevat rahoituksen kanssa. Se on ihan totta, niin kuin täällä on sanottu: olisi investointia, mutta kun ei saa rahoitusta. Ja se on Suomen kannalta huono asia. Siihen etsitään erilaisia ratkaisuja. Muun muassa ministeri Vapaavuoren työn alla olevista kasvu- ja siemenvaiheen rahastoista haetaan ratkaisua, mutta esimerkiksi Ponssen kaltaisille yrityksille yhteisöveron alennus ensi vuoden alusta tuo heti sinne viivan alle lisää. Toivon mukaan se näkyy investointirohkeutena.

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelukierros lähti liikkeelle edustaja Pekkarisen puheenvuorolla, kun hän viittasi edelliseen hallituskauteen, miten ruusuista aikaa silloin elettiin siitä huolimatta, että valtionvelka lähti räjähdysmäiseen kasvuun, lyhyessä hetkessä se kasvoi 30 miljardilla. Tämä hallitus on toiminut reilut kaksi ja puoli vuotta. Sinä aikana hallitus on tehnyt sopeutustoimenpiteitä liki 6 miljardin edestä. Miksi? Siksi, että vuoden 2008 jälkeen julkisen talouden näkymät ovat heikentyneet ja hallituksen yksi tavoite on saada valtion velkaantuminen taittumaan. Lisäksi olemme tehneet kilpailukykyyn tähtääviä toimenpiteitä. Pääministeri mainitsi jo yhteisöveron laskun, osinkoverotusuudistuksen ja maltilliset palkkaratkaisut. Kysyn pääministeriltä — muistatte edellisen hallituskauden ajalta, kun te olitte itse valtiovarainministerin roolissa — tuleeko mieleen sellaisia rajuja toimenpiteitä siltä kaudelta, kun vertaatte tähän hallituskauteen?

Pääministeri Jyrki Katainen

Ai että tästä voisi jatkaa pitkään. Kiitos hyvästä kysymyksestä. Silloin tilanne oli toinen, me jouduimme tekemään semmoisia toimenpiteitä, että hidastettaisiin vähän sitä syöksyä, johon emme voineet vaikuttaa. Yhtenä vuonna talous supistui 8 prosenttia, taitaa olla suomenennätys, ja me emme tienneet, kuinka syvälle se menee. Silloin meidän politiikkavalikoimamme oli toisenlaista. Me tor-juimme, otimme vastaan sitä, mikä sieltä tuli, ja yritimme vähän pehmentää tavalliselle ihmiselle koituvaa ahdinkoa. Yksi vaihtoehto, jota silloin joku tarjosi, oli, että pitää tehdä niin, että ei velkaannuta ollenkaan. Se olisi käytännössä tarkoittanut noin 10 miljardin euron leikkauksia tai vastaavia veronkorotuksia. Jokainen tietää, että silloin olisivat varsinkin ihmiset kärsineet. Eli silloin jouduttiin tekemään toisin.

Mutta nyt ollaan taas vähän toisentyyppisessä moodissa. Nyt meidän pitää hyökätä eteenpäin, korjata Suomen rakenteellisia heikkouksia, ja sen takia esimerkiksi veroratkaisut, kuntauudistus, velvoitteiden purku, tämänkaltaiset asiat, ovat nyt tämän hallituksen vastuulla. Ne ovat erittäin vaikeita. Ne ovat erittäin vaikeita itse kullekin. Kyllä sekin, että Kuntaliitto ei kykene tuottamaan meille aineistoa, kertoo jo jostakin. Kuntaliitto on vuosikymmeniä vaatinut velvoitteiden purkamista — nyt, kun heiltä pyydetään listaa, ei tule mitään. Tämä on erittäin vaikeaa ja haastavaa meille kaikille, mutta kun ei tekemättäkään (Puhemies koputtaa) voi jättää.

Arvoisa herra puhemies! On todella tärkeätä, että nyt pystyttäisiin nopeasti reagoimaan siihen ja tuomaan erilaisia verotuksellisia elementtejä ja houkuttimia niin, että Suomessa investoivat yritykset saisivat ehkäpä investointia vastaavan summan palauttaa, kotiuttaa sitten voitonjakohetkellä matalammalla verotuksella. Se ei olisi keneltäkään pois. Erityisen tärkeätä olisi, että tässä hetkessä listautumattomat yritykset voisivat mennä pörssin kevyemmälle First North -listalle ja voisivat silti pitää tämän listautumattoman yrityksen verotuspohjan ja kohtelun. Se ei olisi nyt keneltäkään pois, se olisi tällä hetkellä niitä mahdollisia kasvuyrityksiä mukaan sinne saamaan ulkopuolista rahoitusta. Toivon, että joko elinkeinoministeri tai pääministeri ottaa tähän kantaa, että tämä voitaisiin mahdollisimman nopeasti tehdä.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kyllä tämän hallituksen aikana on tehty useita veroratkaisuja, jotka osaltaan tukevat kasvua. Jo mainitun yhteisöveron laskun osalta olemme säätäneet t&k-verohelpotuksen, olemme säätäneet bisnesenkeliverohelpotuksen, ja on ihan selvää, että varmaan näitä tarvitaan lisääkin. Toisaalta Suomessa on pitkään käyty keskustelua siitä, kumpi on parempi linja, tehdäänkö yksittäisiä verohelpotuksia vähän siellä täällä vai mennäänkö laveammalla pohjalla, alennetaan verokantoja. Tämä konkreettinen esimerkki, mihin edustaja viittaa, on aihe, mistä on keskusteltu vuosikausia, ja minun mielestäni, mikä on henkilökohtainen kanta, tällaista kannattaisi yrittää. Sen fiskaalinen vaikutus on erittäin vähäinen, ja se voisi luoda uutta pontta pörssiin.

Mistä sitten pääsen, arvoisa puhemies, luvallanne lyhyesti vastaamaan edustaja Kääriäiselle. Tämä on yleiseurooppalainen haaste. Siis pankkisääntely, ylipäänsä tämä eurooppalaisen eurokriisin aiheuttama pankkisääntely, väistämätön ja välttämätön pankkisääntely, johtaa vakavaraisuussäännösten tiukentumiseen, jota kautta rahaa on vähemmän tarjolla, sen ehdot ja muut kasvavat. Tämä on yleiseurooppalainen ongelma, tämäntyyppinen tilanne on melkein jokaisessa eurooppalaisessa maassa. Meillä juuri tällä hetkellä ei ole suurta murhetta tämän suhteen, mutta on oikeasti olemassa riski siitä, että kun kasvu lähtee liikkeelle, niin rahaa ei pk-sektorille ja varsinkaan (Puhemies koputtaa) kasvuhakuisille pk-yrityksille riitä.

Arvoisa herra puhemies! Sen lisäksi, että meitä säätelevät eurooppalaiset säännökset, Basel III:t ja muut, Suomi on ihan itse aiheuttanut sitä, että yritysten on vaikeampi saada luottoa. Pankkivero koituu suuremmaksi niille pankeille, jotka antavat riskipitoista luottoa, ja siksi pankit eivät halua riskipitoisia yritysluottoja antaa. Aiotteko perua tämän huonon päätöksen, josta veroa koituu nimenomaan niille pankeille, jotka pitävät tuloksensa ja riskinsä Suomessa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tämä vero on hallituksessa hyväksytty ja otettu käyttöön. Osa pankeista lisää luotonantoa, siis suomalaisista pankeista — kaikkien pankkien tilannetta minä en nyt tiedä, mutta olen kuullut muutamasta Suomessa toimivasta pankista, jotka ovat lisänneet nimenomaan pk-sektorin luotonantoa ihan viimeisenkin vuoden aikana — mutta siitä huolimatta kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Meillä on julkisia rahoituslaitoksia, jotka pystyvät siihen osittain tuomaan apua, mutta sitten on paljon myös ihan sitä, että yksinkertaisesti sen paremmin julkinen rahoittaja kuin yksityinenkään rahoittaja ei uskalla lähteä kaikkiin semmoisiin hankkeisiin, joita yrittäjä itse pitää hyvänä. Näinhän se aina on ollut. Eli se riskiarvio siellä rahan myöntämisen taustalla on, niin kuin tietysti pitää ollakin. Mutta tämä nykyinen tilanne on erityisen haastava muun muassa niistä syistä, mitä ministeri Vapaavuori totesi.