Arvoisa puhemies! Korkeimman hallinto-oikeuden keväällä antaman tulkinnan johdosta Suomessa on jouduttu tilanteeseen, jossa kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneille turvapaikanhakijoille joudutaan antamaan jopa pysyviä oleskelulupia maassamme, mikäli he eivät vapaaehtoisesti suostu lähtemään maasta eikä heidän kotimaansa suostu niin sanottuun pakkopalautukseen. Tässä ei ole mitään järkeä. Me eräällä tavoin palkitsemme oleskeluluvalla ne aiheettomat turvapaikanhakijat, jotka kieltäytyvät noudattamasta lakia. Ministeri Räsänen on luvannut korjauksen tähän ilmiselvään porsaanreikään, ja kysynkin nyt ministeriltä: missä esitys viipyy?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Todellakin, kun huhtikuussa tuo korkeimman hallinto-oikeuden päätös tuli, siinä vaiheessa sisäministeriössä lisäsimme lakihankkeeseen, joka koskee vapaaehtoisen paluun järjestelmää, myös hankkeen tuon ulkomaalaislain 51 §:n korjaamiseksi. Tällä hetkellähän tilanne todellakin tuon korkeimman hallinto-oi-keuden tulkinnan jälkeen on se, että jos henkilö, siis käännytettävä tai karkotettava henkilö, ei suostu vapaaehtoisesti palaamaan, vaikka se olisi periaatteessa mahdollista, niin hänelle on myönnettävä oleskelulupa, josta jo kahden vuoden kuluttua voi sitten tulla jatkuva oleskelulupa, ja tässä suhteessa lainsäädäntömme on erilainen kuin muissa Euroopan unionin maissa. Tuo lakiesitys on tarkoitus saada lausuntokierrokselle marraskuussa ja sitten kevätkaudella tänne eduskuntaan käsiteltäväksi. Sen lisäksi ministe-riössä yritämme edistää takaisinottosopimuksia muutaman ongelmamaan kanssa — Afganistan muun muassa, Somalia myös toivon mukaan ja Irak ovat tällaisia maita — mikä omalta osaltaan sitten helpottaisi tuota palauttamista kotimaihin.

Arvoisa puhemies! Suomi kantaa oman vastuunsa maailman hädästä, ja tästä muun muassa esimerkkinä tämä viime viikkojen päätös ottaa vastaan pakolaisia Syyriasta. Jotta pakolaiset voidaan kotouttaa kunnolla, tarvitaan resursseja kuntiin. Jo tällä hetkellä 300 pakolaista odottaa kunnista sijoituspaikkaa. Haluaisinkin kysyä asianomaiselta ministeriltä: miten hallitus aikoo huolehtia vastaanotettavien pakolaisten kotouttamisesta?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Me ajattelemme kyllä niin, että nyt syyrialaisten pakolaisten asian hoito on meille kunnia-asia, että tehdään se tyylikkäästi kuntien kanssa hyvässä yhteistyössä. Tähän liittyen olemme nyt viikolla tavanneet myös Kuntaliiton edustajia, jotka ovat halunneet myös lähteä tähän työhön mukaan, vaikkakin monissa kunnissa on taloudellisia vaikeuksia ja monissa kunnissa voi olla epäilystäkin siitä, pystytäänkö tätä asiaa hoitamaan.

Se, millä valtio tulee tässä asiassa vastaan, liittyy siihen, että me korvaamme kunnille myös kotouttamisen mielessä merkittävällä tavalla kun-tien menoja. Esimerkiksi jos on alle 7-vuotias lapsi, niin saa 6 800 euroa pyöreästi vuodessa, ja yli 7-vuotiaalta lapselta saa 2 300 euroa korvausta siihen, että kotouttamistyö onnistuu. Mutta haasteita meillä tässä asiassa on, koska tehtiin kysely myös kuntiin siitä, miten ne ovat valmiita ottamaan tässä tapauksessa syyrialaisia pakolaisia, ja monissa kunnissa tietysti semmoista varauksellisuutta on, mutta minä uskon, että me kykenemme tämän asian kunniakkaasti hoitamaan, ja siihen, että me teemme hyvää yhteistyötä Kuntaliiton kanssa.

Arvoisa herra puhemies! Sisäministeriö on selvittänyt vuonna 2012 hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti mahdollisuutta ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännösten tarkistamiseen. Perheenyhdistämisestä on Suomessa tullut yleisin maahanmuuton peruste, joten tiukennukset perheenyhdistämissäännöksiin toisivat valtiontaloudelle merkittäviä säästöjä.

Ministeriön oman selvityksen johtopäätöksissä ehdotetaan perheenyhdistämisen ehtojen kiristämistä humanitaarista suojelua saaneiden perheenyhdistämisen osalta, mutta vieläkään tiettävästi poliittista päätöstä lainsäädäntöhankkeeseen ryhtymisestä ei ole saatu synnytettyä. Tämä samoin kuin edustaja Mäkelän esiin nostama tuore tilanne herättävät kysymyksen, onko hallitus todella sitoutunut aidosti järkeistämään maahanmuuttoa koskevaa lainsäädäntöä paremmin kansallista etua vastaavaksi.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Sen jälkeen, kun viime kaudella tehtyjen lakimuutosten johdosta näiden perheenyhdistämisten määrä muun muassa Somaliasta on hyvin runsaasti vähentynyt, ja tuo lakimuutoshan tuli voimaan vasta tällä vaalikaudella, olemme halunneet myös hallituksen piirissä seurata tilannetta, minkälaiseksi se kehittyy. Olemme tehneet todellakin tuon selvityksen, johon edustaja viittasi, ja tältä pohjalta sitten myöhemmin tällä vaalikaudella teemme vielä hallituksen sisällä poliittisia ratkaisuja, onko enää tarpeen täsmentää näitä perheenyhdistämiseen liittyviä säädöksiä.

Nyt täytyy huomata, että suurin osa perheenyhdistämisistä liittyy kansainväliseen suojeluun, jossa meitä sitovat ihan kansainväliset sopimukset, ja niissä ei ole sellaisia seikkoja, joissa esimerkiksi olisi eroavuuksia muiden Pohjoismaiden suuntaan. Tämä edustajan mainitsema humanitaarinen suojelu, joka on vain osa näistä suojeluperusteista, on ainoa sellainen, jossa on tiettyä eroavuutta (Puhemies koputtaa) muihin Pohjoismaihin verrattuna.