Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tässä on ollut pitkä työpäivä ja tärkeä energiapoliittinen keskustelu eduskunnassa, ja ajattelin kuitenkin, että on tärkeää tulla esittelemään tärkeä lainsäädäntöhanke, jonka tarkoituksena on ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen ja palvelujen parantaminen näiden ihmisten osalta.

Hallitus esittää, että eduskunta hyväksyisi sekä hallitusohjelman että hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisen esityksen laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Tässä on kysymys siitä, että te-toimistojen, kuntien, Kansaneläkelaitoksen yhteinen työvoimapalvelukeskusten toimintamalli ulotetaan nyt koko maahan ja se lakisääteistetään. Esitys on keskeinen osa nimenomaan pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä tai muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelujärjestelmän kehittämistä.

Eduskunta tulee saamaan piakkoin käsiteltäväkseen tähän kokonaisuuteen liittyvän toisenkin esityskokonaisuuden, nimittäin palkkatukijärjestelmän uudistamisen ja työsopimuslain eräiden muutosten tekemisen. Tämän meidän haasteen takana on ikäviä lukuja. Meillä on yli 90 000 yli vuoden työttömänä ollutta kansalaista.

Esityksen keskeisenä tavoitteena on siis vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä. Esityksen tavoitteena on tehostaa nykyisten pirstaleisten palvelujärjestelmien toimivuutta, parantaa pitkäaikaistyöttömien yhdenvertaisuutta, selkeyttää kuntien ja valtion työnjakoa, kehittää kunta—valtio-yhteistyötä ja lisätä kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa pitkään työttömänä olleiden palvelujen järjestämiseen ja työllistämiseen.

Tämä esitys on valmisteltu erittäin laajalla yhteistyöpohjalla eri ministeriöiden kesken, Suomen Kuntaliiton ja Kansaneläkelaitoksen kanssa ja kuultu kuntia ja luonnollisesti myöskin järjestöjä.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi siis laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Kysymys on siis siitä, että te-toimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat yhteispalveluja tarvitsevien työttömien palvelutarpeen, suunnittelevat heidän tarvitsemansa palvelut työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.

Tämä monialaisen yhteispalvelun tarve arvioidaan, kun työtön on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivältä tai hän on ollut työttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta, jos on alle 25-vuotias, ja 12 kuukautta, jos on yli 25-vuotias, siis vuoden työttömänä ollut.

Yhteispalveluun ohjataan ne työttömät, jotka tarvitsevat erityistä tukea, ei välttämättä siis kaikki työttömät, mutta ne, jotka tarvitsevat joko te-toimiston, Kansaneläkelaitoksen tai kunnan sosiaalipalvelujen tukea työllistyäkseen.

Tämän monialaisen yhteispalvelun alussa on tämmöinen kolmen kuukauden kartoitusjakso, jonka aikana selvitetään tämän työttömän ammatillinen osaaminen, työttömyyteen liittyvä sosiaalinen tilanne, terveydentila, työ- ja toimintakyky. Siis tehdään perusteellinen arvio, mitkä ovat ne oikeat toimenpiteet, joita tämä ihminen tarvitsee päästäkseen tulevaisuudessa sitten työpolun päähän.

Te-toimistojen, joita on siis 15, alueella perustetaan yhteistyöverkosto, ja jokaisella alueella on vähintään yksi tällainen yhteispalvelupiste. Käytännössä näitä tulee olemaan useampiakin, tämä on meidän arviomme, ja näitä tarpeita toki tulee olemaan.

Tässä esityksessä ehdotetaan, että laki työllistymistä edistävästä monialapalvelusta tulisi voimaan nyt ensi vuoden alusta, mutta säädökset toimeenpanosta tulisivat vuoden 2016 alusta sen vuoksi, että uudistus viedään portaittain, koska meillä on nyt noin 124 kuntaa, jotka ovat nyt työvoimapalvelukeskusverkoston piirissä, mutta 180 kuntaa ei ole, ja nyt tämä laki tulee koskemaan kaikkia kuntia, ja on tärkeätä, että heillä on aikaa vuonna 2015 nämä ratkaisut tehdä ja liittyä johonkin työvoimapalvelu-, monipalvelukeskusverkostoon.

Työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevaa työttömyysturvalainsäädäntöä ehdotetaan tässä yhteydessä muutettavaksi siten, että kunnat maksaisivat työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta puolet niiden henkilöitten osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää, ja 70 prosenttia niiden henkilöitten osalta, joitten työttömyys on ylittänyt 1 000 päivää. Nykyisinhän valtio ja kunnat maksavat puolet yli 500 päivää työttömänä olleiden toimenpiteistä ja työmarkkinatuesta. Nyt se raja pudotetaan 300 päivään, ja nyt valtio maksaa puolet ja kunnat puolet niistä kustannuksista.

Valtio kompensoi 75 miljoonalla eurolla kuntien menojen lisäyksiä tämän muutoksen myötä yhteisöveroa koskevan jako-osuuden kautta, ja se jaetaan myös oikeudenmukaisesti niille kunnille, joissa on paljon pitkäaikaistyöttömiä. Tämän lisäksi valtio tulee kohdentamaan työllisyysmäärärahoja siten, että nykyistä useammalle kuntien rahoitusvastuun piirissä olevalle järjestetään työvoimakoulutusta tai muita toimenpiteitä. Me laitamme siihen 48,6 miljoonaa nyt alkuunsa, ja me varaamme 124 miljoonaa euroa korvamerkittyä rahaa näiden palvelupisteiden työvoimapoliittisten toimenpiteitten toteuttamiseksi. Tässä suhteessa kunnille ja tälle yhteiselle hankkeelle tulee korvamerkittyä rahaa työ- ja elinkeinoministeriön toimesta.

Lopuksi haluaisin sanoa, että arviomme on, että tämmöisen yhteispalvelupisteen tarvetta asiakasmielessä tai tukimielessä on noin 40 000—50 000 ihmisellä, joten me puhumme isosta joukosta. Tässä mielessä, kun sitten ajatellaan näitä kustannuksia yhteiskunnassa, jos me oletamme, että vuonna 2015 pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat olleet siis yli vuoden työttöminä, olisi 95 000 — nyt on 90 000 — niin tämä määrä on 800 miljoonaa työttömyysturvamenoja valtiolle ja kunnille. Kaikilla niillä toimenpiteillä, joilla me helpotamme pitkäaikaistyöttömyyttä ja saamme sen poikki ja kääntymään laskuun, on erittäin suuria taloudellisia vaikutuksia julkiseen talouteen. Nämä kustannukset ovat siis 2 miljoonaa per päivä.

Arvoisa puhemies! Tämä on esityskokonaisuus, jota on huolella valmisteltu. Ajattelen, että nyt tässä ministeriurani aikana tämä on ollut se erityisen tärkeä asia, jonka olen halunnut tänne tulla esittelemään, koska meidän pitää koettaa pitää tässä yhteiskunnassa huolta niistä, jotka ovat tippumassa työllisyydestä ja ovat myöskin vaarassa yhteiskunnassa syrjäytyä, ja nyt me teemme sellaisen teon, jolla yritetään auttaa näitä ihmisiä.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Tällä hallituksen esityksellä todellakin kehitetään työvoiman moniammatillisia palvelukeskuksia ja ne tehdään lakisääteisiksi. Tarkoitus on viimein saada asiakkaat yhdenvertaisemmin palvelun piiriin. Te-toimistojen, Kelan ja kuntien yhteinen työvoiman palvelukeskus ulotetaan koko maahan. On oikeudenmukaisuuskysymys saada samanlaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta.

Keskeinen huoli meillä on pitkittyvä työttömyys: 180 000 työtöntä kuuluu jo vaikeammin työllistyvien ryhmään. Tämän lain ja uudistuksen kärki on pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen. Kuntien ja valtion työnjakoa selkeytetään, minkä johdosta yhteistyön arvioidaan myös parantuvan. Pirstaleinen palvelujärjestelmä kootaan yhteen, jotta työtön saa nopeammin ja tarkoituksenmukaisempana kokonaisuutena eri viranomaisten palvelut, joita hän tarvitsee työllistyäkseen. Koskaan ei voi olla myöskään liikaa kasvokkain tapahtuvaa henkilökohtaista palvelua. Myös sen mahdollistuminen laadukkaammin on tämän lain tavoite.

Arvoisa herra puhemies! Monialaisen yhteispalvelun arvioitavaksi tulee työttömien palvelutarpeet, työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastuu työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta — tietysti se on myös työttömän itsensä vastuu. Tutkimusten mukaan pitkittynyt työttömyys vaikuttaa haitallisesti henkilön terveyteen, työkykyyn ja hyvinvointiin. Työttömän terveystarkastuksen tarve arvioidaan säännönmukaisesti kartoitusjakson aikana ja hänet ohjataan tarvittaessa tarkastukseen sekä tarpeenmukaiseen hoitoon ja kuntoutukseen. Monialainen yhteispalvelu voi siten kaventaa myös terveyseroja.

Työ tämän hallituksen esityksen kanssa jatkuu omassa valiokuntatyössäni työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän hetken yksi huolestuttavimmista ilmiöistä nyky-yhteiskunnassa on pitkittyneen rakenteellisen työttömyyden lisääntyminen. Suomi on keskellä suurta teollisuuden rakennemuutosta, ja samanaikaisesti edessämme on taloudellinen taantuma, jota olemme jo jonkin aikaa eläneet. Näistä syistä johtuen edessämme on myöskin lisääntyvää työttömyyttä, johon on pystyttävä jatkossa tarttumaan entistä tiukemmin.

Moniammatillisia työvoiman palvelukeskuksia on jo ollut ympäri Suomea. Niistä saadut kokemukset ovat erittäin hyviä, ja nyt olenkin erittäin mielissäni siitä, että tätä verkkoa laajennetaan.

Ongelmia on ollut aikaisemmin esimerkiksi siinä, että vaikka Kela on ollut mukana työvoiman palvelukeskuksessa, useissa tapauksissa näin ei ole ollut. Kuitenkin Kelan valtuustossa olen asiaa tiedustellut, ja käsittääkseni Kela on nyt myöskin sitoutunut olemaan läsnä näissä työvoiman palvelukeskuksissa, ja se on erittäin hyvä asia.

Työvoiman palvelukeskuksen osalta myöskin johtaminen on ollut yksi kysymys, jota on tässä sitten aikaisemmin pohdittu: pitäisikö kunnan johtaa työvoiman palvelukeskusta, pitäisikö työvoimahallinnon johtaa sitä, vai pitäisikö TYPissä olla aivan oma johtajansa? Tähänkin nyt tässä lakiesityksessä ollaan ratkaisuja pohdittu.

Mielestäni kuitenkin vielä on mietittävä kaikessa hyvässä myöskin näitä kriteereitä, joiden pohjalta sitten työvoiman palvelukeskuksen asiakkaaksi tullaan. Ymmärrän, että jonkunlaiset kriteerit on tehtävä, mutta on olemassa näiden kriteereiden ulkopuolellakin henkilöitä, jotka tästä moniammatillisesta yhteistyöstä voisivat hyötyä. Toivonkin, että tätä pohditaan sitten tuolla valiokunnassa, kun tätä lakiesitystä työstetään.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Oikeastaan vain pari näkökohtaa tähän esitykseen — sinänsä pidän hyvänä, että hallitus tämmöisen esityksen on tuonut.

Ensimmäinen on se, mihin täällä edustaja Taimela viittasi ja varmaan myöskin ministeri Ihalainen taisi viitata, eli kansalaisten keskinäinen yhdenvertaisuus: riippumatta siitä, missä asuu, on näiden palveluiden piirissä ja tämän järjestelmän piirissä samalla tavalla. Tähän asti tämäntyyppinen palvelu — toki työvoimapalvelut ovat olleet kaikkien saatavilla — ei ole kaikkiin ulottunut, joten sitä pidän hyvänä.

Vieläkin tärkeämpi asia on kuitenkin se, että mitä yksilökohtaisemmin voidaan tämä palvelutarve ja työllistämisen polku kartoittaa, sen parempiin tuloksiin päästään. Se on tietysti myös resurssikysymys, mutta sitä pidän lähtökohtaisesti hyvänä. Samaan liittyy se, että varsinkin pienemmissä kunnissa, mistä itsellänikin on kokemusta näiden asioiden hoitamisesta, mitä paremmin siellä ihmiset toisensa tuntevat ja ne, jotka ovat tässä moniammatillisessa avun antamisessa mukana, tuntevat toisaalta sillä paikkakunnalla olevat mahdollisuudet ja tuntevat myös asiakkaansa, sen parempaan lopputulokseen siinä päästään. Ja senkin takia on mielestäni hyvä suunta se, että vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien roolia kasvatetaan, toki muistaen se, että he tarvitsevat siihen myöskin resursseja.

Kalle  Jokinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nyt on käsittelyssä, lähetekeskustelussa, hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta, jonka tarkoituksena on siis parantaa pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä ja edistää pitkäaikaistyöttömien työllistymistä — erittäin hyvä lakiesitys ja tavoite mitä kannatettavin tässä ajassa.

Tässähän on esityksenä, että tämä sisältää sen, että 300 päivän työttömyysjakson jälkeen yhteispalvelun tarvetta selvitettäisiin monialaisella ammattiosaamisella ja sitä kautta yksilölliset mahdollisuudet työllistyä sitten selvitettäisiin. Tietysti kuntien tehtäviä ja kuntien vastuuta tässä lisätään, mutta sitten taas voi ajatella sitä, mitä valtion puolelta voitaisiin tehdä, jotta työllistymistä lisättäisiin. Tällä hetkellä on noin 320 000 työtöntä, noin 35 000 avointa työpaikkaa, jotka on ilmoitettu järjestelmään. Arvioidaan, että 60 000—70 000 työpaikkaa oikeasti on auki, mutta kaikkia ei edes ilmoiteta.

Vierailin eilen parilla investointeja tehneellä karjatilalla, maitotilalla, ja sielläkin työvoiman tarve on kova, mutta viesti oli selkeä: suomalaisia ei saa maataloustöihin, vaikka työtä olisi tarjolla. Tässä herääkin kysymys, mitä tulisi tehdä. Pitäisikö tarkistaa esimerkiksi näitä työn vastaanottovelvoitteita, vai mikä on se avain, millä saataisiin nämä kohtaamaan, 320 000 työttömän osalta saataisiin vaikka 10 000 työpaikkaa täytettyä niistä, jotka ovat nyt avoinna? Se olisi jo aivan valtava määrä työllisiä ihmisiä ja parantaisi tätä tilannetta. Mikä on se avain, jolla nämä avoinna olevat työpaikat ja työttömät ihmiset saadaan kohtaamaan?

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen tavoitteet ovat erinomaisen hyviä ja tärkeitä. Kuten edustaja Satonen toi tuossa edellä puheenvuorossaan esille, eri puolilla maata tällä hetkellä on hyvin erilainen tilanne siinä, minkälaisia palveluja pitempään työttömänä olleet, joita tämä lakiesitys pääasiassa koskee, saavat. Heillä pitäisi olla oikeus, ja tämän lain jälkeen on oikeus, tasa-arvoisesti saada samanlaisia palveluita.

Tähän lakiin liittyy kaksi huolta ja ongelmakohtaa, joita varmasti myös valiokuntakäsittelyssä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa tulemme tarkastelemaan.

Ensinnäkin on se, että tämä tulee lisäämään kuntien kustannuksia, ja täällä eduskunnassa meillä on ollut käsitteillä useita lakiesityksiä, jotka kuntien kustannuksia tulevat lisäämään. Sinänsä kustannusten kohdistuminen siinä mielessä on järkevää, että jokainen työtön, hänen työttömänä pitämisensä, maksaa, ja se ei ole missään mielessä järkevää resurssien käyttöä. Olisi tärkeää, että jokainen heistä pääsisi kiinni työn syrjään.

Toinen ongelmakohta on se, mistä löydetään ammattitaitoista henkilöstöä näihin tehtäviin palvelemaan monialaisessa yhteispalvelussa ja ammatillisesti oikein arvioimaan ja toimimaan siten, että mahdollisimman moni työtön kuntoutuisi ja työllistyisi.

Tämän lakiesityksen perusteluissa myös nousee esille yksi tärkeä näkökohta. Iso osa pitkään työttömänä olleista on miehiä, ja toivon, että tämä laki tosiaan toimisi niin kuin täällä todetaan, että tällä olisi myös terveyseroja kaventava vaikutus.

Kristiina  Salonen  /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Peltokorpi kysyi, mistä löydetään osaavia työntekijöitä. Minun käsitykseni mukaan juuri työvoiman palvelukeskus on ollut erittäinkin houkutteleva työpaikka, koska siellä tapa tehdä työtä on monen ammattilaisen mielestä ollut inhimillinen: on pystytty perehtymään henkilön asioihin esimerkiksi sosiaalityötä tai työvoimatyöskentelyä paremmin. Tähän asti ainakin se on ollut hyvin vetovoimainen työpaikka.

Mutta itsekin myönnän kantavani huolta niistä resursseista juuri sen takia, että tällainen työ, jossa selvitetään juurta jaksaen henkilön taustat, katsotaan henkilön kokonaistilannetta, ei ainoastaan työllistymistä vaan koko muuta elämäntilannetta, työllisyyttä estäviä asioita, sosiaalista puolta, osaamispuolta, vaatii aikaa.

Ministeri Ihalainen kertoi täällä, että resurssejakin halutaan tähän työhön kohdistaa, mutta samanaikaisesti tietenkin tiedämme, että koska työttömyys pitkittyy tällä hetkellä, niin asiakasvirtakin tulevaisuudessa varmasti tulee työvoiman palvelukeskuksiin kasvamaan. Onkin itse asiassa arvioitu, että lain voimaan tullessa näitä yhteispalvelua tarvitsevia henkilöitä olisi jopa 40 000—50 000, joka tietenkin on iso määrä. Joten toivon, että kun tätä asiaa nyt sitten eduskunnassa ja valiokunnissa käsitellään, niin mietitään myöskin resurssien riittävyyttä ihan juurta jaksaen.

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Salonen nosti puheenvuorossaan tärkeän näkökulman esille. Kyse on monesti hyvin monipuolisesta ja varsin laaja-alaisesta tehtävänkuvasta, mitä näissä yhteispalvelupisteissä sitten henkilöstöltä vaaditaan ja tarvitaan.

Kun me mietimme sitä, mistä pitkäaikaistyöttömyys johtuu, siinä on varmasti monenlaisia syitä, mutta siellä todellakin voi olla ongelmia arjen hallinnassa, siellä voi olla terveydessä ongelmia, siellä voi olla sosiaalista syrjäytymistä, siellä voi olla mielenterveysongelmia, siellä voi olla monenlaista tekijää, ja ei auta, että me tarjoamme näille ihmisille pelkästään työpaikkaa, että hae tätä työtä, vaan meidän pitää hyvinkin monipuolisesti analysoida ja tarkastella hänen elämäänsä, ja se vaatii aikaa, se vaatii resursseja, mutta se on myös inhimillistä. Se on todettava.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Juuri näin. Sillä, että käytämme näihin henkilöihin aikaa hieman enemmän tässä vaiheessa, on tietenkin sitten inhimillisesti nähden henkilön elämään iso parantava vaikutus ja tietenkin työttömien määrän vähentämiseen.

Yksi asia, mistä vielä oikeastaan haluaisin ministeriltä kysyä, tai oikeastaan ehkä muistuttaakin siitä, on se, että työvoiman palvelukeskuksissa on todella ollut nyt erilaisesti resursseja kuin esimerkiksi kuntien perussosiaalityössä tai työvoimapalveluissa muuten. Esimerkiksi juuri erikoislääkäreitä on ollut mahdollisuus käyttää, asiakkaita on ollut mahdollista käyttää erikoislääkäreillä, ja nämä ovat voineet olla hyvinkin ratkaisevia siinä tilanteessa, että on päästy kiinni työttömän terveydelliseen tilanteeseen. On minun mielestäni erittäin tärkeätä, että terveydenhuolto tuodaan, kunnat todella tuovat terveydenhuollon, terveydenhoitajan, sairaanhoitajan työvoiman palvelukeskuksen yhteyteen, koska työttömien terveydentila on usein jäänyt aika retuperälle ja sitä on lähdettävä heti kohentamaan.

Mutta nämä erikoislääkärit, joita usein tarvitaan — täytyisi nyt varmistaa se, että tähän olisi jatkossakin mahdollisuus, koska se voi myöskin avata sitten silmiä esimerkiksi sille, että työtehtävät, joita henkilölle on tarjottu, ovat täysin mahdottomia. Ja ehkä sitten myöskin löytyy perusteita esimerkiksi eläkeselvittelyjen tekemiseen jatkossa.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen on erittäin tärkeä asia. Myös pitkäaikaistyöttömyyden estäminen on tärkeä asia, se, että se työttömyysjakso ei veny yhtään pidemmäksi kuin on välttämätöntä.

Ymmärrän tietysti, että kysymys on resursseista. Tämä on erittäin vaativaa työtä silloin, kun tehdään moniammatillista yhteispalvelua ja selvitetään henkilön omaa tilannetta ja työllistymismahdollisuuksia. Se vaatii resursseja, ja siinä mielessä ymmärrän tuon 300 päivän rajan tuossa, mutta tietysti lähtökohdan täytyy olla niin, että heti työttömyyden alkuvaiheessa tehdään kaikki, mitä voidaan tehdä, ja haetaan niitä mahdollisuuksia työllistyä.

Juuri tänä aamuna olin tilaisuudessa, jossa käytiin läpi työllisyystilannetta ja sitä -kehitystä ja puhuttiin myös pitkäaikaistyöttömyydestä. Siinä tilaisuudessa tuli esille, että vaikka nuorisotyöttömyys on korkea, niin nuoret kuitenkin työllistyvät, sitten kohtuunopeastikin löytyy osalle heistä työtä, mutta sitten suuri huoli on ikääntyvästä väestöstä, joka joutuu töistä pois, ja sitten siellä helposti jäädään työttömäksi ihan lopuksi aikaa.

Kysynkin oikeastaan ministeriltä: Onko nyt tähän ikääntyvän väestön työllistymiseen tai pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun joitain keinoja ja ratkaisuja? Esimerkiksi tämä nuorten Sanssi-korttihan on ollut ihan menestystarina. Onko jotain vastaavanlaista tukimuotoa ikääntyvien työllistämisen edistämiseksi?

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessähän ehdotetaan, että alle 25-vuotiailta edellytettäisiin vähintään kuuden kuukauden työttömyysjaksoa, eli se on lyhyempi aika kuin edustaja Jokisen äsken esille tuoma 300 päivää. Mutta kuusi kuukautta on nuorella, alle 25-vuotiaalla, varsin pitkä aika sekin.

Kun tämä lakiesitys oli lausuntokierroksella, niin lausuntokierroksella useat lausunnon antajat kiinnittivät huomiota tähän puolen vuoden aikaan ja pitivät sitä nuorten kohdalla pitkänä. Jos me mietimme, kuinka iso osa se on nuoren elämästä, esimerkiksi kaksikymppisen elämästä, niin se on siitä prosentuaalisestikin suhteellisen pitkä aika. Ja kun me tiedämme sen, että mitä pidemmäksi työttömyys venyy, sen monimutkaisemmaksi yleensä ongelmat menevät ja sitä enemmän tulee niitä ongelmatekijöitä, jotka estävät työllistymistä, niin olisin halunnut tosiaan ministeriltä vielä kysyä tähän tarkennusta, onko tässä nimenomaan resursseista kysymys vai mistä, että arvioitiin, että nuorilla tämä kuusi kuukautta on tähän lakiesitykseen sopivaksi katsottu aika.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Peltokorpi itse asiassa nosti saman asian esille, jonka itsekin vielä haluaisin nostaa. Ymmärrän, että työvoiman palvelukeskuksiin ei haluta muodostaa niin sanotusti tulppia, eli työvoiman palvelukeskuksen pitäisi olla paikka, josta sitten myöskin poistuu sinne työllisyyteen ihmisiä, jotta sitten voidaan ottaa uusia tilalle, ja sen takia on ollut tarkoituksenmukaista tehdä tällaista kriteeristöä, ketkä sitten ovat työvoiman palvelukeskukseen kuuluvat asiakkaat. Ajatuksena on tietenkin, että te-toimistoissa pystyttäisiin sitten jo näissä aikaisemmissa linjoissa palvelemaan työttömiksi jääneitä.

Itse omasta työkokemuksestani tiedän, että joskus esimerkiksi sosiaalitoimistossakin on nähtävissä henkilöitä, jotka eivät täytä esimerkiksi tätä työmarkkinatuen 300:aa päivää tai sitten näiden nuorten osalta, mitä nyt tässä esityksessä on, tätä kuuden kuukauden yhdenjaksoista työttömyyttä. Voi olla siis henkilöitä, jotka eivät täytä näitä kriteereitä mutta jotka ihan selkeästi eivät saa tarvitsemaansa palvelua te-toimistolta ja joita myöskään sosiaalityöntekijä yksinään ei pysty auttamaan siinä tilanteessa. Siksi mietin, että jonkinnäköistä harkintaa voisi miettiä, että olisi esimerkiksi vaikka sosiaalitoimiston lähete. Ei tietenkään niin, että ajatellaan, että siirretään työvoiman palvelukeskukseen henkilöitä, jotka sinne eivät selkeästikään kuulu, mutta kyllähän nämä kriteerit väkisinkin jättävät ulkopuolelle sellaisiakin henkilöitä, joita pystyttäisiin hyvinkin nopeasti tällaisella moniammatillisella yhteistyöllä auttamaan.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tästä nuorten asiasta ensin. Se on totta, että tähän yhteispalvelun piiriin tulisivat siis kuuden kuukauden jälkeen alle 25-vuotiaat. Mutta nyt täytyy muistaa, että nuorisotakuuhan lähtee siitä, että me pystyisimme katkaisemaan nuorten työttömyyden kolmen kuukauden kohdalla. Nythän se tilanne on se, että 70 prosenttia nuorista saa työn tai muun toimenpiteen ennen sitä kolmea kuukautta mutta 30 prosenttia näistä nuorista vielä valuu yli kolmen kuukauden työttömyyteen. Keskimäärin nuorten työttömyys on tällä hetkellä noin 14 viikkoa, se on kuitenkin hyvin lyhytkestoista, ja sitten kun tullaan tänne 55 plus -vuotiaisiin, niin se on 84 viikkoa, että tavallaan saat sen työpaikan, jos jäät työttömäksi. Nuorten työttömyys on kestoltaan lyhytkestoista, suhdannesidonnaista, ja Suomessa on EU-maiden vähiten nuoria pitkäaikaistyöttömiä, siitä voidaan olla ihan ylpeitä. Tavallaan tämä nuorisotakuu tarttuu jo aikaisemmin, joka liittyy koulutukseen ja työmahdollisuuksiin, ja näin se pitää tietysti ollakin.

Se on totta, että tämä konsepti merkitsee kuntavastuun lisäämistä, ei vain rahoituksessa vaan toimenpiteissäkin koskien pitkittyvää työttömyyttä. Tämän monipalvelupisteen johtajan valitsee kunta, mikä myöskin kielii vähän sitä, että se vastuu ja johtamistyö tulee siinä. Se on kuitenkin yhteistyöverkostoon perustuva, mutta kunnat nimeävät sen toimipisteen johtajan. Näitä kriteereitä ja sitä hienosäätöä varmaan kannattaa täällä valiokunnassa pohtia, niin kuin edustaja Salonen ja moni muukin teistä tässä sitä kuvaili, missä ne rajat kulkevat. Mutta joittenkin pelisääntöjenhän tässä täytyy tietysti olla.

Sitten tämä kysymys: Edustaja Jokinen pohti tätä, että meillä on 320 000 työtöntä mutta kuitenkin 32 000 avointa työpaikkaa, miten nämä saadaan kohtaamaan. Siinä on monia syitä, mitä haasteita siinä on. Ne liittyvät koulutukseen, etäisyyksiin, pendelöintiin, kaikkeen siihen, mutta totta kai me olemme nyt yrittäneet sitäkin tehdä, ja nyt lainsäädäntö on muuttunut niin, että myös vähän etäämmältä kuin sen 80 kilometrin säteeltä pitää ottaa työtä vastaan, jos ei ole mitään perusteltua syytä kieltäytyä. Kolmen tunnin työmatka per vuorokausi edellyttää, että julkiset kulkuvälineet ovat käytettävissä. Työssäkäyntialue katsotaan nyt laajemmaksi ja siinä innostetaan ihmisiä hakemaan myöskin laajemmalta alueelta töitä.

Täällä sitten ehkä on vielä hyvä todeta sekin, että tämä ammattimaisen henkilökunnan haaste on varmaan suuri. Kukin näistä toimijoista tuo sen oman henkilöstöresurssinsa siihen: kunnat, te-toimisto ja sitten Kela. Kela on erittäin hyvin sitoutunut tähän hankkeeseen, mikä on hieno asia. Varmaan sitten tämmöistä erityisosaamista liittyen lääkäripalveluihin siinä halutaan järjestää, mutta en tietenkään pysty nyt sanomaan, miten se käytännössä tässä suhteessa nyt toimii tai tulee käytännössä toimimaan.

Sitten on vielä hyvä sekin seikka todeta, että todella on arvioitu, että tämän monitoimipalveluverkoston asiakkaana voisi olla jopa 40 000—50 000 ihmistä, ja meillä on nyt tästä vuoden työttömänä olleitten joukosta 31 prosenttia 60—64-vuotiaita, 30 prosenttia 50—59-vuotiaita ja 40 prosenttia alle 50-vuotiaita. Se painottuu hyvin tänne varttuneempaan päähän. Nyt tähän seuraavaan uudistukseen, joka tulee palkkatukijärjestelmän uudistamiseksi, tulee yksi asia, ja se on se, että palkkatuki tulee pysyväksi yli kuusikymppisille ihmisille, että se ei katkea. Se on viesti myöskin yrityksille, että pitäkää tai palkatkaa myös varttuneempia ihmisiä työelämään.

Sitten yhden asian vielä sanoisin lopuksi, ja se on se, että tässähän te-toimistolle, kunnalle ja Kelalle tulee oikeus salassapitosäännöksien ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä saada toisiltaan, luovuttaa toisilleen ja käyttää työtöntä koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä tämän monialaisen yhteispalvelun järjestämiseksi työttömälle. Tässä avataan nyt näitä tietoja, ja sehän on ollut paljon keskustelun kohteena, että toiset viranomaiset eivät tiedä toisistaan riittävän ajoissa, jotta me voimme sitten aidosti sitä yhteistä palvelukonseptia kehittää. Nyt tätäkin puolta avataan.

Minä haluan kiittää erittäin asiantuntevasta keskustelusta iltamyöhään tämän asian merkeissä. Se kertoo edustajista, että he ovat tähän asiaan erittäin hyvin sitoutuneita.