Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Luullakseni nyt puhutaan kuvaohjelmien tarkastamisesta annetusta laista ja siihen liittyvästä lakiehdotuksesta. Ensinnäkin on todettava, että esityksestä on annettava ainakin kertalukeman perusteella myönteistä palautetta ja kiitosta hallitukselle. Toivottavasti valiokunnassa vielä tarkemmin kuullaan asiantuntijoita siitä, ovatko ehdotetut muutokset riittäviä. Tässä esityksessähän ehdotetaan, että kuvaohjelmien ikärajaluokitukseen lisätään uusi 13 vuoden ikäraja, joka on viime aikoina noussut eräiden elokuvien kohdalla keskusteluun ja on varmasti tarpeellinen muutos.

Mutta sen lisäksi kiinnittäisin vielä enemmän huomiota toiseen muutokseen eli näiden tarkastamattomien vuorovaikutteisten kuvaohjelmien merkintöihin ja ikärajasuosituksiin. Silloin kun kuvaohjelmalakia säädettiin, niin ennakkotarkastusvelvollisuudesta vapautettiin muun muassa vuorovaikutteiset kuvaohjelmat, kuten video- ja tietokonepelit sekä eräät laissa sisältönsä ja käyttötarkoituksensa perusteella yksilöidyt kuvaohjelmatyypit. Nyt tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että lakia muutettaisiin niin, että kuvaohjelmiin tai niiden yhteyteen on tehtävä selvästi havaittava merkintä, josta ilmenee ikärajasuositus myös näille tarkastamattomille vuorovaikutteisille kuvaohjelmille. Tässä on kaksi vaihtoehtoa: joko käytössä oleva yleiseurooppalainen pelien ikämerkintäjärjestelmä tai sitten, jos pelissä ei ole tällaista yleiseurooppalaista merkintää, siihen tulee saada kotimainen merkintä.

Toivon, että tämä hallituksen esitys poistaa joltain osin niitä ongelmia, joita näihin vuorovaikutteisiin kuvaohjelmiin on liittynyt. Ensinnäkin on todettava, että toki useat peleistä ovat varmasti lasten ja nuorten kannalta erittäin hyödyllisiä, eli ne haitat, joihin nyt viittaan, eivät suinkaan koske kaikkia vuorovaikutteisia ohjelmia. Mutta valitettavasti vuorovaikutteinen media sisältää myös hyvin suuren määrän väkivaltaa. Väkivaltaan keskittyviä pelejä löytyy laaja-alaisesti myös lapsille suunnatuista peleistä. Tutkija Tarja Salokoski on todennut, että peleissä on eniten raakaa, hallitsevaa ja realistista, sankarihahmon toimintana esitettyä lainvastaista väkivaltaa ja että lasten peleille on tyypillistä piirretyistä tuttu animoitu sankarihahmon väkivalta, jonka seuraukset ovat minimoituja ja johon on usein yhdistetty huumori. Ongelmallista näiden pelien kannalta on se, että pelissä menestyminen ja pisteiden saaminen tai pääseminen seuraavalle tasolle edellyttää pelaajan väkivaltaisia käskyjä hahmolleen, eli ilman aggressiota ei voi voittaa.

Väkivaltaisten pelien pelaaminen näyttäisi joidenkin asiantuntijoiden mielestä olevan lapsen psyykelle vielä vahingollisempaa kuin väkivaltaiset televisio-ohjelmat. Pelissä niin sanottu immersio eli sulautuminen pelin lumemaailmaan on televisiota tai elokuvaa voimakkaampi. Pelit vaativat intensiivisempää tarkkaavaisuutta, ja lapsen oma toiminta vaikuttaa pelin etenemiseen. Niissä suositaan ikään kuin tätä aggressiota. Pelit myös tuottavat eri aisteja hyödyntävän tunnekokemuksen, joka ei ole samalla tavoin mahdollinen muussa mediassa. Tutkimusten mukaan väkivaltainen toiminta höllentää aggression pidäkkeitä ja vähentää itsehillintää myös tosielämässä. On vaarana, että tämän tyyppisten ohjelmien, joita liian nuorena pelataan, sisältämä väkivalta antaa sytykkeitä aggressiivisille tunteille ja ajatuksille, ja toki väkivallan vaikutukset ovat sitä suuremmat, mitä pienempi lapsi on.

Toisaalta väkivaltaiset sisällöt eivät ole pelin mielenkiinnon kannalta suinkaan välttämättömiä, eli lapsia ja nuoria kiinnostavia pelejä voi menestyksekkäästi rakentaa muidenkin kuin näiden aggressioteemojen ympärille. Sen vuoksi pidän terveenä sitä, että näiden vuorovaikutteisten kuvaohjelmien markkinoinnissa hyvin selkeästi tulevat asiantuntijoiden lausumat ikärajasuositukset esiin, ja toki pitää myös edellyttää sitä, että vanhemmat valvovat näiden ikärajojen käytännön toteutumista.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! On todella hyvin tärkeä lakimuutos, jos päästään tilanteeseen, jossa tietokonepeleille on selvä ikärajasuositus. Jo viime kaudella tulevaisuusvaliokunta teki teknologia-arviointihankkeen, jossa arvioitiin tämän uuden teknologian vaikutuksia lasten sosiaaliseen alkupääomaan. Siinä selvästi tuli esille juuri tämä näkökulma, mitenkä voimakkaasti tämmöinen lasten aggressiivinen käyttäytyminen lisääntyy, jos he ovat vahvasti sidoksissa näihin tietokonepeleihin, jotka eivät sovellu tämmöisille pienille pojille ja tytöille. Yhtenä pääongelmana tunnistettiin se, että meillä ei ole minkään näköisiä ikärajasuosituksia olemassa. Siinä mielessä nyt tämä lakiesitys pitää sisällä hyvin tärkeän parannuksen.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on tosiaankin tervetullut lakiehdotus. Kuten ed. Räsänen tuossa aikaisemmin jo viittasi, tietokonepeleissä lapsi on aktiivinen toimija ja hän ikään kuin valitsee sen ratkaisumallin siinä. Silloin kun väkivaltaa on niissä runsaasti ja vanhemmat eivät välttämättä edes osaa käyttää niitä, on hyvä olla ikärajasuositus, että vanhemmat tietävät ostaessaan tai luvatessaan lapselle tällaisen pelin, minkä ikäisille se on tarkoitettu. Siinä mielessä tämä lakiesitys on ihan hyvä. Se ei kuitenkaan holhoa, vaan enemmänkin ohjaa.