Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on antanut nyt selvennykseksi, niin kuin se itse sanoo, tämän hallituksen esityksen 179, jossa kootaan kolmeen alakohtaan kohdassa Jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus, ympäristönsuojelulain 103 §, ne poikkeamisen edellytykset, joilla voidaan säädetyn talousjätevesiasetuksen toteuttamisesta poiketa. Tässä todetaan kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella, kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät erityiset tekijät ja kolmanneksi kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste.

Arvoisa puhemies! Huolimatta siitä, että esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on näitä asioita pyritty avaamaan, ne jäävät edelleenkin aika tavalla suljetuiksi ja sillä tavalla myöskin suhteellisiksi, että niitä on varmasti aika hankala lopulta tulkita, mikä mitäkin on. Tulkintaa vielä vaikeuttaa se, että sen tekee yleensä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Tässä ikäkysymys kiinnittää huomiota erityisesti ja se, että ne kiinteistöt voivat olla poikkeusmahdollisuuden kohteena, joiden haltija ja vakituiset asukkaat ovat yli 68-vuotiaita, siis joiden haltija ja vakituiset asukkaat, siis sekä että, molemmat ovat yli 68. Se on hiukan myös kyseenalaista samoin kuin tämä asian perustelu hallituksen esityksen sivulla 14. Täällä viitataan vanhuuseläkeikään ja 68 ikävuoteen ja todetaan: "- - heidän tulotasonsa on tämän vuoksi keskimäärin selvästi alhaisempi kuin työikäisten, eikä tulotasossa myöskään ole odotettavissa nousua enää heidän elinaikanaan." Yhtä hyvin tuo ikä voisi olla vaikka siellä 63:n kohdalla tai sitten 65 ikävuoden kohdalla, tämä ratkaiseva ikäporras, joka johtaa sitten tähän toimenpiteiden siirtämiseen.

Tämä kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys, sairaus tai muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste on tietty sosiaalinen kysymys, ihan positiivinen sinänsä, mutta tämäkin on aika yleisellä tasolla todettu asia. Tässä mielessä nämä pykälät on varmasti aika kiireellä, niin kuin täällä on jo tullut todettua, pantu kasaan.

Mutta sitten taustatyön teki selvitysmies Lauri Tarasti, ja tämä asia oli vuosi sitten jo eduskunnan ympäristövaliokunnassa hänen kertomanaan esillä. Suinkaan kaikkia asioita ei ole nyt tähän otettu mukaan. Selvitysmies puhui myöskin näiden erilaisten tulorajojen tarkistamisesta, jotka oikeuttavat tähän täällä aikaisemmin mainittuun investointitukeen silloin, kun investoidaan näihin puhdistuslaitteisiin. Moni muukin asia on jäänyt nyt sitten huomiotta.

Tämä tilanne kyllä on sellainen, ja se on mielestäni yksinkertaisesti rehellisyyden nimissä todettava, että kun katsoo näitä yleisperusteluja tässä hallituksen esityksessä, niin niissä kyllä, jos ne tarkkaan lukee, näkee, millä tavalla voimassa oleva, siis tällä hetkellä vielä voimassa oleva, asetus sellaisenaan ja nykymuoto ympäristönsuojelulain 18 §:stä mahdollistavat ja olisivat mahdollistaneet myös tulevaisuudessa näiden toimenpiteiden siirtämisen lähes aivan samalla tavalla kuin nyt tämän hallituksen esityksen jälkeenkin. Tämä onkin tehty ikään kuin selventämään näitä lähtökohtia. No, ehkä tämä selventää niitä useampisanaisesti, mutta itse ajatukset ovat jo tuolla aikaisemmassa muodossa.

Tästä näkökulmasta kun asiaa katsoo, tietysti se toteuttamisen puute, ettei itse asetusta ole kuitenkaan viety toimenpiteisiin, ei ole toteutettu, on se ongelma. Siinä on sitten rahoituskysymys ollut, ettei ole ollut kunnilla, ei Suomen ympäristökeskuksella, ei alueellisilla ympäristökeskuksilla resursseja tässä asiassa. Ei ole annettu niitä resursseja. Siinä on usean hallituksen lista tekemättömistä töistä. Mielestäni ne, jotka ovat asetuksen tehneet, eivät ole ongelman keskipisteenä. Ne, jotka eivät ole asetusta toteuttaneet eivätkä ole sitä edesauttaneet, ovat ongelman aiheuttajia. Näinpäin se asia on mielestäni.

On edelleen painotettava vesistöjen, myös Suomen sisävesistöjen, hyvän tilan edistämistä. Vähävetinen Suomi, paljon järviä mutta niissä vähän vettä, on fakta. Se johtaa helposti rehevöitymiseen. Tässä näin ollen ympäristönsuojelulain 18 §:n 2 momentti olisi ollut käyttökelpoinen jo näiden sosiaalisten näkökohtien huomioimiseksi ja valtakunnan budjetti sitten se, millä tämä asia olisi toteutettu.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys 179, joka käsittelee ympäristönsuojelulain 18 ja 103 §:ien muuttamista, on juuri se lakiesitys, jolla yritetään parantaa sitä epäonnistuneen jätevesiasetuksen tilannetta niin, että päästäisiin normaaliin elämään tämän asian kanssa. Mielestäni tässä lakiesityksessä jäävät edelleen tärkeimmät perusasiat selvittämättä.

Ensinnäkin, nyt olisi vihdoin ja korkea aika tämän hallituksen, joka näitä virheitä ei ole tehnyt, tunnustaa, että on menty metsään tässä asiassa pahan kerran, ja uskallettaisiin selvää kansalaisrohkeutta osoittaen puhaltaa peli poikki ja käynnistää välittömästi ulkopuolinen, puolueeton tutkimus parin kolmen luotettavan tutkimuslaitoksen toimesta maaimeytyksen toimivuudesta eri maalajeilla. (Ed. Kähkönen: Eihän tämä hallitus ole mitään virheitä tehnyt!)

Juttu on niin, että meillä on hyviä, korkeatasoisia tutkimuslaitoksia kuten Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Mtt, joka nimenomaan on erikoistunut tällaisiin tutkimuksiin. Sitten löytyy tietenkin Vtt. Meillä löytyy maaopin tutkijoita, erittäin korkeatasoisia, ja yliopistojakin varmaan, jotka haluaisivat tätä asiaa tutkia. Miksi tätä asiaa ei saateta kunniallisesti arvokkaaseen päätökseen säätämällä kunnolla, rauhallisesti hyvä laki, joka tekisi oikeutta Suomen kansalaisille ja ennen kaikkea poistaisi turhat kustannukset suomalaisilta ihmisiltä?

Tällainen huitaisemalla tehty lakiesitys ei palvele ketään, ei oppositiota eikä hallitusta. Tämä on suomalaisille vahingoksi. Ei ole olemassa tarkkaa, puolueetonta, luotettavaa tutkimusta, miten tämä jätevesiasia, imeytys maaseutualueella toimii, kun jätevedet imeytetään maahan. On toki Suomen ympäristökeskuksen omia selvityksiä, mutta kukapa se nyt itseään lähtisi morkkaamaan, kyllä yleensä pyritään kehumaan. Siinä ainakin poliitikoilla pitäisi olla kokemusta.

Se, että iän perusteella myönnetään poikkeus, on ihan absurdi, käsittämätön peruste, koska ikäihminen tuottaa joka tapauksessa kehostaan tietyn määrän typpeä ja fosforia ulosteiden kautta, ja pyykkiä kun pestään, niin fosforiakin tulee vesistöön väkisin. Sitä paitsi tämän Itämeren suojelukomission Helcomin suosituksen ja sopimuksen mukaisesti pyykinpesuaineista tullaan fosfori poistamaan lähivuosina kokonaan, tai jos ei ihan kokonaan saada pois, niin pääosin kokonaan, varmaan sinne jotain jäämiä vielä jää. Elikkä tätä kauttakin tämä jätevesiongelman ydinkysymys, fosforin joutuminen luontoon, ylimääräisen fosforin joutuminen luontoon, poistuu.

Toinen asia on sitten tämä sosiaalinen este. Tässä ympäristöviranomaisille annetaan oikeus arvioida sosiaalista estettä. Kunnissa on tällä hetkellä valtava määrä sosiaali- ja terveysalan ongelmia, joista selviämiseksi tehdään töitä hartiavoimin minimiin supistetulla työvoimamäärällä. Asiantuntijuutta toki on, mutta se on venytetty aivan äärimmilleen. Yhtään lisätehtävää sinne ei enää tarvita. Sitten, kuka on sen neutraali, puolueeton, arvioija, ketä asiakasta koskee tämä sosiaalinen este tai ketä ei koske, minusta se menee sitten jo ihmisarvokeskustelun puolelle ja sellaista ei missään nimessä pitäisi sallia.

Sitten tämä niiden laitteiden, mitä on markkinoitu, epäkelpoisuus, mistä mainitsinkin jo tuossa välikysymyskeskustelussa. Laitteiden toimimattomuus on tämän päivän ongelma. Niitä parhaillaan kehitellään, ja en millään voi hyväksyä sitä, että ihmiset pannaan maksamaan voittoa tavoittelevien yritysten tuotekehitys, ihan alkutiessään oleva tuotekehitys. Kyllä laitteilla pitää olla tietty vaatimustaso, ennen kuin niitä voidaan myydä, aivan kuten henkilöautoilla, niillä on tietyt laatuvaatimukset, jotka on täytettävä, tai pesukoneilla, niilläkin on tietyt laatuvaatimukset, jotka on täytettävä. Miksi näille laitteille ei sitten tällä puolen saada laatuvaatimuksia? No siksi, koska näitä asetuksia halutaan tehdä pikavauhtia näköjään ja muuttaa ne laiksi. Kun ensin tehdään epäkelpo asetus ja sen jälkeen muutetaan se laiksi, niin näinhän siinä käy.

Joka tapauksessa, arvoisa rouva puhemies, lopuksi: Maaperäimeytys, mikä on ollut käytössä jo vuosikymmeniä, on toiminut häiriöttä. Miksi sitä ei sallittaisi jatkaa, kun se on toiminut eikä siitä ole ollut kellekään haittaa? Kukaan vastuullinen ihminen ei päästä jätevesiään suoraan järveen, ei varmasti päästä. Ei sellaista ihmistä olekaan. Jos joku sellainen on, niin se on sitten jo terveydenhuollon asia, sellaisen asian hoitaminen.

Näissä laitteissa, mitä markkinoidaan, niin ne ihmisen tuottamat pienet jätevesimäärät ovat ongelma, koska se laitteisto ei toimi näin pienillä vesimäärillä, siksi se maaimeytys on aivan ylivertainen. Tämä laitteisto, jota on markkinoitu eri tuotenimillä, on erittäin monimutkaista tekniikaltaan, vaatii insinöörin koulutuksen. Mielellään pitäisi olla huippukemisti, ja äsken hyvä, että osaisi vielä tämän mikroelektroniikan, että osaisi ne mikropiirit laittaa oikeaan järjestykseen. Suomen eduskunnassakaan ei taida monella kansanedustajalla sellaista taitoa olla, saatikka sitten tavallisella suomalaisella. Jos otetaan vaikka maaseudun ihmisistä otanta, niin siellä ei varmaan monella näitä äsken mainittuja taitoja ole. Sitten talvi asettaa tietyt vaatimukset nimenomaan näille pienlaitteille. Maaimeytykseen se ei vaikuta, mutta näiden laitteiden toimintaan kyllä.

Arvoisa rouva puhemies, ihan lopuksi: Miksi sitten, kun puhutaan alle 68-vuotiaista ihmisistä, jotka asuvat haja-asutusalueella, heidän pitäisi lain perusteella laittaa maahan, upottaa laitteita, jotka eivät toimi? Eikö heitä sitten suojaa kuluttajansuojalaki tai yleensä nämä lait, joilla estetään asiaton markkinointi ja heidän taloudellinen hyväksikäyttönsä? Minun mielestäni se on aivan sama, onko se epäkelvon laitteen ostaja 25-vuotias tai onko hän 69-vuotias. Molemmissa tapahtuu minun mielestäni törkeä ihmisen oikeuden loukkaus ja se pitäisi saattaa tutkintaan ja sen jälkeen mahdollisesti raastupaan, koska kun laki laaditaan, niin kyllä sen pitää olla tietyn tasoinen, jotta lain kunnioitus Suomen eduskunnan säätämiin lakeihin säilyy. Jos tällaisia huitaisuja tehdään, niin se vain laskee lakien kunnioittamisen tasoa tässä maassa.

Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi totean, että en tule kannattamaan tämän lakiesityksen hyväksymistä eli äänestän vastaan, koska kyllä jos joku raja tässäkin hurjuudessa pitää olla, minulla se on tässä.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä nyt annettu hallituksen esitys, jolla äsken keskustellun asetuksen vikoja pyritään tilkitsemään ja korjaamaan, sisältää vain vyyhdin uusia ongelmia. Kaiken kaikkiaan, jos tällä koetetaan parantaa asetuksessa olevia kohtuuttomia ehtoja, se mahdollisuus on jo nykyisessä laissa eli ennestään.

Ympäristönsuojelulain 18 §:n 2 momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää hajajätevesiasetuksessa säädetystä velvoitteesta kiinteistökohtaisen poikkeuksen enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan, eli poikkeus on mahdollinen jo nykyisen lain turvin. Miksi säädetään uusi asetus ja nämä jo ennakkoon närää herättäneet ikärajat?

Arvoisa puhemies! Esityksessä siirtymäaikaa tulisi taas lisää. Pitkät siirtymäajat ovat ongelmallisia ihan jo siitä syystä, että tekniikka kehittyy huimaa vauhtia. Jos joku on laittanut jätevesiasiansa kuntoon heti vuonna 2003, kun asetus tuli ulos, hänen ostamiensa laitteiden pitäisi olla normit täyttäviä vielä jopa kymmenen vuotta myöhemmin, kun viimeiset kotitaloudet ostavat sen hetken uusimpia laitteita. Siirtymäaikojen jatkaminen ei poista lain ongelmia vaan ainoastaan pitkittää asian hoitamista.

Ikärajan määrääminen, jolla osa kansalaisista vapautettaisiin jätevesien käsittelystä, on ongelmallista, niin kuin edellisessä puheenvuorossa todettiin. Tämä keinotekoinen ikäraja ei ole johdonmukainen niiden tavoitteiden valossa, miksi tällaiseen hankkeeseen on ylipäänsä aikanaan lähdetty.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Talousvesijärjestelmien parantamiseen voidaan saada avustuksia. No, tulorajoja tulisi alentaa ja tukiprosenttia täytyisi nostaa, jotta todella nämä pienituloisimmat (Puhemies: 2 minuuttia!) pystyisivät näitä hankintoja tekemään, mutta näistäkään ei ole apua, jos budjetissa ei ole rahoitusta.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt meillä on täällä käsiteltävänä hallituksen esitys, joka tarkoittaa ympäristönsuojelulain 18 ja 103 §:n muuttamista. Hallituksen esityksen pääasiallisena sisältönä mainitaan tässä esityksessä, että tässä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia siten, että kiinteistön ominaisuuksiin ja kiinteistön haltijaan liittyvät erityispiirteet voitaisiin nykyistä joustavammin ottaa huomioon talousjätevesien käsittelyä koskevia säännöksiä sovellettaessa. Esityksessä ehdotetaan, että ympäristönsuojelulain nojalla annettujen talousjätevesien käsittelyvaatimusten noudattamisesta voitaisiin vapauttaa muun muassa kiinteistön haltijat, jotka ovat iäkkäitä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Yleisiä käsittelyvaatimuksia ei sovellettaisi jo olemassa olevaan käyttökuntoiseen jätevesijärjestelmään, jos kiinteistön haltija ja sillä vakituisesti asuvat ovat täyttäneet 68 vuotta ehdotetun lain voimaan tullessa.

Arvoisa puhemies! Jos on ollut tähän saakka hämmentävää tämä jätevesiasetuskeskustelu ja varsinkin sen soveltaminen käytännössä, niin kyllä tämän jälkeen, kun on nähnyt tämän hallituksen esityksen, joka on todellakin, kuten ed. Hoskonen tältä paikalta äsken lausui, hätiköiden ja suorastaan huitaisemalla laadittu, hämmennys varmasti lisääntyy. Nimittäin ensinnäkin tällä ympäristönsuojelulain muutoksella ei todellakaan puututa jätevesiasetukseen, joka on se suurin ongelma. Kun me kaikki muistamme, mitä ympäristöministeri Lehtomäki on todennut, hän on useaan otteeseen viimeisten viikkojen ja kuukausien aikana vakuuttanut, että tätä jätevesiasetusta ei avata. Nyt on tuotu sitten eduskunnan käsiteltäväksi tällainen lakiesitys, joka on todella kosmeettinen muutos, ja sitä paitsi en oikein voi uskoa, että eduskunnan perustuslakivaliokunta, jolle tämä lakiehdotus myöskin menee käsittelyyn, voisi tätä hyväksyä. Nimittäin tässä on niin suuria kansalaisia eriarvoistavia seikkoja.

Ensinnäkin tämä ikäraja, joka on 68 vuotta: Jos ajatellaan, että on kaksi kiinteistöä rinnakkain naapuritonteilla lähellä vesistöä ja toisessa kiinteistössä asukkaat ovat tämän lain tarkoittamalla tavalla täyttäneet 68 vuotta ja naapurikiinteistössä puolestaan on yksi asukas, joka on 67-vuotias, niin tässä kiinteistössä, jossa asukkaat ovat 68-vuotiaita, heidät vapautetaan näistä velvoitteista mutta naapurikiinteistössä, missä yksi asukas on 67-vuotias, he joutuvat investoimaan varmuudella vähintään 10 000 euron laitteistot, jos kysymyksessä on lähellä vesistöä sijaitseva kiinteistö.

Näin ollen, kun tilanne on tämä, niin pelkästään jo tästä syystä ei voi millään ajatella, että eduskunta voisi tällaista lakia edes säätää. Kun muistamme, että asetus on se ongelma ja tämän hallituksen ympäristöministeri on vakuuttanut, että asetusta ei avata, niin tällä lakiuudistuksella on vain kosmeettinen luonne.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Totean vaan sen, että kun tämänhetkinen tilanne on valmiiksi jo näin sekava ja tähän ympäristönsuojelulakiin tuodaan nyt täysin ulkopuolelta tuleva sosiaalipoliittinen elementti, en jotenkin jaksa uskoa, että tämä enää parantaisi tai helpottaisi tätä tilannetta, päinvastoin. Varsinkin se, että kentältä tihkuneissa viesteissä iso osa yli 68-vuotiaista uskoo nyt siihen, että kun siinä huushollissa kiinteistönomistaja on 68-vuotias, heillä ei enää tarvitse tehdä mitään, ja sitten on paljon pariskuntia, joissa puoliso on nuorempi, herättää kyllä runsaasti kysymyksiä yhdenvertaisuudesta ja siitä, millä tavalla kansalaisia sitten tarkastellaan. Ja kuka sen tarkastelun taas tekee, kun tätä porukkaa on vähenevässä määrin? Kuka tekee näitten ihmisten puolesta hakemuksia näihin huojennuksiin, koska ne asiakirjat, mitä tässä on olemassa, eivät ole mitään kaikkein yksinkertaisimpia? Ja ennen kaikkea, mistä otetaan jälleen kerran se henkilöstöresurssi ja se raha siihen henkilöstöresurssiin, joka selvittää ja tutkii ja toimii tämän asian ympärillä? Ainakaan omassa kunnassani ei kauhean paljon siellä teknisellä puolella — ympäristöpuolella vielä vähemmän — ole porukkaa, joka pystyisi sitten osallistumaan tähän, mutta ilmeisesti tähän on joku viisasten kivi löydetty. Mutta ei tämä kyllä ainakaan allekirjoittaneen uskoa lisää siihen, että asetuksen tavoitteet ja vesistönsuojelun tavoitteet tässä maassa toteutuvat.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi tätä hallituksen esitystä ja toivon sille menestystä täällä eduskunnassa. Mutta samalla on kyllä todettava, että tämä on tietyllä tavalla mielenkiintoinen esitys sikäli, että mielestäni esimerkiksi tämä ikäperusteinen poikkeamismahdollisuus tai poikkeamissäännös rapauttaa tämän koko jätevesiasetuksen moraalista perustaa ja murentaa sitä. Parempi olisi ollut kyllä lähteä siitä, että tätä jäteveden puhdistusvaatimusta olisi lievennetty sellaiseksi, että kaikki olisivat voineet sitä noudattaa.

Nimenomaan tämä ikäraja on hyvin mielenkiintoinen. Se on poliittisesti mielenkiintoista, miten se raja sitten loppujen lopuksi täällä poliittisissa keskusteluissa määräytyy. Tämä esityksen mukainen rajahan on kovin jyrkkä ja aiheuttaa varmaan melkoista murinaa.

Sitten tämä tulee tietysti perustuslakivaliokunnan tarkasteluun, jossa sitten katsotaan, täyttääkö tämä Suomen perustuslain 6 §:n mukaisen yhdenvertaisuusvaatimuksen. Eli tällaiselle iän perusteella poikkeamiselle täytyy olla tietysti lain mukaan hyväksyttävä peruste, näinhän säädetään perustuslain 6 §:ssä, ja perustuslakivaliokuntahan joutuu sitä sitten pohtimaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Varmuuden vuoksi tulin tänne pönttöön vielä vastailemaan muutaman havainnon.

Ensinnäkin vastaan ed. Hoskosen puheenvuoron johdosta, jossa hän vaati taas perustutkimuksen tasolla, jos ymmärsin oikein, kaiken tähän asiakokonaisuuteen liittyvän selvittämistä ja tutkimista ja mainitsi siinä koko joukon tutkimuslaitoksiakin, jotka hänen arvoasteikossaan priorisoituvat huippuyksiköiksi.

Arvoisa puhemies! Tämän johdosta haluan kiinnittää erikoisesti ed. Hoskosen mutta myöskin koko maailmankaikkeuden huomiota muutamaan näkökohtaan. Nimittäin nyt sattuu olemaan sillä tavalla, että tämän tänä päivänä läpikäydyn välikysymyksen käsittelyn yhteydessä välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja kertoi erikoisesti ed. Hoskoselle, joka on tässä suhteessa hänen aatetoverinsa hyvin selvästi, sen, että mallia pitää kaivaa Ruotsista ja siellä asiat on mallikkaalla tavalla hoidettu.

Arvoisa puhemies! Nyt jos tähän asiaan perehtyy pikkuisen, niin käy selville, että Ruotsissa ensinnäkin asia on hoidettu valtioneuvoston asetuksella eikä lailla. Toisekseen käy selville, että siellä on niin paljon tietoa ollut käytettävissä, että Naturvårdsverket on voinut laatia hyvin yksityiskohtaiset ohjeet juuri näitten täsmälleen samojen asioitten hoitamiseksi. Eikä siellä ole tämänlaatuista keskustelua minun tietääkseni käyty, eikä niihin ruotsin kielen taitoinen ed. Kallis myöskään kiinnittänyt huomiota eikä siteerannut niitä tai mitään eikä Suomen lehdistön mukaan myöskään — en tosin ole Ruotsin lehdistöä seurannut, on vähän muutakin tekemistä tässä.

Siis toisin sanoen, jos siis ei ole olemassa ed. Hoskosen mukaan Suomessa tehtyä tutkimusta, niin olosuhteemme ovat niin samanlaiset, että eiköhän käytetä sitten sitä ruotsalaista tietoutta ja ulkomaalaista tietoutta, niin että tämä homma hoituu.

Sitten kun tässä on tämä 68 vuotta — en ota tähän 68 vuoteen sinänsä mitään kantaa — niin se on mielenkiintoista tämän poliittisen agendan puitteissa sillä tavalla, että kun käydään keskustelua, jossa ilmoitetaan, että vastikään eläköityneet jnp. ovat tulotasoltaan ja ansaintamahdollisuuksiltaan siinä suhteessa, että ne ansaintamahdollisuudet voisivat parantua iän karttuessa, niin heidät pitää saattaa erityisen sosiaalisen huolenpidon kohteeksi. Ja kun hallitus tekee niin, että se ottaa sen huomioon, niin ei kelepoo alakuunkaan. No sillä lailla!

Sitten tämä lisäajan lisäajan lisäaika, joka on juuri näistä sosiaalipoliittisista syistä, olen ymmärtänyt, otettu tähän mukaan. Siitä on helppo esittää kahdenlaiset kysymykset. Mitä enemmän se pitkittyy, sen enemmän se mutkistuu ja ihmisen mielikuvitus tekee kaiken maailman temput ja tämä prosessi ei kun jatkuu vaan. Elikkä tästä saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Mutta poliittisen prosessin kannalta siinä ilmeisestikin tarkoitus pyhittää keinot.

Sitten ed. Hemmilä täällä totesi, että ei tästä mittään tule — se voisi niin kuin résumé olla suurin piirtein näin — ja toisaalta, että laki ei mene läpi ja asetusta ei avata. No sehän, arvoisa puhemies, tarkoittaa sitä, että asetus pysyy voimassa. Elikkä sillä tavalla koko keskustelu on turha, mutta mielenkiintoinen.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Hyväksi lopuksi tämän lähetekeskustelun osalta tässä asiassa kysyn vain sitä, kun on huitaisemalla tehty asetus, jonka perusteella yritetään nyt laatia lakia, miksi sitten ministeri Jan-Erik Enestam kysyi tästä asiasta saadakseen perustietoja, millä perusteella silloin aikanaan tätä jätevesiasetusta tehtiin. Vieläkään ei tietojeni mukaan Enestam ole saanut asiaan vastausta, elikkä tämä tehtiin, ja ympäristöministeriö jatkoi asiassa vankkaa tiedottamislinjaansa eli ei mitään.

Olen kysynyt ympäristöministeriöltä omia Natura-papereitani jo kolmetoista vuotta, vieläkään en ole saanut. Ed. Pulliainen, ei kyllä minusta pysty hätäilijää tämänkään asian tiimoilta tekemään. Olen kärsivällisesti odottanut kolmetoista vuotta, ja se mielestäni on jo se lain vaatima kohtuullinen aika.

Ei tästä tämän enempää. Totean vain, että tällainen lainvalmistelumenettely, mitä tässä on tehty — ensin asetus, sitten laki — ei täytä Suomen perustuslain mukaista lainvalmistelumenettelytapaa, millä se yleensä tässä maassa tehdään, ja siksi sitä vastustan.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla ei todella ole mitään kanttia moittia ed. Hoskosta millään tavalla hätäilystä enkä mistään muustakaan. Minä vaan totean sen, että siis olennaista tässä on se, että prosessi on nyt edennyt tähän vaiheeseen ja siinä sitten Suomen eduskunta päättää, mitä sitten tälle tapahtuu. Jos päätyy siihen tulokseen, mitä edustajat Hoskonen ja Hemmilä ovat edustaneet, niin ei tapahdu yhtään mitään muuta kuin se, että asetuksen pohjalta homma jatkuu edelleen ja sillä siisti.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Muutama huomio.

Ed. Hoskonen sanoi, että ensin asetus, sitten laki. Tämähän on tällainen lisälaki, joka tulee. Itse lakihan on ympäristönsuojelulaki, ja asetus, josta olemme keskustelleet, tämä 542/2003, pohjautuu ympäristönsuojelulain 103 §:ään. Se on se, mihin se kiinnittyy.

Sitten tämä 18 §:n 2 momentti kyllä on jo niin vahva, jos sitä olisi haluttu tai haluttaisiin soveltaa, että se antaa joka kerta mahdollisuuden viisi vuotta siirtää näitä toimenpiteitä. Mutta tässä olen täysin ed. Erkki Pulliaisen kanssa samaa mieltä, että tämä puhdistusjärjestelmän toteuttaminen ei helpotu ollenkaan sillä, että sitä siirretään aina enemmän tulevaisuuteen, vaan se todella mutkistuu ja ongelmat, myös ympäristöongelmat, lisääntyvät.

Haluan tämän sitten vielä todeta tähän perään, että olemassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa myös tämän sosiaalisen ulottuvuuden käytön, jota nyt tämä hallituksen esitys koettaa ikään kuin tähdentää, mutta se on ollut jo lainsäädännössä sisällä tähänkin saakka.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Kun täällä on viitattu moneen kertaan monessa eri puheenvuorossa näihin Ympäristökeskuksen mahdollisuuksiin arvioida jätevesikuormitusta, niin minä en kyllä luota enkä kyllä edes uskokaan siihen, että meillä olisi mitään objektiivisia keinoja arvioida näitä jätevesikuormia, mitkä tulevat toisaalta viemäriverkon piirissä olevista kiinteistöistä ja toisaalta sen ulkopuolella olevista kiinteistöistä.

Kaivoin tuossa esille äsken Suomen ympäristökeskuksen toimesta laaditun toimintamalliesimerkin jätevesikuormituksen ja puhdistustulosten arvioimiseksi, ja nyt tämä on suoraa sitaattia sieltä Ympäristökeskuksen puhdistustulosten arvioinnista: "Määritetään jätevesien käsittelyjärjestelmästä ympäristöön johdettavan jäteveden näytteenottokohta, selvitetään vedenkulutus asukasta kohti vuorokaudessa, sovitaan laboratorion kanssa jätevesinäytteiden laatututkimuksista ja näyteastioista. Ensimmäisenä näytepäivänä otetaan kokoomanäyte ja analysoidaan se laboratoriossa. Toisena näytepäivänä vähintään kahden viikon päästä otetaan jälleen kokoomanäyte ja analysoidaan laboratoriossa. Kuormitukset ja kuormituksen vähenemä lasketaan molemmille näytepäiville ensin erikseen ja lasketaan kuormituksen keskimääräinen vähenemä." Tämä oli suoraan Ympäristökeskuksen toimintamalliesimerkistä.

Jätevesien käsittelyjärjestelmän toimivuutta heikentävät erittäin monet asiat. Jäteveden määrä on liian suuri, eli puhdistamo on liian pieni. Jäteveden määrä voi vaihdella paljon. Hyvä puhdistamo kestää kuormitusvaihteluja mutta ei kuitenkaan liian suuria vaihteluita. Saostuskaivot saattavat olla täynnä lietettä, ja sitä karkaa myös puhdistamoon. Puhdistamo on joko asennuksen jäljiltä tai routanousun seurauksena vinossa. Puhdistamoon voi päästä pintavesiä. Viemäriin pääsee biologisia prosesseja tuhoavaa tai niiden toimintaa heikentävää kemikaalia. Joissakin tapauksissa tuuletus ei pelaa tai tuuletus ei ollenkaan riitä. Esimerkkejä on lukuisia, ja nämä ovat myöskin ympäristökeskuksen toimittamista asiakirjoista.

Arvoisa puhemies! Tänä iltana on todella paljon puhuttu jätevesistä ja erityisesti jätevesiasetuksesta. Mutta nyt tuon välikysymyskeskustelun jälkeen tänne saliin jäi vain kourallinen edustajia puhumaan tästä lakiuudistuksesta, mitä tuossa välikysymyskeskustelussa niin monet monet kansanedustajat kaipasivat. Kuitenkaan en näe täällä salissa nyt lisäkseni kuin yhden kokoomuslaisen, ed. Heinosen, lisäksi näen ed. Pulliaisen ja ed. Tiusasen. Muita ei täällä salissa tällä hetkellä ole puhumassa tästä niin kovin tärkeästä lakiuudistuksesta. (Ed. Heinonen: Ei yhtään keskustalaista!) — Niin, ei yhtään keskustalaista eikä yhtään kristillistä, ei yhtään Rkp:n edustajaa eikä myöskään yhtään SDP:n edustajaa täällä ole.

Mitä tulee sitten tähän lakiuudistukseen, kuten aiemmin puheenvuorossani totesin, niin kyse on pelkästä kosmetiikasta.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että nyt tämä lakiesitys on tuotu ja pääsemme myös eduskunnassa käsittelemään tätä asiaa. Tämän asian ympärillähän muun muassa ed. Hemmilä on tehnyt lakiesityksen, ja olemme myös tehneet kokoomuksen ryhmän edustajien toimesta esityksen, jossa haluaisimme vielä tehdä merkittävämpiä korjausliikkeitä tässäkin vaiheessa, vaikka toki aika paljon on haja-asutusalueilla jo tehty.

Mutta niin kuin tästäkin esityksestä ilmi käy, hajajätevesiasetuksessa säädetyn siirtymäajan on arvioitu koskevan jopa 250 000:ta suomalaista kiinteistöä ja kiinteistönomistajaa, joista toistaiseksi vain noin 10—15 prosenttia on saattanut jätevesijärjestelmänsä asetuksen edellyttämälle tasolle. Jäin tässä miettimään tuota lausetta, jossa sanotaan, että 10—15 prosenttia on saattanut jätevesijärjestelmänsä asetuksen edellyttämälle tasolle. Onko tästä luvusta nyt poistettu ne kaikki surulliset maaseudun asukkaat, jotka ovat asentaneet niitä toimimattomia laitteita, sillä ... (Ed. Hemmilä: Kyllä ne ovat siinä luvussa mukana!) — Ne todennäköisesti ovat tässä luvussa mukana, ja tuo todellinen määrä, joka on tehnyt riittävät toimenpiteet tämän jätevesiasetuksen näkökulmasta, on huomattavasti pienempi.

Tämä on itse asiassa se suurin ongelma, johon ei ympäristöministeri Lehtomäki ole halunnut rehellisesti puuttua ja tarttua. On lukuisia ihmisiä, jotka ovat ja lakia ja asetusta noudattaen ostaneet hyvää uskoen, että he tekevät nyt sen, mitä lainsäätäjä ja ministeriö on määrännyt. He ovat menneet ja ostaneet järjestelmän, ja lopputulos on, niin kuin hyvin tiedämme, jotain aivan muuta.

TM Rakennusmaailma-lehti testasi näitä pienpuhdistamoja kahdeksan kappaletta. Niistä ainoastaan yksi täytti tämän jätevesiasetuksen vaatimukset ja sekin vain silloin tällöin eli satunnaisesti. Siitä huolimatta näistä kahdeksasta laitteesta kolmen kyljessä on Syken eli Suomen ympäristökeskuksen merkki. Tämä on huolestuttavaa, että näin voi tapahtua tällaisessa valtiossa kuin Suomi on eli meillä myydään laitteita Suomen ympäristökeskuksen merkillä varustettuna ja ne laitteet eivät täytä tämän asetuksen määräyksiä. Tämä on itse asiassa minun mielestäni se suurin ongelma, mihin ei haluta puuttua. Vaikka tässä korjausliikkeessä, jota nyt ollaan tekemässä, tuodaan tiettyjä ihan perusteltuja, ainakin osittain perusteltuja, korjausehdotuksia ja muutosehdotuksia, niin siitä huolimatta jätetään puuttumatta tähän aivan oleelliseen ongelmaan, että nämä laitteet, joita ihmisille myydään, eivät täytäkään tämän asetuksen vaatimuksia.

Nyt olisikin ollut varsin perusteltua joko tehdä niin kuin tänään ministeri totesi, että vuonna 2013 pienpuhdistamoiden eurooppalainen CE-standarditestaus tulee pakolliseksi koko unionin alueella, joko ryhtyä siihen, että ministeri olisi todennut, että me lähdemme tähän nyt etupainotteisesti ja tartumme tähän laitteiden toimimattomuuteen saman tien ja ryhdymme tekemään tämän CE-testauksen niin, että se tehdään puolueettomasti, ja myös niin, että se kerrotaan julkisuuteen. Tänä päivänä käy niin, että näitä laitteita testataan ja jos testaustulos ei ole miellyttävä, sitä ei kerrota julkisuuteen, ja tämä on myös yksi varsin suuri epäkohta.

Arvoisa puhemies! Kun tätä asiaa olemme kyselytunneilla lukuisia kertoja esille nostaneet, välikysymyskeskustelussa esille nostaneet, niin arvoisa ministeri vastasi muun muassa minun esittämääni kysymykseen, että hän ei ole kuullutkaan, että uusissa taloissa olisi jotain ongelmaa, ja nimenomaan nämä uudet talot ovat nyt tämän koko asetuksen ongelmakohta. Nämä esitykset, joita hän nyt tekee tähän, eli tuon siirtymäajan jatko kahdella vuodella ja ikämuutokset, joita tulee, eivät koske uusia talonrakentajia, mutta tämä asetus koskee heitä. Eli kun tänään joku maaseudun asukas laittaa rakennusluvan vireille, hänellä pitää samaan aikaan olla selvitys siitä, miten hän täyttää tämän haja-asutusalueen jätevesiasetuksen vaatimukset. Hän esittää sinne sitten, että hän laittaa tällaisen pienpuhdistamon, ja se pienpuhdistamo ei täytäkään tämän asetuksen vaatimuksia, ja loppupelissä, kun jossain vaiheessa näitä ruvetaan valvomaan, saavutetaanko näitä tuloksia, niin lopputulos onkin se, että tälle uuden talon rakentajalle todetaan, että teidän laitteenne eivät täytä asetuksen vaatimuksia, laittakaa uudet laitteet. 10 000—15 000 euroa on mennyt silloin viemäristä alas, niin kuin täällä totesin, vaikka ministeri piti kommenttiani asiattomana ja totesi, että on liioiteltua väittää, että rahat olisivat menneet viemäristä alas. Näin silloin on käynyt, jos nuo nyt asetetut laitteet eivät täytä tuon asetuksen vaatimuksia. Sellaiseen taloon, vaikka he nyt luulevat, että ovat laittaneet kaiken kuntoon, pitää tehdä remontti uudestaan ja laittaa sinne sellaiset laitteet, jotka täyttävät tuon asetuksen vaatimukset, ja se maksaa toiset 10 000—15 000 euroa.

Eli aivan ehdottomasti tässä pitää nyt eduskuntakäsittelyssä vielä kertaalleen pohtia sitä, millä tavalla näiden laitteiden testaus saataisiin nyt sellaiselle tasolle, että ihmiset voisivat luottaa siihen, mitä heille myydään. Tämä ei ratkea pelkästään tiedotuksella, vaan tämä vaatii kansallista laitteiden testaamista. Sen lisäksi tarvitaan niitä toimenpiteitä, joita on esitetty, mutta ennen muuta tiedotusta, tiedotusta ja tiedotusta ja yhtenäistä tiedotusta niin, että ihmisille tulisi oikeanlainen kuva siitä, mitä heidän pitää tehdä, mitä heidän kannattaa tehdä ja niin, että nuo käyttövedet ja uimavedet pysyisivät sellaisessa kunnossa.

Siitä, vaikka nyt hyvin kriittisen puheenvuoron käytänkin tästä asetuksesta, olen täysin samaa mieltä, että tämän asetuksen lähtökohtainen tavoite on hyvä ja kannatettava ja oikea eli lähivesistöjen eli kotijärvien, mökkijärvien, lähijärvien puhtaana pitäminen ja ravinnekuormituksen pienentäminen. Se on hyvä tavoite. Siitä varmasti tässä salissa kaikki nekin, jotka eivät tällä hetkellä meidän neljän lisäksi ole paikalla, ovat samaa mieltä. Mutta siitä ei voi olla samaa mieltä, että meillä eivät laitteet toimi. Olemme varmasti myös siitä yhtä mieltä, että on oikein, että juomavedet pysyvät puhtaina, ja se on hyvin oleellinen osa tätä keskustelua, joka on kilpistynyt aika paljon ehkä turhaankin keskusteluun Itämeren tilasta tai jostain muusta. Toki tällä on vaikutuksia pitkässä juoksussa jokien kautta myös Itämereen, mutta aivan oleellista on sen kodin juomavesi ja sen mökin juomavesi ja sen mökkirannan uintivesi ja sen kotirannan uintivesi. Niihin tällä asetuksella on varmasti ollut alkuperäinenkin tarkoitus puuttua ja hoitaa ne kuntoon.

Mutta nyt tämä asetus on sellaisella tasolla, että näitä tuloksia ei saada, ja kyllä tietysti voi hivenen miettiä sitä, mihin esimerkiksi tuo korjausliike, jossa nyt on päätetty 68 vuoden ikä, perustuu. Sellainen talo voi tehdä ihan yhtä paljon vesijätettä kuin joku toinen talo, jonka omistaa 25-vuotias tai 20-vuotias tai 40-vuotias. Kyllähän aivan oleellista on se, mihin kiinteistöä käytetään, kuka sitä käyttää eikä se, kuka sen omistaa nimellisesti tai kuka sitä nimellisesti käyttää. Tässä on hyvin paljon korjattavaa, ja on valitettavaa, että ympäristöministeri Paula Lehtomäki ei ole ottanut kuuleviin korviin sitä ihmisten viestiä, mitä tästä meille kaikille on tullut enemmän kuin mistään esityksestä, mistään asiasta, näiden neljän vuoden aikana.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Ed. Heinonen sanoi, että Suomen ympäristökeskuksen leima on ollut näissä tehottomissa puhdistuslaitteissa. Hän ei sanonut sitä, että Suomen ympäristökeskus on pyytänyt poistamaan sen leiman, mihin nämä valmistajat eivät ole suostuneet.

Sitten tämä Itämeri-asia. Sitä on täällä hehkutettu, kuinka muut mutteivät suomalaiset sotke Itämerta. Tämä on tyypillinen suomalainen tapa. Suomessa ovat maailman parhaat mieshiihtäjät jne. — oli, kunnes huomattiin, mistä syystä. Mutta Suomen osuus Itämeren fosfori- ja typpipäästöistä on merkittävästi kulta- eli mitaliluokkaa, kun laskemme nämä päästöt per capita.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti, ultralyhyesti. Minulla on pikkuisen ongelmia sen kanssa, että minä ottaisin äärimmäisen vakavasti ed. Heinosen puheenvuorot, vaikka ne on varmasti sellaisiksi tarkoitettu, sen takia, että te ette esitä puheenvuorojenne alussa koskaan, mihinkä te pyritte. Te puhutte tekniikasta, tekniikasta ja tekniikasta ja laitteista, jotka eivät toimi, mutta sitä, mihinkä te niillä laitteilla pyritte, te ette kerro.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Mihin me pyrimme? Me pyrimme siihen, minkä puheessani toin esille, että mökkirannan vedet pysyisivät puhtaina. Me pyrimme siihen, että mökkitontin juomavesi, pohjavesi, pysyisi puhtaana. Me pyrimme siihen, että kodin juomavesi omasta kaivosta pysyisi puhtaana. Me pyrimme siihen, että sen kodin lähellä olevan uimarannan vesi pysyisi puhtaana.

Mutta, arvoisa ed. Pulliainen, ei se tee niistä vesistä puhtaita, jos sinne maahan laitetaan toimimattomia laitteita. Niiden laitteiden, jotka maahan laitetaan, niiden ratkaisuiden, joita maahan laitetaan, pitää olla sellaisia, että ne täyttävät tämän asetuksen vaatimukset, eivätkä pelkästään asetuksen, vaan puhdistavat sen veden ja takaavat sen, että ne ympäristöt pysyvät puhtaina.

Nyt tällä hetkellä, arvoisa ed. Pulliainen, vaikka olisi kaunista ajatella, että kaikki on mennyt hyvin, sinne on laitettu toimimattomia laitteita, ja siihen pitää ministerin nyt puuttua.