Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tunnustus ed. Pulliaiselle ja ed. Esa Lahtelalle, että te muodostatte parlamentin saliyleisön, kun käsittelemme tätä tärkeää asiaa, joka kätkeytyy lakialoitteeseeni, kuin myös tunnustus niille edustajille, jotka työhuoneessa seuraavat asian käsittelyä.

Kysymyshän on kotimaisen energian edistämisestä. Siihenhän tällä tähdätään. Kotimainen puuenergiahan on uusiutuva energianlähde. Kun tehtiin ydinvoimalapäätöstä, tällöin muun muassa selkeästi edellytettiin, että meillä myös kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä kuin myös kaiken muun luonnonenergian käyttöä voimakkaasti edistetään; puhuttiin niin sanotusta risupaketista. Kyllähän nämä risutukit tuolla autojen kuljetuksissa ovat lisääntyneet, mutta toisaalta paljon enemmän olisi tehtävä.

Meillä menee arvonlisäveroa kotimaisesta puuenergiasta alkaen siitä, että jos omakotitalon asuja haluaa lämmittää talonsa haloilla, niin hän joutuu niistäkin maksamaan arvonlisäveroa. Loppukäyttäjänä hän ei voi sitä sitten vähentää mistään. Se on asumiskustannusten selkeä lisä. Meidän tulisi saada ehdottamallani tavalla arvonlisäveroa pois, ja näin ollen kotimaiset puupolttoaineet — polttopuut, hake, hakeranka, puupelletit, puubriketit — olisivat vapaat arvonlisäverosta. Tällä edistettäisiin hyvin terveellä tavalla maaseudun työllisyyttä, tällä edistettäisiin kotimaista hajautettua energiantuotantoa, ja ennen kaikkea tämä olisi omakotiasukkaille, jotka haluavat lämmittää puilla tai muutoin saada energiaa luonnonmukaisella tavalla, selkeä vastaantulo.

En voi olla tässä jälleen kerran mainostamatta kotipaikkakuntaani Haapamäkeä, Keuruun kaupungin toista taajamaa. Paitsi että se on rautatien risteysasemapaikka, höyryveturien paikkakunta, Haapamäen höyryveturipuistosta tunnettu, se on myöskin julistautunut Pellettikyläksi. Meillä tehdään polttimia, joilla voidaan suuremmissa ja pienemmissä kiinteistöissä, mutta erityisesti omakotitaloissa, polttaa pellettiä. Meillä on pelletin tuottaja. Meillä on kuljetusfirma, joka tuo aivan kuten öljyauto pelletit omakotitaloihin.

Elikkä kotimainen energiaketju on, mutta olisi löydettävissä keinoja, joilla tämä energiaketju toimisi paremmin. Silloin näkisin, että eräs kitkatekijä, arvonlisävero, on tässä asiassa poistettava, koska sitä ei loppukäyttäjä voi mistään vähentää. Minä väitän, että tämä olisi kansantalouden etu. Raha liikkuisi omassa maassa, se liikkuisi maakunnissa, kylillä, loisi työpaikkoja ja ennen kaikkea olisi hyvin luontoystävällinen energiantuotanto kyseessä.

Arvoisa herra puhemies! Toivon, että tämä lakialoitteeni arvonlisäverolain 59 §:n muuttamisesta saisi myönteisen jatkokäsittelyn kotimaisuuden ja ympäristöystävällisyyden vuoksi valiokuntakäsittelyssä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Jotenkin tämä ed. Oinosen aloite tuntuu aika tutulta. Varmaan on jo edellisellä eduskuntakaudella saman tyyppinen aloite ollut esillä. Silloin olin kannattamassa. Tämähän on siinä mielessä saman suuntainen sen kanssa, mihin Suomi on Kioton sopimuksessa nyt sitoutunut, elikkä pyrkii vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Kaiken lisäksi, kun tätä ajattelee, niin olemme me aika pöhköjä, jos me tuomme öljyä ja hiiltä ja noita ulkomaisia polttoaineita tänne lämmitykseen ja sähköenergiaksi ja tehdään tämmöisistä kalliista öljysheikkien tuotteista energiaa ja meillä kuitenkin tuolla metsissä mätänee puuta aika paljon, joka voidaan hyödyntää.

Vero on yksi kynnys tässä. Sen takia näen, jotta jos nämä polttopuut voitaisiin verosta vapauttaa, se olisi kaikkien etu. Kun nämä öljysheikit käyttävät turbaania, niin minusta suomalaiset puusheikithän voisivat käyttää vaikka tämmöistä tuohilippistä. Sehän olisi vähän niin kuin symboli: kaikilla, jotka myyvät polttopuuta, on tuohilippis päässä, jolloin tiedetään tuolla tien varressa, että täältä niitä saa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen tässä aloitteensa esittelyssä kiinnitti aivan oikeaan asiaan huomiota elikkä risupakettiin. Hän hallituspuolueen kansanedustajana tietää sen, että hallitus on laiminlyönyt risupaketin käytäntöön viemisen, mikä on äärimmäisen kiusallinen asia. Alvijuttu on yksi hyvä konsti tässä, lisänä rikka rokassa.

Arvoisa puhemies! Tässä on kuitenkin sitten tämän ohella hyvin tärkeä asia. Se on se, että tässä tarvitaan vain ylimenokausi, tarvitaan ylimenokausi siihen, että meille luodaan logistinen järjestelmä. Silloin kun raakaöljyn hinta on reaaliarvoltaan nykyiseen verrattuna kaksinkertaistunut, niin tämä homma kannattaa hirmuisen hyvin, kunhan vaan se järjestelmä luodaan riittävän ajoissa toimivaksi järjestelmäksi. Aloite on ylimenokauden ratkaisuna oikein hyvä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ensiksi, on tietysti hienoa, että kansanedustajat tekevät lakialoitteita, ja niistä on myös tarpeellista keskustella. Itse myös pahoittelen, etten ole päässyt tänne aikaisemmin, kun olin tekemässä töitä tuolla alakerrassa, mutta haluaisin nyt tähän muutaman sanan sanoa oikein täältä puhujakorokkeelta sikäli, että edustajat Esa Lahtela ja Erkki Pulliainen ovat molemmat kommentoineet jo tätä aloitetta.

Risupaketti on ihan hyvä nimi sille — ed. Oinonen itsekin sitä näin nimitti — tälle tynnyrille toiveita, mikä silloin mustana perjantaina toukokuussa 2002 täällä päätettiin eli viidennen ydinvoimalaitoksen rakentamisen periaatepäätös. Muistaakseni ed. Oinonen silloin kannatti sen tekemistä. Siinähän hyvin monipuolinen osto- ja myyntiliike avattiin ja kaikenlaista luvattiin. Ainoastaan kai läänien vähentäminen aikoinaan oli verrattavissa tähän.

Joka tapauksessa silloin sanottiin, ed. Oinonen, että mikäli päätetään ydinvoimavaihto eli KIO2, niin Suomen hiilidioksidipäästöt tulevat nousemaan, koska kivihiiltä poltetaan. Siinä KIO2:ssa ei ollut mitään kivihiilen polttamista kammetsoivaa tai heikentävää elementtiä, niin kuin olisi ollut KIO1:ssä. Nyt sitten on oltu sormi suussa, miten nämä hiilidioksidipäästöt ovat näin lisääntyneet, ja samat kirjoittajat, jotka sanovat, että kamalaa, että päästöt nousevat, sitten toisaalta toteavat, että no ei se Kioton sopimuskaan tule voimaan.

Eli julkista kirjoitteluamme on, sanoisin, jossakin määrin myös asiantuntemattomuus näissä asioissa leimannut. Toisaalta on oltu vähän niin kuin vahingoniloisia, ettei se Suomen linja oikein pidä Kioton sopimuksen noudattamisen suhteen. Toisaalta on sanottu, ettei se kuitenkaan toteudu, ja kaikenlaista. Muun muassa tänään vielä oli uutisissa, että Kiinakin kuulemma on vetäytynyt Kioton sopimuksesta, mikä on kyllä kummallinen juttu, kun ei sitä koskaan ole missään itse maan kannalta todettu. Kiina, Argentiina ja Brasiliahan ovat mukana sopimuksessa, mutta niillä ei ole velvoitteita.

Tänään sitten on tavallaan tällainen valoisa päivä. Kun oli musta perjantai, niin tänään on tällainen valkoinen tai valoisa torstai, kun kuulimme, että pääministeri Fradkovin hallitus on aloittanut Kioton sopimuksen ratifioinnin Venäjällä. Kun Venäjä ratifioi, niin Kioton sopimus tulee voimaan eli se 55 prosenttia päästöistä ylittyy. Ratifioituneita maitahan on pitkälti toistasataa. Tämä maamäärä on ylitetty.

Miten sitten tämä meidän risupakettimme? No, kun tämä ei kuitenkaan ole lähtenyt sen enempää budjeteissa liikkeelle niin, että sillä olisi todella vaikutusta, niin tietysti sitten pitää tehdä lakialoitteita. Onhan tietysti parempi tehdä jotakin kuin olla tekemättä mitään. Se on tietysti aivan selvä asia. Mutta kun se Kioton sopimus tulee tosiaan voimaan ja kun Suomella on tämä oma vaatimaton tavoitteensa, eikö eduskunnan pitäisi nyt ottaa uusi asento? Me muistamme varmasti nyt neljään mieheen, kun ed. Esa Lahtela on salin ulkopuolella hetkisen, miten päästökauppakeskustelun aikana kovasti väitettiin, että kun se Kioton sopimus ei tule millään kuitenkaan voimaan, niin tarvitseeko mitään tehdä.

Kun se nyt tulee voimaan, niin nyt pitäisi eduskunnan alkaa todella miettiä, meidän, mutta myöskin hallituksen, mitkä ovat ne todelliset välineet ja keinot, millä Kioton sopimuksen tavoitteet saavutetaan ja myös hiilidioksidimäärät ja muut kasvihuonekaasumäärät alitetaan. Kysäisin tänään ministeri Pekkariselta, ennen kuin hän lähti pois, miten tämän kansallisen ilmastostrategian kanssa on. Hallituksenhan piti se tämän vuoden loppuun saada valmiiksi. No, nyt se on viivästynyt ja kuulemma ensi keväänä tulee valmiiksi. Kansallisen ilmastostrategian käsittely tässä talossa on sellainen iso juttu.

Edellisellä kerralla kun sitä käsiteltiin kesällä 2001, niin silloinhan eduskunnan suuri sali äänesti siitä, mikä valiokunta antaa mietinnön. Silloin voitti ympäristövaliokunta. Puhemiesneuvoston enemmistö esitti talousvaliokuntaa. Eli jälleen kerran sen asian kanssa tulemme olemaan varmasti nokakkain, onko se ympäristöasia, onko se globaali ilmastomuutoksen hallinnoimiseen suuntaava asia vai käpertyykö se johonkin taloudelliseen näkökohtaan jälleen. Epäilen pahasti, ed. Pulliainen, että sitten liputetaan sitä kuudetta ydinvoimalaa, niin kuin silloin 2001 oli se viitonen kovasti mielessä. Näin ollen odotan mielenkiinnolla alkukesää.

Tämä oli tosiaan hieno päivä. Täytyy sanoa, että kun oli kyselytunti, en vielä tiennyt tätä, mitä pääministeri Fradkovin hallitus oli tehnyt.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitän ed. Tiusasta, että hän halusi tulla tähän keskusteluun osallistumaan ja tuomaan myös ympäristövaliokunnan puheenjohtajan näkökulman asiaan. Aloitteeni tarkoitus on paitsi se, että toivon, että aloite todella toteutuu ja tulee mahdollisimman nopeasti lainsäädäntöön, niin myös synnyttää tämä keskustelu, jota me nyt käymme kotimaisen bioenergian lisäämisestä ja nimenomaan ydinvoimaratkaisua tehtäessä luvatun ja edellytetyn niin sanotun risupaketin toteuttamisesta.

Hakkuutähteistähän kerätään energiapuuta jo lähes koko maan alueella. Tämä on tosiasia. Tehdään näitä niin sanottuja risutukkeja, kerätään kantoja ja jättiläismäisillä murskaimilla, jollaiset tällä haapamäkeläisellä yrittäjällä on ja jotka tekevät täällä Pääkaupunkiseudullakin vanhoista puutaloista polttopuuta, sitten noita kantoja jauhetaan. Olen kysynyt, paljonko tämä sitten kuluttaa ulkomaista öljyenergiaa, kun nämä jättiläismäiset murskaimet toimivat ja sitten tuo kantomurske kuljetetaan polttopaikkoihin, ja todettiin, että se ei kuluta kovinkaan paljon. (Ed. Pulliainen: Kolme neljä prosenttia!) — Todella, hivenen, vain hivenen, eli tämä on kannattavaa toimintaa.

On kartoitettu metsänhoitoyhdistyksiltä, missä määrin kerätään nyt energiapuuta, siis risutukkeja, hakkuutähteitä, kantoja, ja tämä on lähes koko maassa tapahtuvaa toimintaa. Vain aivan muutama paikkakunta on Etelä-Suomessa, joissa hakkuutähdettä ei ilmoiteta kerättävän energiapuuksi. Pohjois-Suomessa noin kolmasosassa metsänhoitoyhdistyksien toimialueita ei keruuta tehdä, sielläkin kahdessa kolmasosassa tehdään. Viime vuoden aikana ei kovinkaan paljon energiapuun kerääminen ole lisääntynyt, mutta jonkin verran keruualue on laajentunut. Pohjois-Suomessa toisaalta ilmoitetaan, että järjestettyä keräystä ei ole kannattavaa tehdä, koska kuljetusmatkat suurempiin polttolaitoksiin ovat pitkät.

Sen takia olisikin hyvä edistää, juuri niin kuin aloitteessani olen tuonut esille, kotitalouksien käyttömahdollisuutta polttopuun käyttöön. Tälle aloitteelle antoi taustan haapamäkeläinen naapurini, ansioitunut sosialidemokraattinen kunnallismies, joka sanoi, että on kumma juttu, että kun hän haluaa tuottaa 200 neliön omakotitalonsa lämmön puulla, hän joutuu maksamaan siitä arvonlisäveroa. Hän periaatteessa haluaa polttaa puuta eikä käyttää öljyä eikä Suomen halvinta sähköä, jota paikkakunnalla on saatavana, mutta arvonlisävero menee. Tämä epäkohta tulisi voida korjata. Olisihan nyt mielekästä, että maakunnissa, niin kuin myös synnyinpitäjässäni Multialla, jossa metsä miltei kaatuu päälle ja jossa poltetaan öljyä, poltettaisiin puuta, kotimaista energiaa. Näin rahat jäisivät tänne.

Ongelma on sitten se, että hakkuutähteistä kaikki kerääjät eivät maksa mitään. Yleensä hakkuutähteistä maksetaan 17 euron korvaus hehtaarilta. Tämä on metsänhoitoyhdistysten laskelma, aivan uusi. Tätä voi pitää täysin olemattomana hintana. Epäkohtahan tässä on, varmasti biologian tuntijat voisivat paremmin osoittaa sen, mikä ravinnemäärä nimenomaan hivenravinteita poistuu metsästä silloin, kun energiapuuta kerätään. Tuo 17 euroa hehtaarilta ei likimainkaan riitä kuin häviävän pienenä murto-osana korvaamaan tuota ravinnetappiota.

Silloin kun poltetaan niin sanottua hakkuutähdettä ja kantoja, pitäisi huolehtia siitä, että ravinnetasapainon takia ja nimenomaan hivenravinteitten osalta tuhka mahdollisimman hyvin palautuisi takaisin maastoon, jotta ei ainakaan suurempia ravinnetappioita pääsisi syntymään. Mielestäni tuo olisi hyvin aiheellista selvittää, koska eräät tutkijat ovat myös tästä olleet huolestuneita. Nimittäin risujen ja kantojen ravinnearvohan on varsin suuri. Tämäkin on laskettu.

Tällä aloitteella tähtään siihen, että kaikkiaan siis tämä kotimainen uusiutuva energia, puuenergia, tulisi tehokkaampaan käyttöön eri muodoissaan suurissa energiantuotantolaitoksissa, mutta nimenomaan myös entistä enemmän kotitalouksissa.

Täällä viitattiin siihen, että meillä ei ole kuljetusjärjestelmää. Tämä todella kaipaisi kehittämistä, mutta ainakin meillä päin on toimiva pellettien kuljetusjärjestelmä ja on kerrottu, että se on hyvin yksinkertaista järjestää. Pelletin poltto ei ole juurikaan monimutkaisempaa kuin öljyn polttaminen. Hivenen siinä tietysti pitää olla enemmän tilaa pellettisäiliölle. Muutaman kuukauden välein on tuhkat otettava pois, mutta kyllähän öljypoltinkin kaipaa omat nuohouksensa.

Näen, että tämä keskustelu, joka arvoisien kollegoiden toimesta on syntynyt, on hyvä lähtölaukaus sille, että me todella tahdomme toteuttaa tämän ydinvoimaratkaisun yhteydessä luvatun risupaketin ja myös edistää puun polttoa siten, että poistamme aloitteessa esitetyllä tavalla kyseisen arvonlisäveron.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan hyvä, että ed. Oinonen nyt kirkastaa kilpeänsä näissä energia-asioissa, kun meni viidennen ydinvoimalan taakse. Hän varmasti tarkoittaa nyt tässä näillä havutukeilla sitä, että kuusikoiden päätehakkuista otetaan ja tehdään nämä havutukit, mutta mäntykankailla ei tehdä, koska ed. Oinosella on ollut esillä Kemera-lain muutosesitys, jossa tämä asia on juurta jaksaen otettu huomioon, niin että se häneltä on jäänyt huomioon ottamatta tässä aloitteessa.

Sitten niistä kannoistahan on ed. Oinonen ollut hyväksymässä lakia, jossa juurikäävän torjunnan ja leviämisen estämisen yhteydessä on luotu tämä lainsäädäntö, joka on silloisen hyvän hallituksen tekemä esitys.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliainen edellä kävi näitä asioita läpi, mitkä liittyvät ravinnetasapainoon metsissä. Kuivilla, karuilla kankailla ei pidä ottaa hakkuutähteitä ja muuallakin sillä tavalla, että sinne mieluummin neulaset ja lehdet jäävät, siten korjataan pois, että sinne ravinteet jäävät. Silloin ei pitäisi olla mitään uhkaa, päinvastoin tulevaa metsittymistä ajatellen, kun viedään ne roippeet pois, siellä huomattavasti paranee se tilanne, koska monilla rehevillä mailla se on jopa liiankin rehevää taimettumisen osalta.

Sitten merkittävät energiavarat on ensiharvennusmetsissä ja taimikoissa, kun ne pusikoituvat. On kehitettävä hyvä logistinen järjestelmä, että saadaan puu tehokkaasti tien varteen ja hakkeeksi, siellä on tosi paljon energiaa. Kun itsekin tämän syksyn aikana olen kuitenkin aika paljon metsissä sieniä ja marjoja kerännyt ja liikkunut, niin kun siellä kulkee, ei tahdo päästä pusikoista läpi, vaikka meillä Itä-Suomessa otetaan aika tehokkaasti jo talteen puuenergiaa, puhumattakaan niistä alueista, joilla tämä ei oikeastaan vielä ole edennytkään.

Jo useampi vuosi sitten, kun haketustuki tehtiin, silloinhan täällä todettiin asiantuntijakuulemisessa, ja asiantuntija sattui olemaan meikäläisen kotikunnasta, että meillä pystyttiin ottamaan taimikoiden harvennuspuu kannattavasti, sillä lailla kannattavasti, että kun lasketaan nuoren metsän kunnostustuki siihen mukaan, silloin ei tarvinnut yhtään tukea maksaa. Silloin ei vielä ollut edes haketustukea olemassa. Tämä todistaa sen, että on kehitetty tämmöinen logistinen järjestelmä, korjuumenetelmä. Sen lisäksi lämpöarvon mukaan maksettiin metsänomistajalle. Joissakin tapauksissa voi käydä, niin kuin ed. Oinonen totesi, (Puhemies koputtaa) että välttämättä isäntä ei saanut mitään, mutta sai metsänsä kuntoon siinä vaiheessa.