Lauri Oinonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä aloitteella kiinnitän huomiota hyvin ajankohtaiseen kysymykseen, ennakkoäänestyskäytäntöön. Meillähän on ollut muutaman vuosikymmenen ajan varsin hyvin toimiva ennakkoäänestyskäytäntö, silloin, kun oli Postit, sillä tavalla, kun ne olivat vielä muutama vuosi sitten. Ennakkoäänestyskäytännöstä on tullut hyvin suosittu. Monissa kunnissa jopa annetaan ääniä enemmän ennakkoon kuin varsinaisena vaalipäivänä. Ennakkoäänestyksen lisääntymisen vuoksi on myös luovuttu aikoinaan olleesta toisesta maanantain vaalipäivästä. Samoin monilla paikkakunnilla on yhdistelty äänestysalueita, ei vain väestön vähenemisen johdosta, vaan sen takia, että ennakkoäänestys on voimakkaasti lisääntynyt.

Kun sitten postitoimipaikoille kävi niin kuin kaikki tiedämme käyneen, silloin tuli käytäntöön hyvin paljon epäyhtenäisyyttä. Silloin ennen vanhaan, kun ennakkoäänestyspaikat olivat postitoimipaikoissa, oli yhtenäinen päivämääräkäytäntö, milloinka voi käydä äänestämässä ennakkoon. Monilla puolueilla on ollut tapana ilmoittaa vaalipäivä ja ilmoittaa sitten päivät, joina on ennakkoäänestys. Tämä on ollut äänestäjien palvelemista ja hyvää tiedottamista, mutta kun on tullut uusi käytäntö, niin sitten onkin tullut täydellinen villi viidakko noitten ennakkoäänestyspäivien ja -paikkojen suhteen.

Se on tietysti hyvä, että paikkoja on mahdollisuus lisätä, mutta käytännössä kunnat ovat tehneet siten — mukaan lukien Pääkaupunkiseutu, Jyväskylän seutu Keski-Suomesta tai sitten kunnat, jotka ovat kahden tai useamman taajaman kuntia — että kaupunginosissa tai sivutaajamissa ennakkoäänestys on sitten vain joinakin päivinä tai jonakin päivänä ja joinakin kellonaikoina verrattuna siihen, mitä se on itse pääennakkoäänestyspaikalla. Tämä on luonut suuren epäyhtenäisyyden ja on omiaan vieraannuttamaan kansalaisia siitä tehtävästä, mitä äänestys yhteiskunnallisena toimena on. Tiedän muun muassa nyt viime europarlamenttivaaleissa käyneen vieläpä yhteiskunnallisesti aktiivisillekin henkilöille siten, että he eivät ole tässä ennakkoäänestyspaikkojen epäselvyydessä olleet oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja äänioikeus on jäänyt käyttämättä. Mikään ei ole sen turhauttavampaa kuin niin aktiivisen henkilön kuin äänestämään menevän todeta, että ovet ovat kiinni eikä sisälle pääse. Moni on turhautunut siitä niin, että ei ole sitten käynyt äänestämässä ollenkaan. Tämä ei ole millään tavalla toivottavaa kehitystä.

Tiedän, että kunnat ovat sitten säästösyistä, mikä on täysin väärin tehty, rajoittaneet näitä ennakkoäänestyspaikkoja, niiden avoinnaoloa, ja tämä on ohjannut tähän epäyhtenäisyyteen. Seuraus on kuitenkin se, että kun valtio maksaa äänioikeutettujen mukaan kunnille korvauksen, eräissä kunnissa kunnat nettoavat ennakkoäänestyksellä, näin olen laskenut, saavat enemmän korvausta kuin todellisuudessa menee kuluja ennakkoäänestyksen järjestämiseen. Jotta tämä olisi kustannustekijöistä vapaa valtiollisten vaalien osalta, olen aloitteella tähdännyt siihen, että kunnat saisivat täydellisen korvauksen laskun mukaan ennakkoäänestyksen järjestämisestä, jotenka ei ainakaan taloudellisista syistä kunnilla olisi mitään tarvetta rajoittaa kansalaisten osallistumismahdollisuutta äänestämisessä.

Arvoisa puhemies! Toivon, että tähän tärkeään kansalaisten osallistumiskysymykseen ja demokratian kannalta hyvin tärkeään asiaan kiinnitettäisiin asianomaisessa valiokunnassa perusteellista huomiota.