Arvoisa puhemies! Minulla on edessäni infektiotautien dosentin ja osastonylilääkärin Jukka Lumion kirjoitus, ja hän tässä vahvistaa sen monen kansalaisen käsityksen, että sairaalainfektioista on tulossa suomalainen kansantauti. Hän väittää, että vuosittain sairaalainfektioihin kuolee sama määrä ihmisiä kuin liikenneonnettomuuksissa ja kohutun sars-keuhkokuumeen viimevuotisessa sadossa koko maailmassa. Tietenkin kyynikot ovat sanoneet, että kuolevathan ihmiset tietenkin sairaalassa, mutta tässä todetaan, että ainakin 500 ihmistä voitaisiin pelastaa yksinkertaisesti parantamalla sairaalahygieniaa.

Pitääkö asianomainen ministeri sairaalainfektioiden leviämistä vakavana kansantautina, vai onko näissä luvuissa jotain liioittelua tai väärää?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Suomen tilanne sinänsä kansainvälisesti vertaillen ei ole vielä niin huono kuin muualla Euroopassa, mutta todella huolestuttava. Meillä Kansanterveyslaitos tekee nyt kehityksen pysäyttämiseksi koko maan kattavaa tehostettua toimintaohjelmaa. Se sisältää sairaanhoitopiirien koulutus- ja neuvontatoimintaa ja tehostaa palvelua sairaanhoitopiirien laboratorioille. Samalla todellakin koulutetaan edelleen myöskin henkilöstöä elikkä tätä torjuntaa tehostetaan sekä paikallisella, alueellisella että valtakunnallisella tasolla. Me olemme myöskin valmistelemassa ministeriössä erikseen arvioita näitten kustannuksista. Mehän saimme tämän sars-epidemian kohdalla erillisen määrärahan, jolla saatiin erillisiä huoneita, eristyshuoneita, rakennettua sairaanhoitopiireihin, ja tässä on vähän samasta asiasta kysymys elikkä tämän torjuntatyön tehostamisesta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen puolelta herkästi sanotaan, että asetetaan työryhmiä. Tämä olisi varmasti asia, jonka ympärille pitäisi asettaa vähintään työryhmä. Tässä asianomainen dosentti sanoo, että noin 1 miljardi euroa menee näihin kustannuksiin puhumattakaan niistä hirvittävistä inhimillisistä kärsimyksistä. Hän toteaa, että sairaalabakteerit leviävät sitä nopeammin, mitä vähemmän sairaalassa on henkilökuntaa, mitä vähemmän työntekijöistä on vakinaisissa viroissa ja mitä suurempi osa työntekijöistä on koulutukseltaan epäpäteviä. Hänen arvionsa on, että tässä mielessä Suomen sairaanhoidon tilanne ja sairaaloiden tilanne on erittäin huono. Minusta tämä on katastrofi, jos tämän dosentin mielipiteet ja ihmisten arjen kokemukset pitävät paikkansa.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tässä on kysymyksessä bakteeri, joka on hyvin resistentti erilaisille antibiooteille, ja tämän torjuntatyön tehostamiseksi on hygieniaa ja kaikkinaista koulutusta ja muuta joka tasolla tehostettava. Mutta tämä on aivan totta, mitä ed. Jaakonsaari sanoi näistä uhkatekijöistä. Siihen vaikuttavat nämä, että on paljon potilaita samassa huoneessa ja henkilökunta vaihtuu, ja tällaiset tekijät. Näihin kaikkiin nyt tehostetusti sekä ministeriö että Kansanterveyslaitos yhdessä pyrkivät ohjelmaa rakentamaan. Meillä myöskin rahoituksen osalta vielä mietitään, voisiko sitä vielä sinne piireihin tehostaa vähän sillä tavalla kuin sars-epidemian aikana.

Arvoisa herra puhemies! Kuten ministeri Hyssälä sanoi, niin mrsa-infektiohan Suomessa onneksi on vielä pienempi ongelma kuin esimerkiksi Englannissa. Mutta kohta se kyllä rävähtää meidän käsiimme, kuten dosentti Lumio sanoo tuossa lausunnossaan. Paitsi että meillä on liian vähän henkilökuntaa — mihin nyt sitten tulee parannusta, jos nämä valtionosuudet suurenevat ja rahat terveydenhuoltoon enenevät — myös meidän sairaalakiinteistömme ovat myöskin niin huonossa kunnossa etenkin Helsingin alueella eli Hyksissä, että meidän on erittäin vaikea vastaanottaa sitä erityistason sairaanhoitoa, joka nyt on tulossa meille tänne Hyksiin. Esimerkiksi palovammaosasto toimii noin kolmasosassa siitä tilakoosta, missä sen oikeasti pitäisi toimia.

Voiko hallitus jollakin tavalla tukea sitä, että sairaalakiinteistöjä voitaisiin korjata siihen kuntoon, että ne vastaavat näihin infektio-ongelmiin?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Hus-piirissähän on suunnitteilla jo aika laajat uudet investointitoiminnat, ja siellä yritetään nimenomaan myöskin tällä tavalla saada asiaa kuriin. Tässä on hyvin tärkeää nyt, että koko henkilöstö sitoutuu näihin tavoitteisiin näitten infektioitten estämiseksi, ja varhaisesti kun saamme tätä niin sanotusti kuriin, niin pystytään välttämään suurempia kustannuksia myöhemmin, mutta tosiasia on, että viime vuosina näiden tapausten määrä on dramaattisesti lisääntynyt. Kaikki ne tekijät, jotka edustaja täällä totesi, ovat totta, hän asiantuntijana tietää, että näin asia on. Mutta todellakin, ei ole jääty odottelemaan, vaan me tehostamme näitä toimia.

Arvoisa puhemies! Taannoin Keski-Suomen keskussairaalassa synnytysosastolla vauvat saivat tartuntoja, ja kun henkilöstöä haastateltiin, he sanoivat, että heitä on liian vähän, ja he pitivät sitä suurimpana syynä. Vaikea siellä on sitoutua sairaanhoitajien ja muitten, jos ei ole tarpeeksi henkilökuntaa ja liian paljon on sitten osastolla, niin kuin täällä on todettu, potilaita tai vauvoja tässä tapauksessa.

Aikooko nyt hallitus sitten antaa lisää rahaa, että tulisi edes normituksen mukainen määrä hoitajia näille osastoille? Sitten voisi vaikka sitoutuakin, mutta jos tukka putkella mennään, mihin siinä sitoutuu? Ei kerkiä käsiään pesemään.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Näiltä osin etenemme Kansallisen terveyshankkeen suuntaviivojen mukaisesti, ja sitten tietenkin kunnat ovat viime kädessä vastuussa näitten palvelujen järjestämisestä. Mutta hallitus etenee näissä asioissa, niin kuin Terveyshankkeessa lukee.