Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkelakia, työnantajan sosiaaliturvamaksusta annettua lakia ja Verohallinnosta annettua lakia sekä kumottavaksi sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun maksuprosentista annettu laki.

Työnantajan kansaneläkemaksu ehdotetaan poistettavaksi vuoden 2010 alusta. Maksua ei enää maksettaisi tammikuussa 2010 maksettavan palkan perusteella. Kansaneläkemaksun poistuessa Kansaneläkelaitoksen osuutta verotuskustannuksista ehdotetaan alennettavaksi 2,5 prosenttiyksikköön.

Arvoisa puhemies! Tähän hallituksen esitykseen sisältyy sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö, ja mietintöön sisältyy yksi hylkäysehdotuksen sisältävä vastalause ja perusteluita vastalauseelle.

Kansaneläkemaksun maksuprosenttia on muutettu viimeksi huhtikuun alusta 2009 osana hallituksen sopimaa talouden elvytyspakettia, ja työnantajien työvoimakustannuksia alennettiin alentamalla työnantajan kansaneläkemaksua 0,801 prosenttiyksikköä. Maksun alennuksen jälkeen kansaneläkemaksun suuruus on yksityisillä työnantajilla maksuluokittain 0,00, 2,20 tai 3,10 prosenttia palkasta.

Nyt hallitus esittää työnantajan kansaneläkemaksun poistamista 1.1.2010 lähtien. Kansaneläkemaksun poistamisen tarkoituksena on hallituksen esityksen perustelujen mukaan alentaa sekä yksityisen että julkisen alan työnantajien työvoimakustannuksia ja lieventää paineita lomautuksiin ja irtisanomisiin.

Kansaneläkemaksun poisto pienentää yksityisen sektorin, kuntien ja seurakuntien työvoimakustannuksia. Kansaneläkevakuutusmaksun tuotto on tänä vuonna noin 1,1 miljardia euroa. Siitä yksityisten työnantajien osuus on 700—800 miljoonaa euroa. Kuntien menoja maksun poisto alentaa nettona noin 177 miljoonaa euroa vuodessa.

Kansaneläkemaksun alentamisen ja poiston työllisyys- ja elvytysvaikutuksista ei ole tarpeeksi näyttöä. Lakiesityksessä kansaneläkemaksun poistoa perustellaan työnantajien työvoimakustannusten alenemisesta syntyvällä elvytysvaikutuksella ja työeläkkeiden turvaamisella. Muita perusteluita ei esityksestä löydy. Tutkittua näyttöä työnantajan kansaneläkemaksun poiston vaikutuksista työllisyyteen ei ole, ja 1990-luvulla kansaneläkemaksua alennettiin työllisyyden parantamiseksi, mutta pysyviä vaikutuksia ei voitu osoittaa. Vuodesta 2003 lähtien on Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä saaristokunnissa kokeiltu työnantajan sosiaaliturvamaksun poistoa yrityksiltä. Nämä kokeilut eivät ole synnyttäneet lisää työpaikkoja. Myös kansainväliset tutkimustulokset työnantajamaksujen muutosten ja porrastusten vaikutuksista ovat varsin ristiriitaisia.

Hallituksen esityksessä perustellaan kansaneläkemaksun alentamista myös sillä, että se lieventää painetta lomautuksiin ja irtisanomisiin. Työnantajan sosiaaliturvamaksujen kokonaismäärässä kansaneläkemaksu muodostaa kuitenkin varsin pienen osuuden. Jotta nyt esitetty kansaneläkemaksun poisto elvyttäisi yhden työpaikan verran, pitää yrityksessä olla vähintään 35 työntekijää.

Kansaneläkemaksun poistuminen kunnilta on toki myönteinen asia. Samaan lopputulokseen olisi päästy osoittamalla kunnille rahaa sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksiin, muuhunkin kuin vain veromenetysten kompensointiin, ja palauttamalla kunnille niiltä valtiolle ryöstetyt asiakasmaksutulojen korotukset. Kansaneläkemaksun poistoa suurempi välitön työllisyysvaikutus saataisiin aikaan, jos vastaava summa käytettäisiin suoraan työllistäviin hankkeisiin ja investointeihin.

Arvoisa puhemies! Perusturvan rahoitus vaarantuu, ja yhteiskunnallinen epätasa-arvo lisääntyy. Hallituksen esityksen mukaan valtio rahoittaa kansaneläkemaksun poistamisen kustannukset vuonna 2010 pääosin valtion lainanottoa lisäämällä. Tämän jälkeen kansaneläkemaksun poistaminen on sovittu rahoitettavaksi pysyvästi korottamalla vuoden 2011 alusta sähkön, polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun valmisteveroa. Korotukset vaihtelisivat kevyen polttoöljyn noin 80 prosentin veronkorotuksesta maakaasun noin 328 prosentin veronkorotukseen.

Työnantajan kansaneläkemaksun poistosta aiheutuvista veronkorotuksista kaikkiaan noin 515 miljoonaa euroa kohdistuisi elinkeinoelämälle ja loput 235 miljoonaa euroa kotitalouksille. Kotitalouksien osalta kohdentumista ei saadun selvityksen mukaan kuitenkaan ole valtiovarainministeriössä tarkasti yritetty selvittää, koska lähtökohtaisesti myös kaikki elinkeinoelämän kustannukset välittyvät kuluttajien maksettavaksi.

Arvoisa puhemies! Kansaneläkerahaston nettorahoitusomaisuuden vähimmäismäärää ei tule laskea. Valiokunnalle antamassaan lausunnossaan Kansaneläkelaitos kritisoi ehdotusta ja katsoo, että kansaneläkerahaston vähimmäismäärä tulee säilyttää nykyisellään eli 5 prosentissa kansaneläkevakuutuksen vuotuisista kokonaiskustannuksista, mikä vastaisi noin 130:tä miljoonaa euroa. Käytännössä tämä määrä riittäisi kunkin kuukauden ensimmäisen kansaneläke-erän maksamiseen.

Kansaneläke-etuudet ovat monelle ensisijainen ja välttämätön tulonlähde. Käsitellessään keväällä kansaneläkemaksun alentamista koskevaa lakiehdotusta eduskunta edellyttikin hallituksen huolehtivan pitkäjänteisesti Kansaneläkelaitoksen toimintamenojen kestävästä rahoituksesta ja laitoksen riittävästä maksuvalmiudesta. Samoin Kansaneläkelaitoksen valtuutetut ovat edellyttäneet, että vähintään 5 prosentin pysyvä puskuri tulee säilyttää talouden ja maksuliikenteen odottamattomien häiriöiden varalta.

Kansaneläkemaksun poisto ei ole vastaus kuntien talousahdinkoon. Kansaneläkemaksun poistoa perustellaan myös siltä kannalta, että saadaan kunnille säästöjä. Kansaneläkemaksun poistamisen nettovaikutuksen arvioidaan keventävän kuntien menoja vuosittain noin 177 miljoonalla eurolla.

Arvoisa puhemies! Tämän edellä olevan perusteella esitän, että lakiehdotukset hylätään. Tämä on sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsitelty, ja itse olen valiokunnan varajäsen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva esitys työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta ei ole hyvä, ja tämän vuoksi kannatan ed. Kuusiston tekemää lain hylkäysesitystä. Sitä myös ed. Kuusisto pitkästi perusteli, ja siinä oli hyvin monipuolinen perustelu.

Ennen kaikkea kysymyksessä on merkittävä teko siinä mielessä, että tämän jälkeen valtionveron avulla on sitten valtion budjetin kautta maksettava Kansaneläkelaitoksen menoja. Enää niitä ei laskuteta työnantajalta, ja tämä lisää valtion velanottopainetta.

Edelleen, sen hyvin kalpeat positiiviset vaikutukset työllisyyden tukemiseen on osoitettu varsin vähäisiksi eikä ole pystytty mitenkään konkreettisesti osoittamaan, että tämä teko lisäisi työllistämistä.

Toinen vaikutus, joka kuuluu tähän joukkoon kalpeahkot positiiviset vaikutukset, kohdistuu siis kuntatalouden puolelle, mutta se tuki olisi voitu toisella tavalla toteuttaa, ei poistamalla kaikkia kokonaisuudessaan, siis työnantajan kansaneläkemaksua.

Tästä syystä todella kannatan ja omalta puoleltani siis esitän tämän lain hylkäämistä, niin että se on nyt mahdollista hylätä tässä toisessa käsittelyssä.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Työnteon kustannusten keventäminen on mielestäni lähtökohtaisesti sinänsä myönteistä, mutta tämän esityksen suurimpana ongelmana pidän sitä, että kansaneläkemaksun poiston kompensaatiosta ja kansaneläkkeiden rahoituksen turvaamisesta ei ole eduskunnalle eikä valiokunnalle annettu selkeää esitystä. Hallituksen esityksen perusteluissa kyllä todetaan, että kompensaatio tulee tapahtumaan myöhemmin annettujen esitysten pohjalta energiaverojen korotuksina vuoden 2011 alusta lähtien, mutta mitään selvitystä näiden kompensaatiokeinojen sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista eri väestöryhmiin tai erilaisiin yrityksiin ei ole annettu.

Arvoisa puhemies! Teenkin esityksen, että eduskunta hyväksyisi mietintöön liitettyyn toiseen vastalauseeseen sisältyvän lausumaehdotuksen, joka kuuluu seuraavasti: "Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa pikaisesti eduskunnalle selvityksen, kuinka kansaneläkkeiden rahoitus turvataan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla työnantajan kansaneläkemaksun poistamisen jälkeen".

Toimi  Kankaanniemi /kd:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Räsäsen tekemää lausumaehdotusta.

Totean tämän asian osalta muutoin, että periaatteessa kannatan kyllä työn tekemisen verorasituksen ja muiden rasitteiden vähentämistä, mutta tässä talouden tilanteessa en oikein voi ymmärtää, että otetaan ensi vuonna miljardi euroa lisää velkaa valtiolle ja se jaetaan näin hajakylvönä kaikille, erittäin hyvin menestyville yrityksille samalla tavalla kuin vaikeuksissa oleville yrityksille. Nyt jos koskaan pitäisi olla äärettömän tarkka siinä, mihin velanotolla saadut tai hankitut varat käytetään, ja siinä tulisi kohdennuksena olla kunnat, jotka ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Ei niille kunnille, joilla ei ole taloudellisia vaikeuksia, tarvitse nyt antaa lisää rahaa. Mutta esimerkiksi maakunnissa vaikeuksissa oleville kunnille pitää antaa. Jämsän kaupunki nostaa 21 prosenttiin veroprosenttinsa. Se on siis todella ahdingossa. Sinne pitäisi antaa tätä tukea, jotta ne voivat pitää työvoimansa ja palvelunsa kunnossa. Lisäksi niille yrityksille, jotka ovat lomauttaneet ja jotka eivät hyödy tästä kelamaksun poistosta yhtään, pitää antaa tukea, että työpaikat säilyvät, ja sitten lisätä investointeja, joilla parannetaan työllisyyttä tässä maassa tässä tilanteessa. Eli tämä kohdentuu aivan kohtuuttoman lavealle, ja tulokset ovat sen mukaisesti varsin heikot.

Herra puhemies! Tänään tuli jälleen metsäteollisuudelta todella huolestuttavia uutisia, ja tämä uudistusmuutos vuodesta 2011 alkaen merkitsee sitä, että metsäteollisuuden energiarasitus kasvaa 100 miljoonalla eurolla. Tämä on aivan käsittämätöntä politiikkaa hallitukselta. Metsäteollisuutta ajetaan Suomesta pois, kun se katsoo vähän pitemmälle, tällä tavalla. Ei ole minkäänlaisia perusteita näin menetellä.

Herra puhemies! Lisäksi tämä vaarantaa Kansaneläkelaitoksen rahoituksen, ja kunnillehan tämä ei tuota 177:ää miljoonaa euroa kevennystä vaan vajaat 100 miljoonaa, koska kuntien yhteisöverotulot tämän johdosta alenevat 60 miljoonalla ja sähkölasku nousee 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2011 alkaen. Eli kyllä tälle esitykselle on vaikea antaa tukensa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys kuuluu siihen sarjaan esityksiä, joka on taloustilanteessa pakko ollut eräällä tavalla tehdä, symbolinen liike: jos sattuisi tärppäämään ja vaikuttamaan myönteisesti näitten työpaikkojen säilymiseen.

Arvoisa puhemies! Nyt valitettavasti tietysti opposition äskeiset puheenvuorot olivat aika tavalla paljon oikeaan osuneita, koska tiedämme tämän hallituksen esityksen tekemisen jälkeiseltä ajalta, että tämä toiveuni ei ole toteutumassa. Päinvastoin, hallitus itse on ilmoittanut, että 80 000 henkilöä menettää joko tilapäisesti tai pysyväisluonteisesti juuri sen työpaikan, jota on pitänyt hallussaan tässä viime aikoina. Elikkä toisin sanoen valitettavaa on, että tähän on ajauduttu, ja joka tapauksessa lasku on maksettava, ja se lasku maksetaan velkarahalla nyt tässä tilanteessa.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä ed. Kankaanniemi on siinä aivan oikeassa, että ei tätä esitystä voi pelkällä kuntatalouden ahdingolla perustella, mitä ovat aika paljon varsinkin hallituspuolueiden edustajat käyttäneet tämän esityksen puolustukseksi. Vuonna 2010 tuo myönteinen nettovaikutus kuntiin on 177 miljoonaa euroa, siis kuntien menoja keventävä, mutta niin kuin ed. Kankaanniemi totesi, sitten kun energiaveroja korotetaan, vuonna 2011 tuo vaikutus ei enää ole tätä luokkaa. Kun ottaa huomioon, että kansaneläkevakuutusmaksun tuotto on ollut 1,1 miljardia euroa, niin kovin pieni on tuo osuus, joka sinne kuntatalouteen myönteisenä vaikutuksena tästä lohkeaa. Toki toivon mukaan kansaneläkemaksun poisto vaikuttaa myönteisellä tavalla työllisyyteen niin yksityissektorilla kuin julkisella puolella.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella hyviä puheenvuoroja on käytetty, ja tuo ed. Kankaanniemen täsmennys kuntien hyödystä on paikallaan.

Ed. Kankaanniemi laajensi hiukan tuota puhetta metsäteollisuuden suuntaan. Omasta puolestani haluaisin todeta, että sekä UPM että Stora ovat molemmat sellaisia suurilla puujaloilla seisovia jättiläisiä, jotka tähtäävät globaaleihin markkinoihin ja jotka näkevät näitä kolmioita, Etelä-Amerikka, Latinalainen Amerikka, toisaalta Kiina ja sitten Eurooppa siellä yhtenä kulmana, mutta nimenomaan niin, että ne voitot tulevat jostakin muualta kuin Pohjois-Euroopasta tulevaisuudessa. Tämä on valitettavaa, koska nämä suuret yritykset, UPM ja Stora Enso, pystyisivät ja olisivat pystyneet panostamaan enemmän t&k-suuntaan, tutkimukseen ja kehittämiseen, ja siihen, mitä kaikkea mahdollista todella nopeammalla aikavälillä olisi saatavissa puukuidusta, myös liikennepolttoaineisiin, toisen ja kolmannen sukupolven jne. Näin ollen todella kansaneläkemaksun poistaminen ei helpota sinänsä näiden yrityksien toimintaa, jotka vähentävät määrätietoisesti työvoimaansa, ja niille tämä on niin marginaalinen tuki, jos näin voidaan edes ajatella, että sieltä ei apua löydy. Itse en usko, että energiaverotuksen lisääminen tulisi niitä pahemmin vaikeuttamaan. Päinvastoin se, mikä tässä vaikeutuu, on Suomen bioenergian, uusiutuvan energian, osuus. Se pienenee, kun puunjalostusteollisuus sanoo Suomelle hyvästit.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kyllä tuolla valiokuntakeskustelussa on tullut selkeästi talousvaliokunnassa esille, että tämä on uusi rasite metsäteollisuudelle tässä tilanteessa. Kun sen selkäranka muutoinkin on murtumassa, niin kyllä siitä koituu haittaa ja vahinkoa, eikä metsäteollisuus usko tulevaisuuteen Suomessa, kun tällaisia päätöksiä hallitukselta tulee. Se näkyy sitten myös metsänomistajien käyttäytymisessä ja koko kansantaloudessa. Se on todella vakava, iso kysymys.

Tämä menetys aiotaan siis vuodesta 2011 lähtien korvata Kansaneläkerahastolle nostamalla sähkön, polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun valmisteveroja noin 750 miljoonalla eurolla, ensi vuonna siis kokonaan velalla ja sen jälkeen suunnilleen kolme neljäsosaa näillä veroilla. Nämä verotuotot, jotka ilmasto- ja ympäristöpoliittisesti ovat ainakin osin perusteltuja, tarvittaisiin kyllä nimenomaan energia- ja ilmastopolitiikkaan eikä kansaneläkkeitten maksuun. Nyt tapahtuu siis ympäristöpoliittisestikin aivan käsittämätön toimenpide tässä yhteydessä. Ihmettelen, että vihreätkin ovat tähän loukkuun ajautuneet.

Sitten tästä energiaverojen korotuksesta 235 miljoonan arvioidaan menevän kotitalouksien maksettavaksi, eli kansaneläkeläiset maksavat tämänkin veron osuuden. Tietysti se nyt ei hirveän suuri ole, mutta jokaisella on lämmitys ja sähkö kuitenkin, niin että sitä kautta siis eläke pannaan heidän itsensä maksettavaksi. Eli tältäkään pohjalta tämä ei kyllä ole missään nimessä kovin vastuullista.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan muutama näkökohta vielä tähän keskusteluun. Ensinnäkin se, että Stora Enson ja UPM:n lahja Suomen kansalle ja Suomen valtioinstituutiolle on se, että ne ovat Brasilian- ja Uruguayn-toiminnoillaan tehneet Suomesta siirtomaavaltion. Tämä on kova juttu. Tämä on niin kova juttu, että sen kovempaa juttua ei voi itse asiassa olla olemassakaan. En voinut koskaan kuvitella, että näin voisi käydä. Se tarkoittaa sitä, että se, mistä meidän pitää kantaa huolta sen sijaan, että tällaisista asioista joudutaan kantamaan huolta, on se, että biojalostukseen jnp. satsataan rahaa, mutta toimijoiden tulee olla muita kuin Stora Enso ja UPM, joihin ei voi luottaa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kyllä tässä on syytä kantaa myös näistä metsäteollisuuden yrityksistä vakavasti huolta. Kyllä näillä paikkakunnilla, Lappeenrannassa, Parkanossa ja Heinolassa, tänä päivänä on synkkä mieliala taas, ja niin on Varkaudessa ja monella muulla paikkakunnalla. Tämä linja ei kyllä helpota vaan päinvastoin vaikeuttaa näillä paikkakunnilla tulevaisuudennäkymiä.

Sitten totean vielä, että pääministeri on, ja lienee koko hallitus, luvannut kansaneläkeläisille takuueläkkeen vuodeksi 2011 ja se on suurilla lupauksilla annettu vaalilupaus vuoden 2011 eduskuntavaaleihin ja sillä ostetaan nyt eläkeläisten suurelta joukolta ääniä. Ja näin ollen, jos se takuueläke nyt edes jonkinlainen on ja toteutuu, se maksaa ja se lisää tätä aukkoa, eli pitää vielä enemmän kerätä energiaveroilla kansaneläkkeitten maksua varten. Erittäin arvokas ja hieno asia, että takuueläke tulee, mutta hallituksen pitäisi olla vastuullinen ja katsoa, että se rahoitus kerätään muualta kuin eläkeläisiltä itseltään ja työpaikkoja romuttamalla elinkeinoelämältä, mitä tämä kyllä valitettavasti enemmän merkitsee kuin työpaikkojen säilymistä. Niin kuin todettiin, 35 työpaikkaa pitää yrityksessä olla, että tämä tuottaa yhden uuden työpaikan. Varminta ilmeisesti tämän tuloksena on se, että osakekurssit hieman nousevat, kun työnantajien rasitteet hieman kevenevät.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella tämän päivän synkät uutiset kohdistuvat Nokiaan: 5 000 henkilöä vähennetään Nokia Siemensiltä koko maapallolla, Suomesta varmaan jotakin.

Sitten tähän UPM:ään. Kaukaan tehtailta Lappeenrannasta — se on suuri alue, missä on kaikki eri puunjalostusteollisuuden muodot tällä hetkellä sahasta hienopaperiin — vaneritehdas lopetetaan. Syyksi sanotaan, että rakennustoiminta on alamaissa; siis ei uskota siihen, että se nousee. UPM:llä, niin kuin ed. Pulliainen sanoo, ei ole uskoa Suomeen, ja ed. Kankaanniemi toteaa näin myös. Stora Ensolla ja näillä suurilla toimijoilla on usko muuhun. Ne uskovat, ja ne tekevät rahaa maapallolla, mutta ne tekevät sitä juuri globaalilla tavalla ja myös kyseenalaisella tavalla, niin kuin ed. Pulliaisen viittaus Brasilian ja Uruguayn suuntaan osoittaa. Siellä on Suomella huono maine, ja sitä vanhaa hyvää mainetta, mikä saavutettiin kehittyvien maiden parissa aikaisemmin, nyt rapautetaan. Se ei auta Suomea muun muassa YK-tavoitteissa, mitä Suomella on siellä, liittyen turvallisuusneuvostoon ja muuhun.

Nyt tämä helpotus — noin miljardi euroa elinkeinoelämälle — ei Nokiaa lämmitä, eikä se sitä lämmikettä tarvitse, mielestäni ei Stora Enso eikä UPM:kään. Mutta on kohdistetusti sellaisia yrityksiä, jotka sitä tarvitsisivat. Tämä on synkkä päivä tällä hetkellä nimenomaan Kaukaan suunnassa esimerkiksi. Mutta ajoissa ei ole tehty, ja nyt pitäisi patistaa nimenomaan puunjalostusteollisuutta: mitä ne tekevät tyhjentyvillä sellutehtailla, onko mahdollista, että ne todella lähtisivät nyt tähän biopolttoaineiden tuottamiseen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tähän keskusteluun: Valitettavasti sillä miljardilla, jolla tässä pelataan, ei ole ollut mitään sellaista vaikutusta, mitä hallituksen piirissä kaavailtiin ja mietittiin ja toivottiin. Ja se tarkoittaa sitä, että nyt pitää vaan kaverit löytää muualta, yhteistyökumppanit muualta, ja kyllä niitä maapallolta löytyy.