Raija Vahasalo /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nopeasti muuttuva yhteiskunta luo haasteita päättäjille erityisesti silloin, kun on pystyttävä katsomaan pitkälle tulevaisuuteen. Muun muassa kansainvälistyminen, monikulttuuristuminen, teknologian nopea kehittyminen ja tiedon luonteen muutos luovat uusia haasteita kaikkialla yhteiskunnassa.

Myös koulutusjärjestelmämme on elettävä ajassa. Noin vuosi sitten tässä salissa mahdollistimme suomalaisille yliopistoille työkalut kehittyä maailman parhaiksi. Tänään keskustelemme siitä, miten turvaamme suomalaisen sivistyksen kivijalan, perusopetuksen, tulevaisuuden.

Suomalainen peruskoulu on meille ylpeyden aihe, mutta itsetyytyväisyyteen ei tästä huolimatta ole varaa. Koulutusjärjestelmämme on jatkossakin maailman paras vain, mikäli kehitämme sitä jatkuvasti. Kun maailma muuttuu, meidän on tiedettävä jo nyt, mitkä ovat tulevaisuudessa ne olennaiset tiedot ja taidot, joita lapset ja nuoret yhteiskunnassa ja työelämässä tarvitsevat. Tätä kysymystä pohti myös opetusministeriön asettama laaja-alainen tuntijakotyöryhmä. Uusi tuntijako astuisi voimaan vuonna 2014. Uuden tuntijaon mukaisen peruskoulun käyvät oppilaat ovat nyt 3-vuotiaita. Toisen asteen opintoihin he siirtyisivät vuonna 2023.

Työryhmä esittää perusopetuksen tavoitteiksi sisällytettäviä uuden ajan kansalaisen taitoja eli ajattelun taitoja, työskentelyn ja vuorovaikutuksen taitoja, käden ja ilmaisun taitoja, osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taitoja. Tämän lisäksi uudet oppiainekokonaisuudet mahdollistavat oppiaineiden ylimenevien ilmiöiden opettamisen ja syvällisemmän ymmärtämisen. Nykyinen tuntijako ei pirstaleisuutensa takia riittävästi tue eri oppiaineiden ja opettajien välistä yhteistyötä.

Tuntijakotyöryhmän esittämästä arvopohjasta, tavoitteista ja perusopetuksen uudistustarpeesta vallitsi niin työryhmässä kuin eri yhteiskunnallisten tahojen keskuudessa hyvin laaja-alainen yksimielisyys. Nyt on yhdessä vielä arvioitava ne keinot, joilla näihin tavoitteisiin pääsemme. Onnistuakseen uudistus edellyttää kaikilta osapuolilta valmiutta keskustella kehittämistyön suunnasta ja suomalaisen perusopetuksen tulevaisuudesta.

Arvoisa puhemies! Työryhmä on työssään tarkastellut perusopetuksen uudistamista kokonaisuutena, jossa tavoitteiden, keskeisten sisältöjen ja opetuksen toteuttamista ohjaavien periaatteiden tulee olla tasapainossa ja tukea toisiaan. Uudistuksen tavoitteet on määritelty neljänä suurena kokonaisuutena, jotka kaikki tähtäävät oppijan monipuolisen ja kokonaisvaltaisen kasvun sekä hyvän osaamisen turvaamiseen. Keskeisiä tavoitteita ovat sivistystehtävän syventäminen ja perusopetuksen eheys, osaamisen korkean tason turvaaminen, oppilaiden yksilöllisen ohjauksen ja tuen vahvistaminen sekä perusopetuksen toteuttamisperiaatteiden selkeyttäminen.

Yksi esityksen tärkeistä elementeistä on oppilaiden välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen. Tällä hetkellä on olemassa epäsuhta eri opetuksen järjestäjien tarjoamissa tuntimäärissä. Vähimmäistuntimääriä tarjoavia opetuksen järjestäjiä on noin kolmasosa kaikista opetuksen järjestäjistä. Oppilaan saaman opetuksen tuntimäärä perusopetuksen aikana jää näiden osalta jopa 500 tuntia pienemmäksi kuin muissa kouluissa. Tilannetta ei tällä hetkellä siis voida pitää hyvänä koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta.

Riittävät opetustunnit eivät kuitenkaan yksin ole parhaiden oppimistulosten tae. On turvattava myös oppilaan kehityksen yksilöllinen ohjaus ja tuki. Oman osaamisen kehittäminen ja oppimisessa onnistuminen edellyttävät, että jokainen oppilas voi oppia lähtien liikkeelle omista lähtökohdistaan ja saa tarvitsemansa ohjauksen ja tuen. Kun oppilas löytää omat vahvuutensa, on niiden kehittämiseen tarjottava aito mahdollisuus valinnaisuuksien kautta. Valinnaiset opinnot eivät ole tuomassa takaisin aikanaan poistettuja tasokursseja. Ne eivät vaikuta kielteisesti oppilaan jatko-opintokelpoisuuteen vaan päinvastoin vahvistavat sitä.

Opetuksen eheyttämisen kannalta oppiaineet on mielekästä ryhmitellä toisiinsa läheisemmin liittyviksi oppiainekokonaisuuksiksi, joilla on omat tavoitteensa. Se auttaa oppilasta ymmärtämään tieto- ja taitokokonaisuuksia. Oppilas voisi valita syventäviä tai soveltavia opintoja tai eheyttäviä opintoja kaikissa oppiainekokonaisuuksissa opetuksen järjestäjän päättämän tarjonnan pohjalta.

Uudet oppiaineet etiikka ja draama vastaavat omalta osaltaan yhteiskunnan perusopetukselle asettamiin muutostarpeisiin. Myös taito- ja taideaineiden vahvistamiselle on yhteiskunnassa selkeä tarve. Ne tukevat oppilaan tasapainoista kasvua. Yhteiskunnan ja kansainvälistymisen kannalta keskeiseksi kokonaisuudeksi muodostuu myös oman äidinkielen ja vieraiden kielten osaaminen. Työryhmä esittää erityistä kieliohjelmaa, jonka avulla kielten opetuksen monipuolisuutta voitaisiin suomalaisissa kouluissa vahvistaa. Oman painopisteensä ansaitsee myös luonnontieteellinen, teknologinen ja matemaattinen osaaminen. Yhä useammat ammatit edellyttävät näiden taitojen hallintaa.

Arvoisa puhemies! Olennaista on löytää sellaisia toimintatapoja ja opetuksen sisältöjä, jotka vahvistavat sekä kouluyhteisöä että jokaisen oppijan omaa identiteettiä ja samalla edistävät kykyä toimia hyvässä ja kunnioittavassa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Jokaisen oppijan on tärkeätä löytää omat vahvuutensa, joiden varaan elinikäinen oppiminen voi rakentua. Nykytilanne antaa tavoitteiden saavuttamiseen hyvät lähtökohdat, mutta onnistuminen edellyttää koulutuksen merkityksen korostamista ja riittävää resursointia myös jatkossa. Keskeistä tavoitteiden saavuttamiseksi on myös opettajien osaamisen vahvistaminen opettajien peruskoulutusta ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia kehittämällä. Suomalaisen perusopetuksen laatu perustuu korkeatasoiseen pedagogiseen osaamiseen sekä vahvaan aineenhallintaan ja näiden kahden yhdistämiseen.

Perusopetusta ei voida uudistaa vain oppiaineisiin käytettävää aikaa ja opetuksen sisältöä uudistamalla. Kyse on tavoitteiden, ajankäytön, sisältöjen järjestämisen ja toimintatapojen muodostamasta kokonaisuudesta. Käsissämme oleva esitys tähtää valtakunnallisen koulutuksen yhdenvertaisuuden vahvistamiseen ja tasa-arvon edellytyksenä olevan yksilöllisyyden tunnustamiseen.

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat, osaaminen on Suomen tärkein voimavara, ja sen korkeatasoisuudesta on pidettävä erityistä huolta. Meidän on varmistettava, että suomalainen koulutusjärjestelmä tarjoaa riittävät tiedot ja taidot varhaiskasvatuksesta yliopistoon.

Tuomo Puumala /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sanotaan, että suomalainen koulutusjärjestelmä on yksi maailman parhaista. Miksi? Suomalaisen koulun ja koko järjestelmän ensimmäinen valtti on sen yhdenvertaisuus. Kaikille oppilaille annetaan taustasta tai asuinalueesta riippumatta modernin yhteiskunnan vaatimat perustaidot. Jokainen opetetaan lukemaan, kirjoittamaan, laskemaan ja toimimaan yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä. Kaikki halutaan pitää mukana eikä ketään päästetä tippumaan.

Toinen valtti on maailman huippua edustava opettajisto, joka tekee tärkeää kasvatustyötä yhdessä vanhempien kanssa. Yhteiskunnan murros ja pahoinvoinnin kasvu ovat johtaneet siihen, että tässä kasvatustyössä on kyllä draamaa ihan tarpeeksi.

Keskustan mielestä perusopetuksen haasteet liittyvät näihin kahteen asiaan. Ensinnäkin haluamme yhdenvertaisen peruskoulun, jossa alueiden, koulujen ja oppilaiden välinen tasa-arvo toteutuu edelleen. Toiseksi keskustan mielestä huomiota vaativat oppilaiden kouluviihtyvyys ja opettajien työssäjaksaminen. Koulujen työrauha on säilytettävä, syrjäytymistä on ehkäistävä, on huolehdittava jokaisen pääsystä jatkokoulutukseen. Keskustan mielestä on tärkeää erottaa opetusmenetelmät ja oppiaineet toisistaan. On kiinnitettävä huomiota oppiympäristön toimivuuteen.

Sen sijaan koulujärjestelmän välittömin uudistuksen tarve ei ole tuntijaon uudelleensorvaaminen. Hallitusohjelmassa sovittiin taito- ja taideaineitten aseman vahvistamisesta ja monipuolisen kieliohjelman edistämisestä. Keskustan mielestä työryhmän esitys ei vastaa hallitusohjelmassa määriteltyjä tavoitteita.

Ensinnäkään tuntijakoryhmä ei luotettavasti arvioinut esittämänsä uudistuksen taloudellisia eikä eriarvoistumiseen liittyviä vaikutuksia. Kuntaliiton arvion mukaan toteutuessaan tuntijakouudistus maksaisi 150 miljoonaa euroa, siis kymmenen kertaa enemmän kuin työryhmä arvioi. Kunnissa ei ole tällaisia resursseja. Uudistus vaatisi niin laajamittaista opettajien täydennyskoulutusta, että se olisi käytännössä mahdotonta. Myös uusiin oppiaineisiin olisi vaikea löytää päteviä opettajia.

Vielä suurempi ongelma on eriarvoistumisen lisääntyminen. Liian aikainen valinnaisuus lisää koululaisten eriarvoistumista jo alaluokilta lähtien. Oppilaita jaetaan huippuihin ja heikkoihin. Se ei vain käy keskustalle. Valinnaisuuden lisääminen ei tosiasiassa kasvattaisi valinnaisuutta, sillä käytännössä kaikilla kouluilla ei edes ole resursseja tarjota opetusta tuossa määrin.

Herra puhemies! Perusopetus luo perustan nuoren tulevaisuudelle, tulevalle elinikäiselle oppimiselle ja elämälle. Keskusta ei voi viedä tuntijakouudistusta eteenpäin esitetyssä muodossa. Siinä on epätasa-arvon valuvika, joka vaatii peruskorjauksen.

Timo Heinonen /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä näkee perusopetuksen kehittämisen tarpeelliseksi ympäröivän yhteiskunnan muuttuessa. Suomalaisten lasten on jatkossakin saatava maailman parasta opetusta. Tämän lisäksi heille on tarjottava riittävät tiedot, taidot ja valmiudet, joita he tulevat elämässä pärjätäkseen tarvitsemaan. Perusopetus on suomalaisen osaamisen kulmakivi, peruskallio. Sen vaaliminen palvelee koko koulutusjärjestelmäämme.

Elinikäiseen oppimiseen kannustaa perusopetuksessa saatu oppimisen into ja ilo. Perusopetuksen tulevaisuutta pohtiessamme meidän on tarkasteltava paitsi opetuksen sisältöä ja tavoitteita myös kouluviihtyvyyttä, oppimisympäristön kannustavuutta ja turvallisuutta sekä suomalaisen opettajankoulutuksen kehittämistarpeita.

Perusopetuksen kehittämiseen on tällä hallituskaudella ohjattu yli 200 miljoonaa euroa, muun muassa opetusryhmäkokojen pienentämiseen, erityisopetukseen panostamiseen, koulujen kerhotoiminnan lisäämiseen ja opettajien täydennyskoulutukseen. Ne ovat tuoneet hyviä tuloksia. Myös jatkossa perusopetuksen riittävät resurssit on turvattava ja opettajien osaamistaso on pidettävä yhtä korkealla kuin nyt. Opettajat tekevät Suomessa erinomaista työtä, ja he ansaitsevat siitä suuren kiitoksen.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä näkee, että perusopetuksen uutta tuntijakoa pohtineen työryhmän esitys vastaa tavoitteiltaan yhteiskunnan koulutusjärjestelmälle asettamia muutostarpeita. Kouluviihtyvyyden lisäämiseen ja koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen esitys tuo runsaasti työkaluja. Kokoomus pitää erityisen tärkeänä sitä, että esityksellä turvataan minimituntimäärän nosto myös niissä kunnissa, joissa nyt tarjotaan oppilaille perusopetuksen aikana, 9 vuoden aikana, yhteensä lähes yhden lukukauden verran vähemmän opetusta. Nykyinen tilanne ei ole kestävä suomalaisten lasten yhdenvertaisuuden kannalta.

Liikunnan lisääminen, valinnaiset oppitunnit ja taito- ja taideaineiden painottaminen tuovat koulupäivään oppimisen iloa. On tärkeää, että jokaisella oppijalla on mahdollisuus saada onnistumisen kokemuksia. Kokoomus pitää tärkeänä, että taito- ja taideaineiden asema turvataan. Luovuus ja innovatiivisuus ovat juuri niitä keskeisiä taitoja, joita suomalaisessa yhteiskunnassa tulee vaalia. Suomalaisessa peruskoulussa jokaisen oppilaan pitää saada oppia omien taitojensa ja kykyjensä mukaan. Lapselle on annettava eväät kehittyä täyteen mittaansa. Opetussuunnitelmat on rakennettava niin, että lahjakkaita lapsia kannustetaan kehittämään osaamistaan, ja samoin tukea oppimiseen on löydyttävä niille, jotka sitä tarvitsevat.

Arvoisa puhemies! Uuden tuntijaon mukaisen perusopetuksen käyneet oppilaat astuvat työelämään noin 20 vuoden päästä. Koulutusjärjestelmän jatkuva kehittäminen ei saa jäädä unholaan, vaikka tänä päivänä saavutammekin hyviä Pisa-tuloksia. Kokoomuksen lähtökohtana on, että perusopetuksen uudesta tuntijaosta ja tavoitteista voidaan päättää vielä tällä vaalikaudella. Yksityiskohdat kaipaavat meidänkin mielestämme viilausta, korjausta ja pohdintaa. Kokoomuksen keskeinen tavoite on, että suomalaisissa kouluissa on jatkossa entistä parempi oppia ja opettaa. Tämä tavoite näkyy kokoomuslaisessa koulutuspolitiikassa kautta linjan.

Tuula Peltonen /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaisen osaamisen peruskivijalka on kaikille yhtenäinen ja tasavertainen perusopetus. Peruskouluamme tulee edelleen kehittää lasten hyvinvointia lisäävästi. SDP katsoo, että laadukkaan perusopetuksen aikaansaamiseksi tarvitsemme riittävän pienet opetusryhmät. Mielestämme opetusryhmien koko tulisi säätää lailla. Ryhmäkokojen pitäminen pienenä antaa mahdollisuuden oppilaan omien oppimis-edellytyksien mukaiselle opetukselle ja työrauhan koko ryhmän oppimiselle.

Perusopetuksen tuntijakouudistuksen tavoitteeksi kirjattiin taito- ja taideaineiden lisääminen. Kuitenkin työryhmän esittämä raju valinnaisuuden lisääminen kääntyy tätä tavoitetta vastaan. Muun muassa kuvataiteen ja käsityön osalta tunnit vähenevät. Valinnaisuutta ei tule myöskään kasvattaa yhteisten aineiden kustannuksella. Kielivalinnan aikaistaminen ei niin ikään tuo haluttua tulosta, jos samalla vähennetään oman äidinkielen opetusta heti ensimmäisellä luokalla. Myös kuntien mahdollisuudet järjestää valinnaisia aineita ovat hyvin rajalliset. Käytännössä esityksellä saatetaan kunnat ja oppilaat eriarvoiseen asemaan.

Arvoisa puhemies! SDP:n mielestä tuntijakotyöryhmän ehdotukset jopa murentaisivat kansainvälisesti korkealaatuiseksi ja yhdenvertaiseksi arvioidun suomalaisen perusopetuksen ja sen toimintaedellytykset. Osaamisen tasojen, tiedollisten ja taidollisten kriteerien uudelleenmäärittäminen ja valinnaisuuden kautta opetuksen suuri eriyttäminen merkitsevät myös uuden tasokurssijärjestelmän rakentamista, rankinglistojen tuomista perusopetukseen ja oppilaiden, koulujen ja maan eri alueiden välistä eriarvoistumista. Kummallista tässä esityksessä on myös se, että lahjakkaat oppijat haluttaisiin eriyttää omiin ryhmiinsä, kun samaan aikaan erityistä tukea tarvitsevia halutaan sijoittaa yleisopetuksen ryhmiin.

Uudistamisen ajankohta on syytä kyseenalaistaa. Nykyinen perusopetuksen tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet ovat olleet kouluissa käytössä neljä vuotta. Miksi muuttaa maailman parasta koulujärjestelmää näin hätäisesti? Kummallista on myös, että tuntijakotyöryhmän esitystä kannattavat enää vain tiukin oikeisto eli kokoomus ja Rkp. Uudistukselle ei ole perusteita. SDP:n mielestä tulisi noudattaa aiempaa valmistelusykliä ja perusopetuksen tavoitteet ja tuntijako tulisi ensisijaisesti uudistaa vasta vuonna 2012.

Kaikkien lasten tasa-arvoista oikeutta oppia sosiaalisista, taloudellisista ja alueellisista lähtökohdista riippumatta ei saa romuttaa. Pisa-testien tulokset kertovat, että suomalainen perusopetus on saavuttanut erinomaisia tuloksia matemaattisten ja äidinkielen taitojen osalta. Pisa-menestyksen on mahdollistanut koulutuksellinen tasa-arvo, joka on kaiken koulutuspolitiikan keskiössä. Myös oppijan erilaisuuden huomioiva erityisopetus on menestyksen tae. Pisa-tulosten loisteessa on syytä kuitenkin muistaa kehittämisen tarpeet. Tiedollisten taitojen lisäksi kouluissamme pitää oppia myös vuorovaikutusta ja ihmisenä kasvamista. Myös esimerkiksi yhteiskunnallisten oppiaineiden määrässä olemme jäljessä useimpia Euroopan maita.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen koulun tulee tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle hyvä opintien alku, tarvittavat valmiudet jatko-opintoihin sekä jokapäiväisiä oppimisen ja onnistumisen elämyksiä. Koulua tulee kehittää yhteisöllisyyden suuntaan, jossa läsnä ovat yhdessä tekeminen, toisten huomioon ottaminen ja kannustaminen. Laadukkaan perusopetuksen toteuttamiseksi tarvitaan todellisia resursseja. Tuntikehyksen leikkaaminen, tukiopetuksen puute ja opetusryhmien yhdistäminen kertovat kuntien hätähuudosta. Kalliin ja turhauttavan hankerahoituksen sijaan satsausten tulisi näkyä valtionosuuksissa.

Paavo Arhinmäki /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton edeltäjä SKDL, sosialidemokraatit ja keskusta rakensivat Suomeen peruskoulujärjestelmän, joka on alueellisesti ja sosiaalisesti tasa-arvoinen. Kun Suomessa käytiin taistelua peruskoulusta, kokoomus vastusti sitä, että tuomme tasa-arvoisen koulujärjestelmän Suomeen. Kansainvälisesti peruskoulujärjestelmä on Pisa-tutkimuksissa saanut erinomaisia tuloksia nimenomaan yhtenäisyyden ja yhtäläisyyden vuoksi.

Nyt, kun kokoomuksella on koulutuspoliittinen värisuora, haluaa kokoomus palata ajassa taaksepäin, heikentää koulutuksellista tasa-arvoa. Kansanrintaman, joka aikoinaan peruskoulun loi, pitää myös yhdessä taistella, ja näyttää siltä, että täällä on yksimielisyys siitä, että tämän tasa-arvoisen peruskoulun puolesta pitää toimia.

Arvoisa puhemies! Tässä tuntikehysraportissa on useita erittäin ongelmallisia kohtia: taito- ja taideaineiden asema, yrittäjyyden painottaminen yhteiskunnallisen osallistumisen ja demokratiakasvatuksen sijaan sekä lisääntyvä valinnaisuus, jonka seurauksia ei juurikaan mietitä. Niin sanottuihin piileviin tasokursseihin ei raportissa ole kiinnitetty lainkaan huomiota.

Taito- ja taideaineet eivät lisäänny pilkkomalla niitä yhä pienempiin osiin, jos kokonaistuntimäärää ei lisätä. Ehdotettu tuntijako heikentää kuvataiteen, käsityön ja musiikin opetuksen edellytyksiä entisestään. Taito- ja taideaineiden tuntimäärä supistuu ja muuttuu kokonaan valinnaiseksi nimenomaan yläkoulussa, jossa opetuksesta vastaavat taidekasvatukseen ja kädentaitoihin erikoistuneet aineenopettajat. On tärkeää, että kuvataidetta, musiikkia ja käsityötä on kaikille yhteisenä jokaisella luokka-asteella. Valinnaisten opintojen tulee rakentua yhteisen opetuksen perustalle.

Arvoisa puhemies! Suomalainen peruskoulu on saanut hyviä tuloksia kansainvälisissä Pisa-tutkimuksissa. Keskeinen syy tähän on kaikille yhteinen ja yhtäläinen peruskoulu. Pisa-tutkimuksessa hyväksi todettua mallia pitää kehittää, ei romuttaa.

Yksi keskeisistä asioista tuntijakotyöryhmän raportissa on yläkoulujen lisääntyvä valinnaisuus. Oppilaat hakevat opiskelemaan haluamiaan aineita. Koulut kuitenkin tekevät lopullisen päätöksen resurssien mukaan. Tämä luo alueellista epätasa-arvoa.

Perusopetuksen tehtävä on luoda kaikille yhteiset pohjatiedot jatkoa varten. Valinnaisuuden ja eritasoisten opetusryhmien lisääminen tuottaa eriarvoisuutta. Niiden sijaan tulisi keskittyä luokkakokojen pienentämiseen ja tukiopetusjärjestelmän kehittämiseen.

Arvoisa puhemies! Tuntijakoesitys on torso. Siitä nousee esiin kolme keskeistä kysymystä: Miten tämä tuntijakoesitys toteuttaa sen hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen, että taito- ja taideaineiden asemaa vahvistetaan? Miten halutaan tällä esityksellä edistää demokratiakasvatusta ja yhteiskunnallista osallistumista perusopetuksen tuntijaossa? Miten estetään valinnaisuuden ja taso-opetusryhmien lisäämisen mukanaan tuoma oppilaiden lisääntyvä eriarvoisuus? Tässä muodossa nämä kaikki kysymykset jäävät auki. Tässä muodossa tätä esitystä ei voi hyväksyä.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaisen peruskoulun menestyksen resepti on ollut sen kyvyssä tasata hyvinvointieroja ja ehkäistä yhteiskuntaluokkien eriytymistä. Peruskoululla on ollut tärkeä tehtävä siitä yksinkertaisesta syystä, että koulu tavoittaa koko ikäluokan. Viime vuosina on kuitenkin ilmestynyt useita tutkimuksia, jotka ovat todistaneet koulunsa keskeyttäneiden nuorten määrän olevan kasvussa. Nuoret jakautuvat yhä selkeämmin pärjääjiin ja niihin, joille erilaiset psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset ongelmat kasautuvat. On yhä enemmän niitä, jotka putoavat kesken peruskoulun tai eivät jatka opintojaan peruskoulun jälkeen. Koulupudokkaiden määrän kasvu kertoo, etteivät koulun turvaverkot ole kunnossa. Ne on laitettava kuntoon ensimmäisenä.

Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita on parannettava. Kouluterveystutkimukset viime vuosilta osoittavat, että oppilaat kokevat vaikeaksi lääkärin, psykologin tai kuraattorin vastaanotolle pääsemisen. Ryhmäkokoja on saatava pienemmiksi. On huolehdittava myös peruskoulun jälkeisistä jatkopoluista. Opiskelupaikkoja on oltava riittävästi. On järkyttävää, ettei toisen asteen opiskelupaikkoja riitä edelleenkään kaikille halukkaille. Erilaisille oppijoille on oltava erilaisia oppimisympäristöjä. Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyötä on kehitettävä.

Lähikouluperiaatteesta on syytä pitää kiinni. Suomessa erot koulujen oppimistuloksissa ovat edelleen suhteellisen pieniä. Eri taustoista tulevat lapset ovat käyneet samaa lähikoulua ja saaneet saman opin. Näin lapset ovat saaneet parhaat mahdolliset sosiaaliset valmiudet erilaisten yhteisöjen ja ihmisten kohtaamiselle. Lähikoulujen houkuttelevuutta on tuettava, jotta näin olisi myös jatkossa.

Vihreät pitävät arvokkaana, että koulujen kerhotoiminta on tällä hallituskaudella uudelleen elvytetty. On tärkeää, että jokaisella lapsella on mahdollisuus harrastaa jotakin yhdessä ikäistensä kanssa. Tutkimusten mukaan yksikin harrastus ennalta ehkäisee syrjäytymistä tehokkaasti.

Suomen peruskoulun pärjääminen Pisa-tilastoissa ei saa estää meitä kysymästä, mitä voimme tehdä vielä paremmin. Koululaisillamme on maailman parhaat tiedolliset valmiudet, mutta kouluviihtyvyys on ollut laskussa. Asiantuntijoiden mukaan peruskoulumme ei riittävästi tue lasten sosiaalista ja emotionaalista kasvua. Suomalaiset lapset tietävät paljon, mutta heidän kiinnostuksensa yhteiskunnallisiin asioihin on Euroopan alhaisin. Suomessa ero keskimääräisen äänestysaktiivisuuden ja nuorten äänestysaktiivisuuden välillä on Euroopan suurin. Tätä epäsuhtaa ei korjata yksinomaan demokratiakasvatusta lisäämällä, vaikka myös se on tarpeellista. Koulussa pitää olla aikaa ja tilaa ajattelemiselle, kysymyksille ja kyseenalaistamiselle. Liian suuressa opetusryhmässä tämä ei ole mahdollista. Ihannetapauksessa peruskoulu tukee jokaisen lapsen mahdollisuutta kasvaa omassa yksilöllisessä tahdissaan, rohkaisee lasta toteuttamaan omia taipumuksiaan ja aktiivista kansalaisuuttaan.

Taito- ja taideaineiden määrän vähentäminen edellisen tuntijakouudistuksen yhteydessä oli virhe. Koulussa pitää olla tilaa ja aikaa myös luovuudelle. Oppimisen iloa on saatava myös käsillä tekijöille ja tekemällä oppiville. Hallitusohjelmassa luvataankin vahvistaa taito- ja taideaineiden asemaa. Tuntijaon uudistamista pohtinut työryhmä päätyi kuitenkin vihreiden tulkinnan mukaan esitykseen, joka ei vastaa tätä kirjausta. Jotta taito- ja taideaineiden asema todella vahvistuisi, niihin käytettävissä olevia vuosiviikkotunteja on lisättävä.

Vihreiden pettymykseksi tuntijakotyöryhmällä ei myöskään ollut valmiutta esittää nykymuotoisen uskonnonopetuksen muuttamista. Monikulttuurisessa maailmassa ei ole kestävää jakaa lapset eri opetusryhmiin sen perusteella, mihin seurakuntaan heidän vanhempansa kuuluvat. Vihreiden mielestä nykyinen uskonnonopetus tulisi korvata kaikille yhteisellä uskontokuntiin sitoutumattomalla katsomustiedolla.

Tuntijakotyöryhmän esityksessä kielivalikoiman monipuolistuminen ja mahdollisuus varhaistaa kielten opiskelua ovat hyviä asioita. On kuitenkin arvioitava tarkkaan, miten uusi kieliohjelma vaikuttaisi eri alueilla asuvien oppilaiden yhdenvertaisuuteen. Kielten opetusohjelma tulee kalliiksi, eikä haja-asutusalueilla välttämättä ole resursseja tai riittäviä oppilasmääriä kaupunkiseutujen kanssa saman tasoisen opetuksen tarjoamiseen. Työryhmän esitys ei myöskään sisällä arviota sen kustannusvaikutuksista. Arvioimatta ovat myös vaikutukset eri oppilaiden ja alueiden yhdenvertaisuuteen sekä tasavertaisiin jatko-opiskelumahdollisuuksiin. Vihreä eduskuntaryhmä edellyttää, että nämä vaikutukset arvioidaan huolella ennen jatkovalmistelua.

Vihreiden mielestä myös ympäristökasvatuksen asemaa perusopetuksessa olisi vahvistettava. Tieto ja ymmärrys kestävän kehityksen edellytyksistä, luonnon toiminnasta sekä käsitys itsestä osana luonnon kokonaisuutta ovat edellytyksiä ympäristön kannalta kestävälle elämäntavalle.

Håkan Nordman /r(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies, värderade talman! Målet för den grundläggande utbildningen bör vara en rik och mångsidig allmänbildning som grund för livet och fortsatt utbildning. Det är viktigt att utveckla alla elevers begåvningspotentialer, intellektuella, artistiska, emotionella och fysiska.

Särskilt central är undervisningen i modersmålet och andra språk, börjande med det andra nationalspråket, finska respektive svenska. Naturvetenskapliga studier är viktiga med tanke på många framtida studie- och yrkesval. Samhällsstudier skapar grunden för elevernas och nationens identitet. Kulturämnen och fysisk fostran främjar likaså identitetsutvecklingen och lägger grunden för både mental och fysisk hälsa. Det är också viktigt att utveckla ett källkritiskt, självständigt tänkande, förmågan att hantera information, sociala färdigheter och förmåga att uttrycka sig.

Perustuslain mukaan Suomella on kaksi kansalliskieltä: suomi ja ruotsi. Maamme kaikilla oppilailla on oikeus oppia molemmat kielet, siis äidinkielen lisäksi toinen kansalliskieli. Ruotsalainen eduskuntaryhmä ei näe perusteita luopua toisen kansalliskielen, suomen ja vastaavasti ruotsin, pakollista opetusta koskevasta periaatteesta. Yleissivistyksen luonteeseen kuuluu nimittäin keskeisten aineiden pakollinen opiskelu. Liian suuri vapaaehtoisuus ja valinnaisuus ei toimi, koska oppilaat eivät aina ole kypsiä ymmärtämään omia tulevaisuuden tarpeitaan. Eduskuntaryhmämme katsoo, että päätös toisen kotimaisen kielen valinnaisuudesta ylioppilastutkinnossa oli kohtalokas erehdys, joka tulee korjata.

Svenska riksdagsgruppen välkomnar timfördelningsarbetsgruppens förslag om att man skapa helheter. Tvärvetenskaplighet bör uppmuntras redan i grundskolan, bland annat genom projektarbeten som betyder att man sammanför flera läroämnen ur flera helheter.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää draamaa ja etiikkaa tervetulleina, sanoisin, elementteinä. Lisää tunteja pitää osoittaa myös liikuntaan ja liikuntakasvatukseen, oppilaiden kunnon ja samoin terveyden parantamiseen ja motivaation lisäämiseen siten, että he jaksavat elämässä ja työelämässä. Nämä ovat aineita, joiden voidaan sallia lisäävän koulun kokonaistuntimäärää, koska ne ovat omiaan lisäämään jaksamista ja oppimiskykyä koulussa.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää tervetulleena ehdotusta niin sanotun B-kielen opetuksen aientamisesta suomenkielisissä kouluissa ja olisi valmis suosittamaan aientamista viidennelle luokalle. Tämä vastaa ruotsinkielisten koulujen kieliohjelmaa. Ryhmä haluaa myös lisätä B-kielen kokonaisviikkotuntimäärää.

Kunskaper i landets båda nationalspråk är den bästa grunden för att man ska kunna lära sig flera andra språk. Vi ska veta att språkkunskaper är ett mycket värdefullt verktyg då näringslivet ska hävda sig på internationella marknader, och det igen är en grundförutsättning för välfärden i vårt land. Gruppen betonar att den allmänna valfriheten mellan olika språk bör vara tillräckligt stor för att det inte ska finnas behov av särskilda regionala experiment.

Svenska riksdagsgruppen vill också stärka undervisningen i Finlands historia då det gäller tiden före 1808 och 1809, så att eleverna får en klar bild av att den här nationen existerade redan före dessa år, och av Finlands historia som en del av Nordens historia.

Värderade talman, arvoisa puhemies! Svenska riksdagsgruppen anser att timfördelningsarbetsgruppens förslag bildar en god grund för kommande beslut om timfördelningen i regeringen. Vi hoppas på att man ska kunna åstadkomma ett sådant beslut, och vi ska veta att utbildning alltid är en lönsam investering och den måste få kosta.

Leena Rauhala /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuntijakotyöryhmän esityksessä on sekä puutteita että hyviä ehdotuksia. Kannatamme pakollisten tuntimäärien maltillista lisäämistä tasa-arvon toteutumiseksi. Pidämme tärkeänä taito- ja taideaineiden ja erityisesti liikunnan lisäämistä perusopetuksessa. Kieliopintojen aikaistamista osin kannatamme mutta samalla korostamme, että tulee ottaa huomioon oppilaan oman äidinkielen tärkeys. Hyvä äidinkielen taito on edellytys muulle oppimiselle, ja sen opetus ei saa kärsiä tuntijaon muuttuessa.

Perusopetuksessa tulee varmistaa, että erilaisten oppijoiden ja muun muassa näkö- ja kuulovammaisten yhdenvertaisuuden toteutuminen ei vaarannu. Uskonnonopetuksessa tuntimäärää ei tulisi vähentää. Etiikan opetusta ei tule siirtää omaksi oppiaineeksi, vaan se tulee edelleen pitää osana omaa uskonnonopetusta ja elämänkatsomustietoa.

Olemme huolissamme pakollisten aineiden, kuten biologian, maantiedon, fysiikan, kemian, pienemmistä tuntimääristä uudessa tuntikehyksessä. Luonnontieteellisten oppiaineiden merkitys kasvaa yhteiskunnassa, ja mielestämme oppilaita tulisi kannustaa opiskelemaan aineita, jotka auttavat yhteiskunnassa selviämiseen.

Runsas valinnaisuus voi tuoda mukanaan myös ongelmia. Näemme, että lasten tasa-arvo ja yhtäläiset opintomahdollisuudet toteutuvat parhaiten lisäämällä yhteisiä opintoja. Tässä työryhmän esityksessä näemme, että valinnaisuuden määrä on liian suuri erityisesti alakoulussa. Tulisi vahvistaa sellaisia oppiaineita, joita mielestämme ovat esimerkiksi kotitalous ja terveystieto, joilla on merkitystä nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille ja yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoille sekä kädentaidoille. Pidämme tärkeänä kädentaitoaineiden lisäämistä.

Muutosten yhteydessä tulee varmistaa, että kaikki oppilaat saavat tarvitsemansa opinto-ohjauksen. Jos valinnaisuus lisääntyy, kasvaa opinto-ohjauksen tarve. Uusien oppiaineiden lisäys tuo suunnitteluun haasteita. Tarvitaan siis lisäresursseja. Näemme erittäin tärkeänä sen, että perusopetuksen uudistuksen tuomat lisäkustannukset huomioidaan kunnille rahoituksessa. Erittäin tärkeää on varmistaa laadukas perusopetus kaikkialla maassa. Pienissä kunnissa, lähikouluissa, ongelmat ovat suuremmat kuin suurten keskusten isoissa kouluissa, ja näin näemme, että kysymys on yhdenvertaisuuden toteutumisesta, ja se on nyt vaarassa, jos tuntijaon myötä hajaantuu eri koulujen mahdollisuus opettaa samalla tavalla.

Pirkko  Ruohonen-Lerner /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden peruskoulussa on otettava huomioon se, että lapset tulevat kouluun sosiaalisilta, kulttuurisilta ja taloudellisilta resursseiltaan erilaisista perheistä. Oppimisympäristön on oltava tasa-arvoinen ja kaikenlaiset lapset huomioon ottava. Syrjäytymistä on pyrittävä estämään kaikin keinoin.

Perusopetuksenaikaista vähimmäistuntimäärää ehdotetaan kasvatettavaksi, mikä tietää lisäkustannuksia, joiden suuruudesta on esitetty hämmästyttävän erilaisia näkemyksiä. Siksi uudistuksen rahoitus on varmistettava etukäteen, jotta jo velkaista kuntataloutta ei rasiteta uusilla menoilla.

Arvoisa puhemies! Globaalissa maailmassa ja yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme ruotsin kieltä tarvitaan takavuosia vähemmän. On käsittämätöntä, kuinka tuntijakotyöryhmä on päätynyt esittämään ruotsin kielen säilyttämistä pakollisena ja vieläpä vaatii sen opiskelun aloittamisen varhentamista. Ruotsin pakollisuudesta luopumista kannattaa myös Elinkeinoelämän keskusliitto.

Toisen luokan alkaessa kaikki oppilaat eivät vielä kunnolla osaa lukea ja kirjoittaa edes omaa äidinkieltään. Vieraan kielen opiskelun aloittaminen tällaisella lähtötasolla voi johtaa suuriin oppimisvaikeuksiin. Huomioon on otettava myös maahanmuuttajataustaiset lapset ja heidän erityiset tarpeensa niin suomen kuin muidenkin kielten opiskelussa.

Kaikki lapset ja nuoret eivät enää opi kotona tavallisia arjen taitoja, joten kotitalouden merkitystä perusopetuksessa olisi syytä painottaa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kannattaa myös muiden taito- ja taideaineiden lisäämistä. Liikunnan opetuksen lisääminen on kansanterveyden kannalta viisasta.

Draama on oiva opetusmenetelmä, ja ilmaisutaidon osuutta voidaan lisätä eri oppiaineisiin, mutta omana oppiaineenaan sen tarpeellisuutta on syytä harkita uudestaan. Samoin on tehtävä etiikan kohdalla.

Arvoisa puhemies! Ennen tuntijaon muuttamista pitää selvittää, millaisia vaikutuksia uudistuksella on pienten koulujen asemaan. On pidettävä huolta siitä, että uudistus ei entisestään edistä lähi- ja kyläkoulujen ymmärtämätöntä lopettamiskierrettä, joka Suomessa on viime vuosina ollut vallalla. Lähi- ja kyläkouluilla on suuri merkitys oppimiselle, lasten ja vanhempien turvalli-suudentunteelle ja yhteisöllisyyden luomiselle. Perusopetuksen on jatkossakin oltava lähipalvelu.

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kiitän keskustelualoitteen tekijää ja kaikkia jo tähän mennessä puheenvuoron käyttäneitä eduskuntaryhmiä näistä kannanotoista. Tämän ajankohtaiskeskustelun teema käsittelee lastemme ja Suomen tulevaisuuden kannalta hyvin tärkeää teemaa, perusopetuksen tavoitteita.

Näin päivä Uno Cygnaeuksen, suomalaisen kansakoulun isän, syntymän 200-vuotisjuhlan jälkeen voimme olla hyvin ylpeitä suomalaisesta koulusta ja koulutusjärjestelmästä. Meillä on yhteiskunta, joka arvostaa hyvin paljon koulutusta ja sivistystä. Suomalaisen peruskoulun erityinen vahvuus on nimenomaan tasainen laatu, jos näin voi koulutuksesta sanoa. Kansainvälisestä vertailusta voidaan havaita, että erot oppimistuloksissa Suomessa ovat koulujen ja oppilaiden välillä Oecd-maiden pienimmät. Tästä suurin ansio kuuluu taitaville, motivoituneille opettajillemme.

Kansainvälisissä Pisa-vertailuissa olemme menestyneet erityisesti sen ansiosta, että meillä heikoimmatkin oppilaat saavuttavat erittäin hyviä oppimistuloksia. Se kertoo paitsi tasa-arvoisesta järjestelmästä, ennen kaikkea hyvin järjestetystä erityisestä tuesta ja siitä, että meillä tänä päivänä kyetään tunnistamaan ja tarjoamaan monipuolisesti apua erilaisiin oppimisen vaikeuksiin. Suomessa voi luottaa siihen, että omassa lähikoulussa saa hyvää, laadukasta opetusta. Tästä haluamme jatkossakin pitää kiinni.

Arvoisa puhemies! Kansainvälisesti vertaillen perusopetuksemme on siis toimivaa ja laadukasta. Silti parastakin soitinta on aina viritettävä uudelleen, ja näin on myös perusopetuksen tavoitteita syytä aika ajoin päivittää maailman ja osaamistavoitteiden muuttuessa. Itse pidän tärkeänä, että suomalaista perusopetusta viedään suuntaan, joka nykyistä vahvemmin tukee oppilaiden hyvinvointia ja rohkaisee jokaista käyttämään omia kykyjään, antaa kaikille riittävät perustiedot ja -taidot, mutta ennen kaikkea sellaisen oppimisen ilon ja motivaation, joka kantaa jatko-opintoihin ja läpi elämän.

Hallitusohjelmassa on linjattu, että erityisesti taito- ja taideaineitten osuutta perusopetuksessa halutaan vahvistaa, samoin edistää koulujen monipuolisia kieliohjelmia ja tukea erilaisia lahjakkuuksia, luovuutta ja innovatiivisuutta. Tätä taustaa vasten asetin puolitoista vuotta sitten laajan työryhmän, jonka tehtävä oli pohtia ja tehdä ehdotus perusopetuksen tavoitteiksi ja tuntijaoksi siten, että päätökset voitaisiin tehdä keväällä 2011. Myös täällä on useita tuon työryhmän työhön osallistuneita. Lämmin kiitos teille kaikille tuosta uurastuksesta!

Perusopetuksen tavoitteet ja tuntijako yhdessä opetussuunnitelman perusteiden kanssa on yksi tärkeimmistä ohjausvälineistä, joilla voidaan varmistaa se, että suomalaisessa, sinänsä hyvässä ja tehokkaassa kunnalliseen järjestämisvastuuseen ja päätösvaltaan perustuvassa järjestelmässä saavutetaan tietyt kansalliset tavoitteet, tasa-arvoiset mahdollisuudet ja riittävän yhtenäinen laatu. On tärkeää muistaa, että kansallisella tasolla meillä säädetään vain minimitavoitteet eli se, mitä vähintään on tarjottava ja järjestettävä. Toisaalta mielestäni myös opetuksen järjestäjille on hyvä jättää paikallista liikkumavaraa, jotta paikalliset olosuhteet, oppilaiden tarpeet ja taipumukset voidaan myös ottaa huomioon.

Arvoisa puhemies! Perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa pohtinut työryhmä sai kesän korvalla valmiiksi oman ehdotuksensa, joka on nyt käynyt laajan lausuntokierroksen ja on opetus- ja kulttuuriministeriössä jatkovalmistelussa. Työryhmä tiivisti tulevat perusopetuksen tavoitteet viiteen kokonaisuuteen uuden ajan kansalaistaidoiksi: ajattelun taitoihin, työskentelyn ja vuorovaikutuksen taitoihin, käden ja ilmaisun taitoihin, osallistumisen ja vaikuttamisen taitoihin sekä itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taitoihin. Tuo tavoitteenasetanta sai lausuntokierroksella hyvin myönteisen palautteen, sen sijaan keinoista, millä vähimmäistuntimäärällä mitäkin oppiainetta näihin tavoitteisiin päästään, lausunnonantajien käsitykset erosivat.

Omassa tuntijakoesityksessään työryhmä oli jakanut nykyiset oppiaineet laajemmiksi ainekokonaisuuksiksi ja esitti myös kahta uutta oppiainetta, draamaa ja etiikkaa. Toimeksiannon mukaisesti työryhmän esitykseen sisältyy taito- ja taideaineiden vahvistaminen valinnaisuutta lisäämällä, samoin työryhmä esitti muutoinkin melko tuntuvaa valinnaisuuden lisäämistä ja muun muassa kielten opetuksen aikaistamista ja monipuolistamista, liikuntatuntien lisäämistä sekä vähimmäistuntimäärän nostamista. Täälläkin nyt keskustelussa vahvasti painotetun koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta erityisesti vähimmäistuntimäärän nostaminen sekä velvoite tarjota mahdollisuutta kielten opiskeluun on syytä nostaa esiin. On todettava, että meillä on varsin suuriakin eroja siinä, minkä verran kunnat opetusta resursoivat opetustuntien osalta.

Arvoisa puhemies! Tämä ajankohtaiskeskustelu toimii osaltaan eduskunnan evästyksenä hallitukselle sen valmistellessa uusia kansallisia tavoitteita ja tuntijakoa perusopetukseen. Osa työryhmän esittämistä muutoksista, kuten uudet oppiaineet tai kielten tarjontavelvoitteen lisääminen, on sen laatuisia, että ne edellyttäisivät perusopetuslain tarkistamista, sillä muun muassa oppiaineet on mainittu laissa. Tuntijakopäätös on tarkoitus antaa valtioneuvoston asetuksena keväällä 2011, jolloin sen pohjalta käynnistyisi opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen, ja kouluissa nämä muutokset alkaisivat näkyä vähitellen vuodesta 2014 alkaen.

Tuomo Puumala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tästä, mitä ministeri vastasi keskustelussa käytyyn, voi olla hyvin pitkälti, ainakin ensimmäisistä minuuteista, samaa mieltä. Juuri näin on, meidän pitää pyrkiä kaikessa toiminnassamme tasa-arvoa lisäämään ja sitä vahvistamaan.

Epäselväksi kuitenkin jäi se, millä tavoin tuo valinnaisuuden reipas, etten peräti sanoisi raju, lisääminen ja sen aloittaminen jo alakouluvaiheessa voisi tuota teidän itsennekin nyt peräänkuuluttamaa tasa-arvoa lisätä. Itse olen nähnyt aika monessa kohtaa ja monta tutkimustakin siitä, että jos valinnaisuus lisääntyy rajusti ja se aloitetaan jo varhaisessa vaiheessa, niin sanotut paremmista taustoista tulevat opiskelijat usein valitsevat niitä aineita, jotka takaavat sitten paremman jatko-opintokelpoisuuden, ja sitten taas päinvastoin ne, joilla se kotitausta ei aina ole valitettavasti kunnossa, eivät osaa niitä aineita valita. Tässä näkyy myös poikien ja tyttöjen välinen keskeinen ero, puhumattakaan sitten tästä alueellisesta erosta eli siitä, että jos siellä kunnan sisälläkin eriarvoistumista tapahtuu, niin sen lisäksi sitä saattaa tapahtua myös Suomessa eri alueitten välillä. Tähän ette oikein ottanut kantaa.

Toivoisin, että vastaisitte tähän, koska tämä on myös ollut meidän esittämämme kritiikin keskeisin lähtökohta, aivan kuten täällä viitattiin — kiitos vain siitä. Keskusta on todella ollut keskeisiltä osin rakentamassa yhtenäistä, tasa-arvoista, oikeudenmukaista, lähtökohdista riippumatonta koulutusjärjestelmää. Ja se tulee pitämään siitä muuten kiinni. Siinä ei ole tinkimisen varaa.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymys valinnaisuudesta on mielenkiintoinen. Samaan aikaan, kun me peräänkuulutamme, että meillä on erilaisia oppijoita, elämme tilanteessa, jossa valinnaisuus ja syventävät kurssit juuri mahdollistavat sen erilaisten oppijoiden oppimisen. Otetaan esimerkkinä matematiikka. Moni pieni tyttö ja poika jo alakoulussa olisi valmis opiskelemaan nykyistä pidemmälle matematiikkaa, mutta meillä ei ole mahdollisuuksia. Yksi tapa on tuoda matematiikka jo varhaisessa vaiheessa lapsen elämään. Tältä osin valinnaisuus tuo oppimisen intoa myös niille lahjakkaille lapsille, jotka tänä päivänä eivät pääse lahjakkuuksia käyttämään peruskoulussa.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä viitattiin tähän työryhmän työhön. Tämä tuntijakotyöryhmän työhän oli erittäin ontuvaa kaiken kaikkiaan, elikkä jälkeenpäin jätetty eriävä mielipide ei paljon esitystä auta enää siinä vaiheessa. Esityksessä olisi voinut olla kovastikin parantamista, itsekin tuossa työryhmässä istuin.

Täällä ministeri totesi, että on tärkeätä, että tulevaisuudessakin lähikouluissa pidetään kiinni hyvästä opetuksesta. Mutta miten tämä periaatteessa on mahdollista, haluaisin kuulla siitä. Kun nyt jokainen kunta voi koulutuksen järjestäjänä sovittaa hyvin eri tavalla näitä valinnaisuuksia ja oppiaineryhmien sisällä vähentää yhteisten opetettavien aineiden opintoja sillä, että tätä valinnaisuutta lisätään, niin miten tämä hyvä lähikouluopetus on varmasti varmistettu sitten tulevaisuudessa? Sitten on myös tämä tavoite, että erityistä tukea tarvitsevia nyt ollaan sijoittamassa yleisopetuksen ryhmiin, kun lainsäädäntöä uudistetaan. Miksi sitten lahjakkaita oppilaita halutaan nostaa omiin ryhmiinsä, elikkä mikä on tämmöisen tulevaisuuden tarkoitus?

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuntijakotyöryhmä kirjasi raportin loppuun listan onnistumisen edellytyksistä. Tuohon listaan kirjattiin yhteinen näkemys kehittämistyön suunnasta ja perusopetuksen päämäärästä: perusopetuksen taloudellisista ja muista toimintaedellytyksistä huolehtiminen, koulutusjärjestelmän kaikkien toimijoiden — kansallisen ja paikallisen hallinnon, koulujen johdon ja opettajien — sitoutuminen uudistuksen toteuttamiseen, hyvä yhteistyö huoltajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Arvoisa ministeri, tässä oli lukuisa joukko eriäviä mielipiteitä ja sitten nämä kriittiset lausunnot tästä raportista. Eikö tämä aiheuta sen, että tätä työryhmän työtä ja uudistuksen laajuutta, sisältöä ja aikataulua tulee arvioida uudelleen?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä ministerin asettama työryhmähän esitti valinnaisuuden lisäämistä ja tasokurssien paluuta. Sillä tavalla kyllä saadaan eriarvoisuutta tähän lisää, (Ed. Heinonen: Ei pidä paikkaansa!) ja käytännössähän toivottavasti ette härkäpäisesti pidä kiinni tästä esityksestä. Kuten sanoitte, aiotte vuonna 2011 tämän esityksen antaa. Toivottavasti tämä ei kuitenkaan ole lopullinen kanta, kun hallituspuolueitten sisältäkin on tullut tähän kritiikkiä.

Suuri ongelma on se, että luokkakoot ovat edelleen isoja. Sillä tavalla saadaan aikaan myös se, että opettajilla ei ole aikaa ottaa huomioon eri lapsien erilaisia mahdollisuuksia selviytyä opinnoista, ja paljon tehokkaampaa kuin tämä valinnaisuuden lisääminen ja sitä kautta tasoerojen kasvattaminen olisi se, että annetaan sitovat määräykset riittävän pienestä luokkakoosta. Sillä tavalla saadaan sitten opettaja paremmin ottamaan huomioon eri lapset. Se on paljon tehokkaampaa kuin tämä valinnaisuuden lisääminen.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että keskustapuolue edes joissakin asioissa tulee sosialidemokraattien koulutus- ja yhteiskuntapoliittisille linjoille. Itse koen sillä tavalla, että tämä tuntijakoesitys kaipaa kyllä tällaista laajempaa selvitystä sen eriarvoisuusriskeistä. Se liittyy erityisesti jatko-opintokelpoisuuteen, tasa-arvoon alueellisesti ja yksilöllisesti. Pidän tätä valinnai-suusomenaa itse asiassa niin isona, että se ei oikein lasten suihin hyvin mahdu.

Sitten, puhemies, kun on mahdollisuus kysyä: Kun luin tätä laajaa tuntijakoesitystä, niin sieltä osui yksi asia silmään: "Kansainvälisesti vertaillen historian ja yhteiskuntaopin tuntimääriä voi pitää - - vähäisinä." Siis Suomessa. 9—11-vuotiaille opetetaan EU-maissa yhteiskuntatietoa keskimäärin 8 prosenttia opetukseen käytetystä ajasta, kun Suomessa sitä opetetaan vain 2 prosenttia. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Tästä kysymys: eikö pitäisi lisätä kansalaistietoa ja yhteiskuntaopin opetusta?

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä keskustan ryhmäpuheenvuorossa oli suurta draamaa pelkästään, ja on käsittämätöntä, (Ed. Gustafsson: Mutta tuli eettinen puheenvuoro!) ettei keskusta halua satsata ollenkaan tulevaisuuteen, sillä tulevaisuutta me tässä luomme. Ei tietenkään se ole ensi vuoden budjetissa eikä kehyksessä, koska tässä ei ole kysymys ensi vuodesta, vaan tässä on kysymys aikaisintaan vuodesta 2014.

Mitä tulee nykyiseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, niin tämä ongelma on nyt se, että on jopa 500 tunnin ero. Nyt kun kunnille on annettu esimerkiksi kieliohjelmassa vapaat kädet, mitä tapahtuu? Kunnat tarjoavat vaan englantia ja ruotsia, kun pitäisi monipuolistaa. Sen takia pitää pikkasen kiristää tätä normiohjausta, jotta tulisi tähän maahan se yhdenvertaisuus, mitä tässä kaikki peräänkuuluttavat.

En myöskään ymmärrä sitä, että täällä nyt katsotaan, että se valinnaisuus liittyy ikään kuin kuntiin ja valinnaisuuteen, kun tässä pitäisi puhua oppilaitten valinnaisuudesta, ja sitä pitää olla sen verran, että ne yksilölliset taipumukset pitää ottaa huomioon ja nämä erikoisluokat tulevaisuudessakin sitten säilyvät.

Mitä tulee näihin taito- ja taideaineisiin, niin kyllä niitä tulee vahvistaa. Me olemme kaikki siitä ihan yksimielisiä. (Ed. Gustafsson: Siitä ollaankin!)

Håkan Nordman /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On melko yleinen ja harhaanjohtava käsitys, että ruotsinkielen opetuksen tunnit ovat poissa muilta kieliltä. Tämä on harhaanjohtavaa. Kyllä ihan tieteellisesti voidaan väittää ja todistaa, että luodaan vaan hyvää pohjaa oppia lisää kieliä ja tulla monikieliseksi.

Men naturligtvis borde vi medverka till att det ska bli lättare, enklare och populärare att lära sig språk. Det gäller såväl finska som svenska som andra språk, och det finns metodik att använda sig av.

Mehän tiedämme, että nuoret lapset oppivat parhaiten uusia kieliä oman äidinkielen lisäksi. Siksi kielikylpyopetus on ihan paras tapa. Siihen on panostettava lisää. On varmistettava, että tässä maassa on opettajia riittävästi.

Ihan lopuksi: Maahanmuuttajat Närpiössä, jotka onnistuvat niin hyvin kotiutumaan, tekemään työtä, menestyvät jne., ovat sitä mieltä, että meidän maamme ja Pohjanmaan nuoret, suomenkieliset, ruotsinkieliset, asennoituvat väärin kielten oppimiseen. Nämä maahanmuuttajat (Puhemies: Nyt minuutti on kulunut!) ihan ilmiömäisellä tavalla oppivat suomea ja ruotsia. Ja ...

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Terveyserot alkavat kasvaa merkittävästi peruskoulun viimeisiltä luokilta lähtien. Köyhimmällä ja vähiten koulutetulla kansanosalla elinaikaodote on joissakin ikäryhmissä jopa kymmenen vuotta lyhyempi kuin korkeimmin koulutetulla ja parhaiten ansaitsevalla väestöllä, ja nyt en tarkoita ruotsinkielistä vähemmistöä.

Suomalaisten kansanterveyden tutkijoiden mukaan terveyseroja saataisiin pienennettyä kiinnittämällä enemmän huomiota peruskoululaisten elintapoihin. Jotta nuoret omaksuisivat terveelliset elämäntavat, tarvitaan peruskouluun enemmän opetusta terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Taide- ja taitoaineiden merkitystä tulisi korostaa ja esimerkiksi kädentaitojen, kotitalouden, terveystiedon ja liikunnan osuutta tulisi vahvistaa opetuksessa. Mitä mieltä arvoisa opetusministeri on näiden aineiden tär-keydestä?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa lukee, että taito- ja taideaineiden asemaa tullaan vahvistamaan. Mutta nyt kun on lukenut näitä eri taito- ja taideaineiden yhdistysten lausuntoja tästä tuntijakoesityksestä, niin niissä käsittääkseni kaikissa ollaan sitä mieltä, että näin ei välttämättä tapahdu. Esimerkiksi juuri äsken tuli sähköpostiin Musiikinopettajat ry:n viesti, jossa lukee, että "toteutuessaan tämä tuntijakoesitys heikentäisi taito- ja taideaineiden asemaa ja heikentäisi oppilaan todellista valinnaisuutta, vahvistaisi lasten eriarvoisuutta ja vaarantaisi musiikkikasvatuksen ylipäätään".

Te sanoitte, että suomalaisesta peruskoulusta on syytä olla ylpeä, mutta hienoakin soitinta pitää aika ajoin viritellä. Mutta eikö tässä nyt käy niin, että tässä menee hyvä, arvokas soitin ikään kuin epävireeseen, jos lähdetään tämän tuntijakoesityksen pohjalta nyt tätä peruskoulua säätämään?

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuntijakotyöryhmän työn jälkeen lausuntokierroksen palaute oli musertavan kriittistä. Itsekin olen saanut paljon sähköposteja ja puhelinsoittoja, että jotakin tarttisi nyt tehdä, jotta tälle uudistukselle saataisiin hyvä pohja ja se voitaisiin viedä vielä tällä hallituskaudella eteenpäin. Etenkin taloudelliset vaikutukset vaativat vielä suurta näkökulmaa, paljonko tämän uudistuksen hintalappu kokonaisuudessaan on. Huolestuttavaa on, että suurten kaupunkien menoleikkauksia ollaan tekemässä tulevan vuoden budjetteihin opetusministerin omassa asuinkaupungissakin Jyväskylässä tuntikehyksien muodossa. Siksi kysynkin: miten tässä murroksessa tällaista uudistusta voidaan viedä kuntaan, jossa ei ole valtion varoja välttämättä tulossa tarpeeksi?

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisen koulujärjestelmän ja perusopetuksen kehittäminen ja sen laadun varmistaminen on jatkuva prosessi. Olen hieman huolissani siitä, että keskustelu kulminoituu tässä nyt yksinomaan tuntijakoesitykseen. Se on toki tärkeä työkalu, (Ed. Vahasalo: Se on aika merkittävä!) mutta se on kuitenkin vain yksi niistä työkaluista, joilla perusopetusta jatkossa kehitetään. Täällä on paljon kannettu huolta koulutuksen ja perusopetuksen tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta. Siitä pitääkin kantaa huolta.

Mutta kiinnittäisin huomiota siihen, että ehkä kaikkein parasta antia tuntijakotyöryhmän esityksessä on nimenomaan minimituntimäärien kohottaminen. Meillä Suomessa vallitsee tällä hetkellä erittäin suuri alueellinen epätasa-arvo ja epäoikeudenmukaisuus siinä tuntimäärässä, mitä lapset perusopetuksen aikana saavat. Tällä uudistuksella pyritään siihen, että tasa-arvoa nimenomaan saadaan parannetuksi.

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä perusopetuksen uusien tavoitteiden kirjaamisessa on mielestäni liian vähän kiinnitetty huomiota siihen, että vaikka peruskoulu monessa suhteessa tasaa oppilaiden välisiä eroja ja tuottaa tasa-arvoa, niin yhä vielä on se tilanne, että kaikkia oppilaiden lähtökohtien eroja ei peruskoulussa pystytä tasaamaan, vaan koulussa niiden tulokset, jotka tulevat heikommasta sosiaalisesta kotitaustasta varallisuuden, terveyden ja muiden suhteen, jäävät selvästi heikommiksi keskimäärin kuin niiden, joiden tausta on parempi. Kysyisin ministeriltä: onko harkittu sen tyyppistä järjestelmää, jossa tuettaisiin vahvemmin niitä kouluja, niitä alueita, niitä opetusryhmiä, joissa oppilasaines tulee haasteellisemmasta taustasta, jotta näitä lähtökohtien eroja voitaisiin nykyistä enemmän tasata? Koulu ei kykene vielä tällä hetkellä poistamaan niitä, ja se on tämän tasa-arvoidean kannalta keskeinen tavoite.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin kiinnittää huomiota sisältöön. Aihekokonaisuuksia on, mutta ne on kuitenkin, esimerkiksi vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, ulotettu vain osaan opetuksen osioista, nimittäin luonnontietoon, ympäristöön ja teknologiaan. Kuitenkin vastuun nimenomaan ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta tulisi olla laajemmin kaikissa oppimiseen liittyvissä osissa ja koulun kaikissa vaiheissa. On tärkeätä, että koululaiset myös mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sisäistävät nämä kysymykset. Siksi tämä laaja oppimiskehikko.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin ihmettelen tätä, että hallitusohjelmassa luvattiin vahvistaa taito- ja taideaineiden osuutta erittäin kireästi kilpaillussa peruskoulussa, jossa kouluviihtyvyys on huono tällä hetkellä, se on tosiasia. En mitenkään voi hyväksyä sitä, että tämän esityksen pohjalta kävisikin nyt niin, että todellakin taito- ja taideaineet vähenevät. Yhtä tärkeää kuin alaluokilla taito- ja taideaineet ovat kokonaiseksi kasvamisen kannalta myös yläluokilla.

Valinnaisuus ja vaihtoehdot alkavat mielestäni korostua vasta perusasteen päättövaiheessa oppilaiden erilaistumisen kasvaessa. Juuri sinne tarvittaisiin joustoa ja uusia innovaatioita. Alaluokat mielestäni ovat yhdessä kasvamista varten. Peruskoulun alaluokkien tehtävänä on nimenomaan luoda turvallinen kasvuympäristö ja yhtenäinen perusta myöhemmille opinnoille. Tässä on nyt niin paljon ristiriitaisuuksia ilmennyt, että minun mielestäni pitäisi ottaa aikalisä koko ops-järjestelmälle ja tarkastella sitä ja näitä lainsäädännön raameja ihan rauhassa.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen mielelläni eri linjoilla SDP:n koulutuspoliittisten linjojen kanssa. (Ed. Lapintie: Niin minäkin!) Kun SDP:llä oli edellisen kerran opetusministerin salkku vuonna 2003, taito- ja taideaineiden määrä ja valinnaisuuden määrä suomalaisessa peruskoulussa romutettiin, ja sitä halutaan nyt nimenomaan lisätä ja korjata. Me haluamme kouluihin lisää taito- ja taideaineita. Me haluamme lisää koululiikuntaa. Me haluamme oppimisen iloa ja kouluviihtyvyyttä.

Mutta, arvoisa puhemies, on vaikea ymmärtää sitä, että keskusta vastustaa valinnaisuutta ja syventäviä kursseja. Miksi suomalaisessa koulussa ei lahjakas oppilas saisi oppia joka päivä? Kokoomuslaisessa peruskoulussa jokainen oppilas saa oppia joka päivä jotain uutta. Se on todellista tasa-arvoa suomalaisessa peruskoulussa, että se heikko mutta myös se lahjakas oppilas saavat tasoistaan koulutusta ja oppivat joka päivä jotain uutta.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kovin kylmää on kokoomuslainen koulutuspolitiikka. Se yrittää puheissansa sanoilla kosketella suomalaisten tasa-arvoihannetta, mutta nyt, kun meillä on aika paljon teidän kynästänne tullut selvitys edessämme, nähdään, että se sisältö on kaukana siitä tasa-arvon ajatuksesta, jonka onneksi tässä salissa niin moni jakaa.

Oikeastaan nyt täytyisi kuulla sivistyspoliittisen ministerityöryhmän ministeri Vehviläisen kannanotto tähän työn jatkamiseen, koska minä ymmärsin Virkkusen viimeisen lauseen niin, että hän jatkaa härkäpäisesti näillä linjoilla, vaikka tiedotteet kertovat, että keskustakin on tästä jo irtisanoutumassa nimenomaan tasa-arvon murentamisen vuoksi. Myös vihreät hallituspuolueena ovat jo jättäneet eriävän mielipiteen tähän selvitykseen, ja nyt tiedämme, että EK vastustaa, Kuntaliitolla on ongelmia.

Jatkatteko tosiaan tällä linjalla, vai otetaanko aikalisä tässä, mikä ehdottomasti olisi tarpeen? Meillä on maailman paras järjestelmä, ei lähdetä murtamaan sitä kokoomuslaisten linjoilla.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Kun kysymys tuli tällä tavalla aivan suoraan, totean sen, että keskustan kanta, joka viime perjantaina tuotiin julkisuuteen, tarkoittaa sitä, että keskusta ei ole tätä työryhmän esitystä sellaisenaan kokonaisuudessaan hyväksymässä eikä nielaisemassa. Mutta sen mukaisesti, mitä on kirjattu hallitusohjelmaan, totta kai neuvotteluja voidaan jatkaa.

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Täällä tuli useampiakin kysymyksiä liittyen nimenomaan tähän työryhmätyöhön ja työryhmän esittämiin yksityiskohtiin, mutta se on työryhmän esitys, josta on nyt lausuntokierros käyty ja parisataa lausuntoa tullut. Näiden pohjalta jatkuu tuon esityksen valmistelu hallituksen piirissä.

Erityisesti tarkastelua mielestäni kaipaa nimenomaan taito- ja taideaineiden kokonaisuus nimenomaan tästä näkökulmasta, että hallitusohjelmassa kyllä linjattiin näin, että niiden osuutta vahvistetaan valinnaisuutta lisäämällä. Eli tässä mielessä työryhmä on kyllä nimenomaan tämän toimeksiannon mukaisesti toiminut ja toteuttanut tämän valinnaisuutta lisäämällä. Mutta huolta on nyt aiheuttanut nimenomaan lausuntojen pohjalta se, että vaikka näiden aineiden kokonaismäärä lisääntyy, niin kun valinnaisuutta on enemmän, ehkä jokin yksittäinen aine ei sitten tulisikaan valituksi niin paljon. Tätä kokonaisuutta nyt käydään kaiken kaikkiaan läpi.

Samoin tässäkin tuli kritiikkiä tähän valinnaisuuden määrään sinänsä. On huomattava, että tässä työryhmän esityksessä valinnaisuus ei ole niin suurta siinä mielessä, että se on näiden ainekokonaisuuksien sisällä olevaa painotusmahdollisuutta, mutta tällä hetkellähän valinnaisuutta on vain 13 vuosiviikkotuntia, eli se väheni aika rutkasti edellisessä uudistuksessa. Mielestäni sitä on kyllä tarpeen kasvattaa, mutta nyt tätä raamia haetaan tässä jatkovalmistelussa. Samoin kieliohjelma on selvästi sellainen, mihin tarvitsem- me ...

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Suomen hyvän perusopetuksen tason lähtökohta on yhdenvertaisuus ja pätevien ja motivoituneiden opettajien saatavuus. Mutta laaja valinnaisuus ei ole tärkeää perusopetuksen alakouluvaiheessa. Lapset ehtivät kyllä myöhemmin erikoistua eri aiheisiin. Äidinkieli, molemmat kotimaiset kielet, matematiikka ja luonnontieteelliset aineet kuuluvat luonnollisesti pakollisiin aineisiin. Totuushan on myös, että mitä aikaisemmin lapsi saa aloittaa vieraan kielen oppimisen, sitä helpommin se tapahtuu. Luovat aineet ja liikunta ovat myös välttämättömiä lapsen terveelle kehitykselle.

I Finlands grundutbildning får eleverna tusen inlärningstimmar mindre än i motsvarande grad i de övriga nordiska länderna. Så det är helt klart att det borde vara möjligt att utöka antalet lärotimmar så att man också kunde utöka antalet ämnen där det finns ett behov. Det här kräver naturligtvis också mera resurser, och det tycker jag man också ska ha beredskap till.

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensimmäistä kertaa tässä salissa joudun minä kehumaan hallitusohjelmaa. (Keskustan ryhmästä: Kiitos!) Hallitusohjelmaan on kirjattu taito- ja taideaineiden vahvistaminen, mutta toisin kuin ed. Heinonen täällä hetki sitten väitti ja ministeri Virkkunen aikaisemmin kuvasi, tuntijakotyöryhmän esityksessä se ei tule toteutumaan tällä tavalla. Kysynkin teiltä, ministeri Virkkunen, oletteko te itse sitä mieltä, että tämä teidän esityksenne vastaa sitä hallitusohjelman kirjausta.

Toisaalta kehun sitä, että on hyvä, että kieliohjelmaan tulee lisäyksiä. On hyvä, että 10 hengen ryhmillä voidaan aloittaa uusi kieli. Mutta kysyn, mistä tulevat rahat pienille kunnille siihen, että näitä pieniä ryhmiä voidaan sitten myös perustaa.

Seppo Särkiniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisihan se hauskaa, jos valinnaisuus määriteltäisiinkin niin, että vanhemmat voisivat aina päättää, onko se keskustalainen vai kokoomuslainen vai sosialidemokraattien koulu, minne lapsensa laittavat. (Naurua — Ed. Arhinmäki: Näin on Tanskassa, mutta se on huono järjestelmä!)

Mutta vakavasti, kyllä suomalainen peruskoulu on melkoinen yhteiskuntapoliittinen ja koulutuspoliittinen innovaatio. Ministeri sanoi kyllä aivan oikein, että sen tavoitteita on jatkuvasti syytä päivittää. Nyt se näkyy muun muassa siinä, että on tullut kaksi uutta ainetta, draama ja etiikka. Olisiko mahdollista pikkuisen kertoa, mitkä syyt koulutuspolitiikassamme tai yhteiskunnassamme antoivat aiheen nimenomaan tällaisiin valintoihin, miksi ei esimerkiksi dialektiikka? Tai mikä on syynä siihen, että vaikkapa lapsen oman uskonnon opetus ei täytä sitä vaatimusta, joka nyt on asetettu tälle uudelle etiikalle? Voisiko näitä vähän syventää?

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja ed. Vahasalo totesi, että tässä luodaan tulevaisuutta. Nimenomaan sitä tehdään, mutta kysymys on siitä, minkälainen se tulevaisuus on, onko se luokkajaon tulevaisuus, jossa luodaan eliittiperuskoulua, (Ed. Vahasalo: Ei!) vai onko se tasavertaisen, yhtäläisen ja yhtenäisen peruskoulun tulevaisuus. Me kannatamme sitä, ja onneksi vaikuttaa siltä, että salissa suurin osa kannattaa sitä. Jos ajatellaan sitä, miten aikaisemmin koulutus periytyi, niin peruskoululla tätä on pystytty vähentämään, ei poistamaan, mutta tänäkin päivänä peruskoulun ansiosta duunarinkin lapsella on entistä parempi mahdollisuus, tai mistä päin tahansa Suomea tulevalla, päästä pitkälle opinnoissaan. Tästä pitää pitää kiinni.

Ed. Heinonen, maksimikokojen määrääminen luokille olisi paras tapa siihen, että jokainen oppilas henkilökohtaisesti huomioidaan opetuksessa. Te olette luomassa tasokursseja, eliittiluokkia, me haluamme tasa-arvoisia pieniä ryhmiä.

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Joskus jää miettimään, mihin suomalainen koulujärjestelmä tuottaa menestyjiä. Monet työnantajat ovat sitä mieltä, että nykyinen järjestelmä ei ehkä ole sittenkään paras mahdollinen viitaten 35 000 akateemiseen työttömään tällä hetkellä. Yhä useampi ammatti on itsenäisyyttä vaativa tehtävä, ei enää hierarkkisen teollisen elämän työ. Sen johdosta ehkä innovatiivisuuteen ja itsensä hallitsemiseen, tavoitteellisuuteen ja itsenäisyyteen pyrkivä koulujärjestelmä pitäisi asettaa tavoitteeksi. Nykyinen tutkintojärjestelmä antaa tottelevaisuudesta, huolellisuudesta ja oppimisesta todistusnumeron, joka on ehkä omiaan johtamaan niin opettajia kuin oppilaitakin harhaan. Pitäisi ehkä antaa enemmän luovuudesta, itsensä hallitsemisesta ja sosiaalisuudesta, mutta myös valmiuksia näihin asioihin.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kielivalikoiman monipuolistamisesta toteaisin, että jo nykyiset mahdollisuudet käyttöön ottaen esimerkiksi A2-kielen osalta tilanne paranisi. Kun A2-kielen opetuksen päättäminen jätettiin kunnille, ei monessakaan koulussa ole mahdollista aloittaa viitosluokalla toista kieltä. Englannin ylivalta on kasvanut, sen tärkeyttä yhtään vähättelemättä. Monessa isommassakaan kaupungissa ei ole mahdollisuutta valita tuota A2-kieltä. Tämä vaikuttaa jo esimerkiksi yritysten rekrytointeihin, kun korkeakoulutetut vanhemmat miettivät myös lastensa tulevaisuuden näkökulmaa työpaikkaa vaihtaessaan.

Arvoisa puhemies! On kuitenkin mahdollista, jos halutaan, järjestää pienemmässäkin kunnassa kyläkouluineen kaikkineen mahdollisuus valita esimerkiksi saksa tai venäjä. Tiettyä panostusta se vaatii niin vanhempiin kuin lapsiinkin, heidän rohkaisuaan, kielisuihkuja alakouluihin, opettajien ja rehtorien oikeaa asennetta, kuljetuksia kyläkouluilta taajamaan yhteisille oppitunneille, luottamushenkilöiden tukea jne., mutta erittäin mahdollista se on. Esimerkiksi Joroisista voi käydä oppia ottamassa.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maailma muuttuu, elämme tietoyhteiskuntaa mutta myös tarinoiden aikakautta, jossa korostuvat yksilöiden tarpeet. Mutta yhä enemmän kaivataan yhdessä tekemistä. Peruskoulun on tultava samalle aaltopituudelle informaatioyhteiskunnan kanssa tiimityön ja tarinoiden aikakaudelle. Tiedon ulkoluvun sijaan korostuu tiedon etsintä, jäsentely ja analysointi sekä tavoitteellinen ryhmätyö. Koulusta valmistuvat nuoret tarvitsevat myös arkielämän taitoja, kuten kotiruuan valmistus ja käsityöt. Monet lapset tarvitsevat liikuntaa enemmän. Matemaattiset aineet ja luonnontieteet kaipaavat vahvistusta, sillä nykyinen peruskoulu ei riittävästi tue nopeasti oppivia lapsia. Kaikkien lasten omia vahvuuksia on tuettava.

Lopuksi vielä, arvoisa puhemies: Ympäristötietoisuus, ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuus pitäisi sisällyttää kaikkiin oppiaineisiin, monimuotoisen metsäluonnon säilyminen, rantaluonnon uhanalainen tila. Näihin kaikkiin ... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ehdotettu tuntijakouudistus saattaa vaarantaa musiikkiluokkatoiminnan jatkumisen erityisesti pienissä syrjäseutujen kouluissa. Tilalle saadaan draamaa, joka voisi olla opetusmetodi kielten tunneilla. 14—15-vuotiaana elämä on muutenkin täynnä draamaa, oman itsensä etsimistä. Tässä iässä kaikille yhteiset taide- ja taitoaineet nimenomaan luovat onnistumisen iloa ja niitä rakennusaineita, millä päästään puberteetista eteenpäin, ja juuri sitä itsensä hallitsemista, mistä ed. Lehti täällä puhui.

Jotenkin tuntuu siltä, että tämä liiallinen valinnaisuus voi olla myös ansa, koska se aiheuttaa poikien ja tyttöjen välillä eroja sekä myös alueellisesti ja sosiaalisesti. Kun lukee tätä sanahelinää, mitä täällä tarjotaan, niin sieltä ei enää kohta puutu kuin estetiikka, kosmetiikka ja erotiikka. (Naurua) Elikkä kuitenkin me tarvitsemme itse asiassa tasa-arvoista suomalaista peruskoulua, joka turvaa kaikille oppimisen mahdollisuuden ja erityisesti myös tukiopetusta niille lapsille, niin että he eivät tipahda. Jokainen lapsi on täyden opetuksen arvoinen.

Merikukka Forsius /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uudessa tuntijakoesityksessä ehdotetaan ensimmäisen vieraan kielen opiskelun varhentamista niin, että se aloitettaisiin jo toisella luokalla. On hyvä, että kielten asemaan kiinnitetään erityistä huomiota, ja tutkimusten mukaan kielten opiskelu tulisikin aloittaa nykyistä aikaisemmin. Olen kuitenkin huolestunut niistä lapsista, joilla vielä ensimmäisen vieraan kielen alkaessa on vaikeuksia oman äidinkielen hallinnan, lukemisen ja kirjoittamisen kanssa, jos kielen opiskelu on hyvin vakavaa ja koulumaista. Miten tämä on suunniteltu toteutettavaksi, jotta ei tehtäisi niitä samoja virheitä kuin silloin aikoinaan, kun esiopetus Suomessa aloitettiin, ja niin, että se huomioisi myös ne heikommat oppilaat?

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuntijakotyöryhmän esitys on saanut lausuntokierroksella hyvinkin kriittistä, ristiriitaista vastaanottoa, ja toivoisin, että sieltä nostettaisiin nyt erityisesti tämä valinnaisuuden liika määrä, koska jos meillä tähän saakka on ollut, voidaan puhua, yhdenvertainen ja tasavertainen ja kaikille oppilaille hyvän oppimisen mahdollistava koulu, niin nyt näyttää siltä, että se heikentyy.

Toivoisin, että nämä lausunnot otetaan vakavasti, samoin kuin se, että siellä on niitä oppiaineita, jotka ovat juuri oppilaan hyvinvoinnille, terveydelle olleet hyvinkin merkittäviä ja joita on heikennetty. Tämmöisiä ovat esimerkiksi kotitalous ja terveystieto, joilla on nähty hyvinkin suurta vaikutusta siihen, että oppilaan elämänhallintaan liittyviä valmiuksia luodaan ja tulevaan ammattiin liittyviä valmiuksia. Pitäisi entistä enemmän pitäisi saada sellaisia oppiaineita, joissa kädentaitoja vahvistetaan, ja nyt näyttää siltä, että ne eivät tässä tuntijakokehyksessä nouse esille.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todella aiheellista, että käymme tämän ajankohtaiskeskustelun perusopetuksen tavoitteista. Hallitusohjelmassa ei ole nimittäin sovittu näin suurista perusopetusta koskevista muutoksista, joita nyt ministeri Virkkunen on kuitenkin näin laajasti tässä tuntijakouudistuksessa esittämässä. Siitä syntyviä, arvion mukaan noin 150 miljoonan euron kustannuksia ei ole myöskään sisällytetty budjettikehykseen. Kuitenkin tämän keskustelun keskipisteenä tulee olla ennen kaikkea lapsi ja lasten yhdenvertaiset oikeudet laadukkaaseen perusopetukseen.

Taito- ja taideaineet ovat nousseet tämän keskustelun keskiöön. Itse kuitenkin haluaisin nostaa edelleenkin kansalaistietoa, -taitoa, yhteiskuntaoppia, niitten liian vähäistä määrää, mikä näkyy sitten ihan nykyisten aikuistenkin elämässä ja elämänkatsomuksessa, eikä liikunnan merkitystä varmaan enää tarvitse kenenkään korostaa.

On totta, että peruskoulutus tarvitsee päivittämistä. Herääkin kysymys, arvoisa ministeri, mistä tulee tarve näin massiiviselle uudistukselle.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut vahvistamaan taito- ja taideaineita, mutta todellisuudessa peruskoulun tuntijakouudistus heikentäisi toteutuessaan huomattavasti kuvataiteen opetusta peruskoulussa. Uudistus leikkaisi yläkoulun kaikille yhteisiä kuvataiteen ainetunteja kahdesta viikkotunnista yhteen, ed. Heinonen, ei suinkaan lisäisi.

Opettajien on käytännössä mahdotonta antaa opetussuunnitelman mukaista opetusta näin lyhyessä ajassa. Tuntien leikkaus johtaisi myös siihen, että alle 500 oppilaan kouluilla ei olisi voimavaroja palkata vakituisia kuvataideopettajia. Tämä hankaloittaisi opetuksen pitkäjänteistä suunnittelua ja asettaisi koulut sekä oppilaat eriarvoiseen asemaan. Eriarvoisuutta syntyisi myös alueellisesti, sillä kuvataiteen muuttuessa yhä enemmän vapaaehtoiseksi pienemmillä paikkakunnilla ei voitaisi tarjota opetusta lainkaan, jos ryhmäkoot jäävät liian pieniksi.

Lisäksi haluaisin myös tukea sitä, että erityisopetusta lisätään.

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Olen jo aiemminkin täällä todennut, että työryhmän esitys on jätetty ja siitä on annettu nyt lausuntokierros ja tämän pohjalta sitä muokataan. Eli tämän työryhmän esitys ei ole oma esitykseni enkä ole ollut itse työryhmässä mukana. Täällä on useita henkilöitä, jotka ovat olleet siinä mukana ja voivat teidän eduskuntaryhmissänne varmaan avata näitä keskusteluita, joiden pohjalta työryhmä tähän esitykseen päätyi.

Mutta haluaisin kiinnittää huomiota tähän kielten opetukseen ja siihen liittyviin esityksiin, joita työryhmä teki. Mielestäni ne ovat erittäin tarpeellisia, koska meillä on kyllä suurena probleemana se, että meillä on erittäin paljon vähentynyt kielten opiskelu suomalaisessa yhteiskunnassa. Tässä ed. Komi viittasi muun muassa tuohon vapaaehtoiseen A2-kieleen, ja senkin osalta opiskelijoiden määrä on todella paljon pudonnut. Parhaimmillaan sen valitsi noin 40 prosenttia oppilaista, mutta nyt määrä on enää reilut 20 prosenttia, eli todella paljon kielten opiskelu on vähentynyt. Vaikka on yritetty erilaisilla ohjelmilla nyt saada kuntia innostumaan siihen, että tarjottaisiin enemmän vaihtoehtoja, näin ei ole tapahtunut. Työryhmähän esitti, että jatkossa kuntia velvoitettaisiin tarjoamaan kolmea vaihtoehtoa pitkäksi kieleksi ja velvoitettaisiin myös tarjoamaan vapaaehtoisia kieliä.

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen sitä mieltä, että taito- ja taideaineiden tuntimäärää ei tule vähentää tai siirtää valinnaiseksi. Kädentaidot antavat mahdollisuuden soveltaa oppimiaan taitoja käytännössä muun muassa matematiikan osalta. Huomionarvoista on myös se, että teknologian opetus kuuluu olennaisena osana käsityön opetukseen ja se vaatii yhä enenevässä määrin pikemminkin lisää tuntiresursseja. Sama tilanne on myös biologian ja maantieteiden osalta. Valinnaisuutta ei tule lisätä luonnontiedeaineiden sisällä. Ne ovat aineita, joilla on muun muassa merkittävä asema kestävän kehityksen ja kansainvälisyyskasvatuksen eteenpäinviemisessä.

Esityksessä on mainittu kaksi uutta oppiainetta: draama ja etiikka. Mielestäni ne ovat turhia. Jos niitä halutaan, niin järjestettäköön niitä sitten niille kunnille, jotka haluavat tehdä niistä kerhotunteja ja kerhotuntien kautta sitten pyörittää nämä opetusaineet.

Arja Karhuvaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koulu elää todellakin ajassa, kuten ed. Vahasalo sanoi, ja tällä hetkellä ihmisenä elämisen ja arkielämisen taidot ovat kyllä taitoja, jotka aikaisemmin opittiin jäljittelyn ja kodin kautta. Kansakoululaitoksen ja kirkon tehtävä kansalaisten sivistämisessä oli ensiarvoisen tärkeä myöskin elinmahdollisuuksien yhdenvertaistamisessa. Mikään ei siis ole muuttunut. Tällä hetkellä tarvitaan ihan samanlaisia arkielämän taitoja kuin silloin koululaitoksen alkuvaiheissa, ja toivoisinkin, että niiden kerhomahdollisuutta tässäkin tuntikehyskeskustelussa korostettaisiin. Sillä, ihan näiden arkielämän taitojen opetuksella, nimittäin myöskin lisätään paitsi lasten tasa-arvoisuutta, elämän mahdollisuuksia myöskin tätä tietopohjaa, josta he yksilöinä voivat tehdä valintoja.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä valinnaisuus uhkaa jäädä monessa tapauksessa näennäisvalinnaisuudeksi, muun muassa taito- ja taideaineiden osalta. Erityisesti kannan huolta käsityöstä ja myöskin näistä muista taito- ja taideaineista. Täytyy olla tosi iso koulu, että aineenopettajille kertyy niin paljon viikkotunteja, että opettajia voidaan käytännössä pitää koulussa, että he ovat motivoituneita, että he voivat antaa tarpeeksi opetusta. Esimerkiksi käsityön osalta, joka pitää jakaa vielä tekniseen työhön ja kotitaloustyöhön, on työryhmän esityksessä yksi vuosiviikkotunti vain. Sehän tarkoittaa sitä, että tämä romuttuu. Tämä esitys romuttaisi käsityöt peruskoulusta, puhun seitsemännen luokan tasosta tässä kohdassa. Elikkä nämä käytännön rajoitteet aineenopettajien riittävien tuntimäärien aikaansaamiseksi romuttavat tämän valinnaisuuden ja heikentävät näiden ainekokonaisuuksien opetusta.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On valitettavaa, jos tämä tuntijakouuristus kokonaisuudessaan romuttuu sen suhteen, jotta mielestäni pitääs päivittää ajan tasalle, liikuntaa pitääs saara kouluihin lisää. Nimittään liikunta ei oo miltään aineelta pois. Oppilaat rauhoottuus, ne sais ähkyänsä vähän puhkua liikunnassa. Siel olis paljon rauhallisempi työskennellä niin opettajien ku oppilaittenki, ja uskoosin, jotta se myös oppilaille tois itsehillintää, elämänhallintaa, eli sitä raamaakin.

Mutta toinen aihe. Ed. Uotila otti esiin nämä niin sanotut kärentaidot eli käsityöt, niin tytöille omanlaaset ku pojille, ja päinvastoin ne voi toistensa, nyt ku tasa-arvoa eletään. Se ois kiva oppia poikienkin kutomahan kunnolla villasukat jalkoohin.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta alakoululaiset eivät ole vielä kypsiä tietämään parastaan. Ei voi eikä saa olla niin, että joiltakin oppilailta voi olla tie poikki tulevaisuuteen jo ala-asteen valinnaisuuksien perusteella. Sen sijaan se valinnaisuus, jota koko Itä-Suomi ja yrityselämä kaipaisi, eli B-kielen valinnaisuus ei ole mahdollista.

On myös toinen asia, mistä olen huolissani. Ennen kulttuuriperintö on ollut läpileikkaavana eri oppiaineissa. Nyt kulttuuria ei mainita lainkaan valtakunnallisissa tavoitteissa. Minua hämmentää tällainen juurettomuus. Mielestäni lapsille ja nuorille tulee taata valmiudet kulttuuriperinnön tukemiseen ja kulttuuri-identiteetin rakentamiseen, sen jatkamiseen ja säilyttämiseen. Oppilailla tulee olla mahdollisuus tuntea itsensä osaksi ympäröivää kulttuuriperintöä.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä ja tulevassa taloustilanteessa kunnat repeävät, jos uudet aineet ja ryhmät toteutuvat. Palkkasumma kasvaa, kädentaidot katoavat, lisää puolalaisia ammattimiehiä — sitäkö me haluamme tänne?

Sitten on yksi asia. Meille tuli peruskouluasetus ja -laki vuonna 1968. Se pantiin voimaan Lapista alkaen pikkuhiljaa 1970. En tiedä, millä Rkp sai silloisen ministeri Virolaisen puhuttua ympäri, että tuli pakkoruotsi. Sieltä se alkoi. Nyt teillä olisi mahdollisuus tehdä historiaa, ministeri Virkkunen, poistamalla se pakkoruotsi. Niille, jotka väittävät, että se on perustuslaissa: siellä ei sanota sanaakaan pakkoruotsista, ei ainoatakaan sanaa, eli se on valheellista väittämää. Tämä valinnaisuus olisi erinomaisen hyvä asia, että ruotsin sijaan voisi ottaa jonkun maailmankielen, mitä ihan oikeasti tarvitsee. Minä puhun näin, vaikka olen Ruotsissa syntynyt ja pienenä ainoastaan sitä kieltä osannut.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Koulutusjärjestelmämme on todettu kansainvälisissä vertailuissa ja mittauksissa laadukkaaksi ja toimivaksi, niin kuin täällä on useaan otteeseen todettu jo.

Koulutuksellinen tasa-arvoisuus on vahva puoli tässä järjestelmässä. Kun rinnakkaiskoulujärjestelmästä siirryttiin 1970-luvulla yhtenäiseen peruskouluun, muutosta perusteltiin ennen kaikkea tasa-arvolla. Eri puolilla maata taajamissa, kaupungeissa, keskustoissa ja haja-asutusalueilla asuvilla on yhtenevät mahdollisuudet osallistua koulutukseen. Samat mahdollisuudet koskevat sekä tyttöjä että poikia. Lisäksi erilaisista sosiaalisista ja taloudellisista oloista tulevilla on periaatteessa samanlaiset koulutusmahdollisuudet. Sen takia mielestäni myös tämä valinnaisuus on aika vaarallinen asia, jos puhutaan tasa-arvosta eri puolilla maata. On pieniä kouluja, siellä ei pystytä tarjoamaan niin paljon vaihtoehtoja. Tässä edellä on ollut todella hyviä puheenvuoroja tämän suhteen.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen hyvin tyytyväinen siitä yhteisestä huolesta taito- ja taideaineiden asemasta. Salin täydeltä on tätä huolta tuotu esiin, hyvä niin.

Kiinnittäisin huomiota määrän lisäksi myös taito- ja taideaineiden laatuun. Todellakin liikunta kyllä lisääntyy, mutta vaarassa ovat kuvaamataidon, käsityön ja kotitalouden yhteiset tunnit, ja se tarkoittaa sitä, että pätevien opettajien saaminen ja heidän virkojensa säilyttäminen on vaarassa.

Ministeri Virkkunen sanoi, että korkealaatuisesta peruskoulusta kiitos kuuluu erityisesti taitaville ja motivoituneille opettajille. Olettaisin silloin, että teillekin olisi erittäin suuri arvo se, että aineenopettajat säilyisivät näissä aineissa ja heille taattaisiin riittävät tuntimäärät. Tämä esitys ei sitä takaa. Eli siinä mielessä näiden taito- ja taideaineiden laatu on vaarassa. Lisäksi olen huolestunut äidinkielen tuntimäärästä. Kaksi tuntia vähennystä on paljon.

Ja vielä: valtiovarainministeriö varoittaa tämän esityksen taloudellisista vaikutuksista.

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tuosta valinnaisuudesta: Sitähän tällä hetkellä on todella 13 vuosiviikkotuntia, mikä on todella vähän, koko peruskoulun ajalle. Aiemmin sitä oli käytössä 20. Tässä esityksessä tuo nykyinen määrä vähän reilusti tuplaantuisi, ja varmasti tästä väliltä löytyy se sopiva valinnaisuuden määrä. Itse pidän aivan hyvänä sitä, että kouluilla on mahdollisuus liikkumavaraan, on mahdollisuus tehdä uudenlaisia ainekokonaisuuksia oppilaiden ja koulun omien tarpeiden mukaan, samoin kuin erityisesti yläluokilla myös oppilailla itsellään on mahdollisuus tehdä näitä valintoja.

On tärkeää, että pystymme varmistamaan sen, että meillä on pätevät opettajat myös jatkossa. Ed. Ojansuun mainitseman äidinkielen osalta työryhmähän lähti nimenomaan siitä, että äidinkielestä oli vähennetty nämä draamatuntien määrät, koska draama oli irrotettu omaksi oppiaineekseen. Eli sen johdosta minimituntimäärässä oli tuo vähennys. Mutta nyt lausuntojen pohjalta tätä kokonaisuutta arvioidaan ja jatkojalostetaan.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tulevaisuusvaliokunnassa parasta aikaa työstämme hanketta, mitä on tulevaisuuden osaaminen ja yleissivistys vuonna 2030, ja professori Antti Hautamäen kanssa mietimme tätä nimenomaan kulttuurin ja luovuuden näkökulmasta. Eli mietimme sitä, mitkä ovat ne taidot ja osaamisen taso, mitä 2030-luvun kansalainen tarvitsee.

Tässä yhteydessä olemme tutkineet myöskin muita Pohjoismaita ja hakeneet sieltä positiivisia vaikutteita. Nyt kun katsotaan esimerkiksi kohti Tanskaa, mihin perustuu se, että tanskalaiset ovat tutkimusten mukaan onnellisimpia tällä hetkellä ja siellä syntyy uusia yrityksiä ja innovaatioita aivan uutta vauhtia verrattuna siihen, mitä Suomessa tällä hetkellä on? Tähän taustalla vaikuttaa se, että siellä nimenomaan taito- ja taideaineet ja luovuus ovat koulussa aivan uudella tasolla. Siksi tämä taito- ja taideaineiden lisääminen on meillä myöskin koulumaailmassa tärkeätä. Ja draama myöskin, minun mielestäni elämä on draamaa. Paitsi että meillä on positiivisia onnistumisia, mitä pitää edesauttaa, myöskin epäonnistumiset pitää hyväksyä.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalainen peruskoulu on kansainvälinen menestystarina. Suomeen virtaa koulutuksen ammattilaisia eri maista kysymään, mihin hyvät oppimistulokset perustuvat.

Esitetty uudistus myllertää perusopetuksen perusteellisesti. Peruskouluun tulisi uusia oppi-aineita, ja oppiaineet ryhmiteltäisiin oppiaine-kokonaisuuksiksi. Valinnaisuuden säätelytapa muuttuisi. Valinnaisuuden seuraukset olisivat hyvin arvaamattomat sekä koulutuksellisen tasa-arvon että opetuksen tason ja eri oppiaineiden opettajien hyvän yhteistyön kannalta. Kustannusvaikutukset kunnille olisivat merkittävät.

Esitys oli erimielinen, lausunnot vetivät moneen suuntaan, ja lehdistön kritiikki on ollut kiivasta. Päätöksiä ei kerta kaikkiaan kannata tehdä esityksen pohjalta. Tehty esitys tulee siirtää seuraavalle hallituskaudelle ja ottaa uudestaan valmisteluun, jotta vältetään vaara hyvän perusopetusjärjestelmän vaurioittamisesta.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa nuorten ja lasten kasvavan pahoinvoinnin pitäisi olla meidän kaikkien huolenaiheena. Yksi asia, joka tuntuu unohtuvan tämän päivän koulumaailmassa: kaikista ei tule ulospäinsuuntautuvia kosmopoliitteja. On paljon erilaisia oppijoita ja erilaista oppimista. Mutta kuinka oppisimme ihmisinä elämisen taitoa ja kuinka voisimme antaa sitä oppia jokaiselle? Onko meidän koulutuksemme kivijalka kunnossa, jos ekaluokkalaisilta säästökunnissa jo 4 viikkoa jää opetusta saamatta? Kuinka paljon se tarkoittaa koko perusopetuksen aikana? Millä rahalla tasapainotetaan tämä eriarvoistumisen kehitys?

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Koko suomalainen sivistysjärjestelmä perustuu hyvään ja laadukkaaseen peruskouluun. On jatkossakin aivan välttämätöntä, että jokaiselle suomalaiselle lapselle taataan laadukas perusopetus kaikkialla Suomessa asuinpaikasta, varallisuudesta, sosiaalisesta asemasta riippumatta. Se on koko tämän järjestelmän peruskivijalka.

Toinen tärkeä asia, herra puhemies, on mielestäni se, että uskonnonopetukseen ei pidä kajota eikä pidä sen tilalle asettaa mitään etiikkaa tai draamaa. Nimittäin koko Suomen opetusjärjestelmä ja koko länsimainen sivistysjärjestelmä perustuu kristinuskoon, enkä näe siinä mitään järkeä, että tämä pitkäaikainen hyvä asia heitettäisiin menemään ja sen tilalle tehtäisiin jotakin keinotekoista. Kyllä meidän on kristilliset juuremme tunnustettava, ja sen pitää näkyä myös opetuksessa. Se on ollut koko suomalaisen yhteiskunnan perustava järjestelmä, eikä sitä pidä mennä tuhoamaan.

Paula Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tiukan taloudenpidon aikana on pohdittava tarkoin, mikä osa-alue koulutuskentässä kaipaa kipeimmin uudistusta. Suomalainen koulutusjärjestelmä on pärjännyt kansainvälisissä tutkimuksissa hyvin, sen osoittavat monet Pisa-tutkimuksetkin. Suomesta haetaan mallia hyvään, oikeudenmukaiseen ja tasa-arvoiseen koulutukseen. Miksi meidän pitäisi nyt tehdä nopeita ja hätiköityjä muutoksia perusopetuksen tuntijakouudistukseen? Tärkeintä on pitkäjänteinen perusopetuksen kehittäminen. Ei ole syytä hypätä mihinkään tuntemattomaan.

Hallitusohjelmassa on kirjaus, että taito- ja taideaineiden asemaa vahvistetaan lisäämällä valinnaisuutta. Musiikki, kuvataide, kotitalous ja käsityöt antavat tilaa luovuudelle ja oppilaan vahvuuksien kehittämiselle sekä itsetunnon vahvistamiselle.

Peruskoulun tulee olla yhdenvertainen, jotta alueiden, koulujen ja oppilaiden välinen tasa-arvo toteutuu. Monet opettajat ja koulutuksesta kiinnostuneet tahot ovat seuranneet huolestuneina tuntijakouudistusta (Puhemies: Minuutti on kulunut!) valmistelleen työryhmän esitystä. Opettajien mielestä kouluissa on itsessään tarpeeksi draamaa. Tarvitaanko sitä, arvoisa ministeri, vielä erillisenä oppiaineena?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pikkuisen arkipäivän realismia tähän hienoon koulutuspoliittiseen keskusteluun.

Tänä vuonna koulunsa aloittaneella on 10 vuoden kuluttua maapallolla 700 miljoonaa uutta kilpailijaa. 20 vuoden kuluttua, jolloinka hän on vaikkapa, sanotaan nyt, filosofian tohtori, hänellä on 1,5 miljardia uutta resurssikilpailijaa. Mitä meidän tieteellinen pyrkimyksemme tavoittelee? Se tavoittelee sitä, että ne oikeat vastaukset, jotka me nyt miellämme tässäkin salissa oikeiksi vastauksiksi, ovat vääriä vastauksia. Mikä sitten on koulutuksen tehtävä? Sen tehtävä on opettaa nuoret ja vähän varttuneemmat ihmiset tekemään tällä maapallolla oikeita kysymyksiä, jotta he pärjäisivät täällä.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ympäristö muuttuu, ja meidän on edelleen opetettava nuoria tietojen ja taitojen kartuttamiseen ja kannustettava heitä elinikäiseen oppimiseen. Elämänhallinta on yksi perusasia, joka nuoren on opittava, jotta hän yhteiskunnassa pärjää. Yhteiskuntaoppia on syytä tuoda lisää, koska tänä päivänä nuorien ihmisten osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun on aivan liian vähäistä.

Toinen merkittävä asia, mikä täällä on noussut esiin, on kädentaitojen oppiaineiden ylläpitäminen ja myöskin nykyaikaisin keinoin lisääminen niin, että nuorista tulee työelämän käyttöön hyviä ihmisiä.

Sisäinen yrittäjyys on meille kaikille tärkeä asia. Suomalaisen nuorison elämänhallinta on tänä päivänä hukassa ja yrittäjyyteen on syytä kasvattaa.

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perusopetuksen tuntijakouudistukseen liittyvä työ oli moniulotteinen, ja tuo raportti on kattava kuvaus ajankohtaisista kehittämiseen liittyvistä asioista. Se vaan oli harmi, että se työ kulminoitui kiireen vuoksi sinne ihan viimeisiin kokouksiin ja monet asiat jäivät tavallaan kesken niin, että niistä ei ehditty päättää ja tuli paljon eriäviä mielipiteitä, ja nyt ollaan tässä tilanteessa.

Ihan omasta näkökulmastani kyllä painopisteenä uudistuksessa tulee olla heikoimmin motivoituneiden opiskelijoiden näkökulma, arjen taidot, kouluviihtyvyys ja opetushenkilöstön jaksaminen. Taito- ja taideaineiden lisääminen on ihan hallitusohjelman mukainen asia, myöskin kieliohjelman vahvistamisesta pitää huolehtia. Samalla myöskin liikunta on tullut tärkeäksi. Siihen pitää, samoin kuin kotitalouteen, saada lisää tunteja.

Tämän maineikkaan peruskoulumme vahvuudesta, koulutuksen tasa-arvosta, on huolehdittava kaikin tavoin uudistuksessa, ja laadukasta, tasaveroista koulutusta on saatava kaikilla paikkakunnilla.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joka kerran, kun tuntijakoa uudistetaan, nousee ihan sama meteli, ja viimeksi tehtiin uusi oppiaine, terveystieto, niin että tämä ei ole mitään uutta. Tiedettiin, että tästäkin tulee meteliä. Se on ihan selvä asia. Kun tulevaisuutta tehdään, niin ei saa nyt hirttäytyä tämän päivän lamakeskusteluun, koska tämä on oikeasti todella tulevaisuuden ajatusta ja tulee voimaankin vasta todella myöhemmin ja arvopohja pysyy edelleen samana niin kuin nytkin, kasvu ihmisyyteen, yhteiskunnan jäsenyyteen. Kestävä kehitys on otettu sinne asetustasolle kattaen koko perusopetuksen. Tässä on paljon hyviä asioita, ja tasa-arvo-sanalla näyttää olevan vähän erilaisia merkityksiä eri ihmisillä, mutta tietenkin jokaiselle pitää taata se vankka perustaito, samanlainen perustaito, mutta sitten pitää se yksilöllisyys myöskin huomioida. Uskon, että ministeri tekee hyviä päätöksiä näitten keskustelujen pohjalta sitten jatkossa.

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli mukava kuulla, että arvoisa ministeri sanoi, ettei ole tiukasti teipannut itseään kiinni tähän työryhmän mietintöön vaan että tässä on mahdollisuus harkita, mitä siitä viedään eteenpäin ja mihin päin tätä kehitetään.

Sellainen on jäänyt mieleen uutistarjonnasta, että ministeri on jossakin lausunut, että kannatatte lasten erikoistumista jo alaluokilla. Jos tämä on totta, niin tämä herättää huolen siitä, kuinka pitkälle viedään tällainen, että lapsen ikään kuin ammatillinen, koulutuksellinen ura määräytyy siellä hyvin varhaisessa vaiheessa. Tällaista kehitystä minusta pitää torjua, ja juuri tällainen eriytyminen varhaisessa vaiheessa pystyttiin torjumaan silloin, kun peruskoulu rakennettiin. Ei pidä kääntää nyt tietenkään pyörää taaksepäin, vaan viedä yhdessä hyvä perusopetus sinne oppivelvollisuuden loppuun saakka ja siitä lähteä sitten erikoistumaan.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vielä vastauksena ed. Vahasalolle ja ed. Heinoselle: Kyllä keskusta totta kai tunnistaa ja tunnustaa ympärillä yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Haluan niihin kannustaa ja mennä siltä pohjalta eteenpäin. Mutta ei meillä kyllä valmiutta tämmöiseen alakoulusta uraputkeen -ajatteluun kuitenkaan tämän valinnaisuuden lisäämisessä ole. Sen takia me näemme tämän peruskoulun tehtävän hyvin selkeänä ja hyvin kirkkaana, ihan niin kuin tässä keskustelussa olemme esille tuoneet. Samoin taloudelliset vaikutukset: Meidän ajatuksemme mukaan raha ei puussa kasva, ei suomalaisessa kuntakentässäkään. Nekin asiat on selvitettävä erittäin huolella ja perusteellisesti.

Tästä keskustelusta jää kuitenkin, puhemies, oikein hyvä mieli päällimmäiseksi, koska kaiken kuulemani perusteella ministeri on herkällä korvalla kuunnellut myös keskustan esille tuoman viestin ja on valmis siltä pohjalta keskusteluja jatkamaan, ja sama valmius meilläkin tietenkin on. Kun valuvika poistetaan, niin siitä saadaan toivottavasti ja uskoaksemme aika hyvä esitys.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka ed. Arhinmäki on jo poissa, niin täytyy todeta, että ei lahjakkuus ole perhetaustasta kiinni. Duunarinkin poika voi olla lahjakas, ja miksi hän ei saisi oppia suomalaisessa peruskoulussa omien taitojensa mukaan? Miksi hän ei saisi opiskella matematiikkaa lisää, jos hän haluaa? Miksi hän ei saisi lisäkursseja kuvataiteessa tai lisäkursseja englannissa? Tai rehtorin tai vuorineuvoksen tytär voi olla sellainen, että hän tarvitsee erityisopetusta, ja kokoomuslaisessa peruskoulussa hän saa sitä. (Ed. Pulliainen: Missä se kokoomuslainen koulu on, että saa tutustua?) Lisää taito- ja taideaineita, lisää liikuntaa, lisää valinnaisuutta — tätä suomalainen peruskoulu tarvitsee.

Arvoisa puhemies! Tuo työryhmäraportti on hyvä pohja tälle työlle. Se antaa jatkovalmistelulle nyt hyvän perustan, ja olen varma, että kokoomus ja keskusta saavat tästä hyvällä yhteistyöllä sellaisen kokonaisuuden, että suomalainen peruskoulu on huippu vielä 2020-luvullakin. Myös kokoomus haluaa tuon työryhmäraportin.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Heinoselle täytyy nyt kyllä todeta, että kyllä selvisi ihan se, että tässä rakennetaan kokoomuslaista peruskoulua, joka on täysin eriarvoistava koulu, jossa jaotellaan duunarin lapset ja eliittilapset jne. Tämä tuli hyvin selväksi. Kiitos tästä valaisevasta hetkestä!

Mutta ed. Vahasalolle haluaisin sanoa myös, että te olette itse työryhmässä esittämässä terveystiedon poistamista tai vähentämistä, mikä on aika ihmeellinen käsitys, koska terveystieto on koettu hyvinkin tarpeelliseksi oppiaineeksi.

Valinnaisuudesta vielä haluaisin puhua. Täällä ministeri totesi, että valinnaisuusmäärä lisääntyy. Mutta se on sidottu oppiainekokonaisuuksiin, ja silloin se on lokeroitua valinnaisuutta, eikä silloin oikeasti pääse kehittämään niitä omia vahvuuksiaan, mitä tässä olettaisi, että on tarkoitettu. Elikkä valinnaisuutta mukamas lisätään, mutta ei sitten kuitenkaan. Samalla vähennetään yhteisiä opintoja, eli kaikille hyvä koulu katoaa, jatko-opintokelpoisuus kaventuu. Tämäkö on perusopetuksen uudistamista?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tässäkin hyvin tulee esille tämä valinnaisuuteen liittyvä kaksijakoisuus. Toisaalta osa haluaa, että valinnaisuutta pitäisi olla paljon enemmän, ja osa taas haluaa, että valinnaisuutta ei pitäisi olla. Mutta uskon, että löydämme tästä hyvän, toimivan mallin myös tulevaisuutta silmällä pitäen, niin että kouluille jää liikkumavaraa ja myös oppilailla on mahdollisuus valita omia painotuksiaan. Kovin suuresta tuntimäärästähän ei toki viikoittain ole kyse, lähinnä muutamasta oppitunnista.

Työryhmällä varmasti oli aika korkea kynnys siihen, että lähdettiin esittämään uusia oppiaineita, mutta perusteellisen harkinnan jälkeen työryhmä päätyi esittämään etiikkaa ja draamaa. Etiikkaa lähinnä siitä syystä, että meillä on yhä enenevässä määrin erilaisia uskontokuntia ja koettiin tarvetta käsitellä yhteiskunnan arvopohjaa myös yhteisesti eri uskontoihin kuuluvien kanssa. Toisaalta draaman osalta voi todeta, että meillä suomalaisilla on selvästi tarvetta siihen, että meidän on opittava ilmaisemaan itseämme, tunteitamme nykyistä paremmin ja toimimaan vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. Tähän taustaan nähden ymmärrän, että draaman esittäminen erilliseksi oppiaineekseen oli hyvin perusteltua. Kansainvälisestihän näin useissa maissa onkin.

Tämä keskustelu, jota olemme nyt käyneet, toimii erinomaisena evästyksenä jatkotyölle, jota nyt käydään tuntijakotyöryhmän esityksen ja lausuntokierroksen annin pohjalta. Tavoitteena on se, että mahdolliset lakimuutokset saadaan tämän syksyn aikana eduskuntaan ja asetus voidaan keväällä valtioneuvostossa hyväksyä.