Arvoisa puhemies! Suomessa elää yli miljoona ihmistä yksin. Yksin eläminen tekee haavoittuvaksi sekä taloudellisesti että tunnetasolla. Se altistaa myös köyhyydelle. Yksin eläville elämän riskit, kuten sairastuminen tai työttömyys, voivat olla erityisen vaikeita. Suomalainen yhteiskunta on monella tavoin rakentunut kahden tulonsaajan kotitalouden kulutuksen ja maksukyvyn mukaan. Vaikkapa kotitalousvähennyksen saa yksin asuja kotiinsa vain kerran, kun pariskunta saa sen tuplasti. Toisaalta yksin asuva maksaa usein saman verran vaikkapa jätemaksua kuin nelihenkinen perhe. Onko hallitus miettinyt, miten yksin elämisen erityispiirteet voitaisiin ottaa paremmin huomioon ja miten puutteita yksin elävien hyvinvoinnissa voitaisiin parantaa?

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Edustaja Elorannan kysymys oli varsin ajankohtainen. Tänäänhän on THL julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan yksin asuvien määrä on Suomessa lisääntynyt. Nykyään noin 41 prosenttia kotitalouksista on yksin asuvien kotitalouksia, kun vielä vuonna 90 osuus oli 32 prosenttia, joten tämä on lisääntynyt yhteiskunnallinen ilmiö. Samassa raportissa todetaan, että yksin asuvilla on merkittäviä sosiaalisia ongelmia, tosin niin, että kaikilla yksin asuvilla ei ole mitään huono-osaisuuteen viittaavaa, vaan siellä polarisaatio on todella suurta.

Tämä kysymys on hyvin laaja-alainen ja liittyy kaikkien ministereiden toimialaan. Sosiaali- ja terveysministeriön alalla palveluista vastaa peruspalveluministeri Huovinen, joka ei täällä tänään ole paikalla. Mutta tämä on tärkeä asia, joka on syytä kaikessa lainvalmistelussa ja isoissa yhteiskunnallisissa uudistuksissa, joita tehdään, huomioida.

Arvoisa puhemies! Yhden hengen asuntokuntien lisääntyminen ja väestön vanheneminen ovat molemmat tämän hetken suurimpia väestötrendejä. Yksinäisyys ja turvattomuus ovat etenkin ikääntyvien yksin asujien ongelmia. Heitä onkin paljon, sillä yli 65-vuotiaista asuu yksin jo 70 prosenttia. He ovat myös köyhyysriskin suhteen kaikkein heikommassa asemassa.

Viime vaalikaudella säädettyyn takuueläkkeeseen jäi sellainen, sanoisinko, valuvika, ettei siinä oteta huomioon sitä, asuuko eläkkeensaaja yksin. Toisin sanoen pelkän takuueläkkeen varassa oleva henkilö saa täysin saman eläkkeen riippumatta siitä, asuuko yksin vai onko hänellä puoliso jakamassa elämisen kuluja. Kysyisinkin ministeri Rädyltä: onko hallitus miettinyt tämän viime vaalikaudella syntyneen, yksin eläviin liittyvän epäkohdan korjaamista?

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Kuten tuossa aikaisemmin totesin, yksinäisyys ja yksin asuminen ovat trendejä, jotka yhteiskunnassamme ovat lisääntyneet, ja niitä on toki kaikessa päätöksenteossa mietittävä jatkuvasti, vaikutuksia siihen, miten ihmiset voivat ja minkälaista sosiaalista verkostoa ihmiset pystyvät ympärillensä rakentamaan. Tällä hetkellä hallituksen ohjelmassa ei ole suunnitelmia tämän kaltaisiin korotuksiin, mutta tämä on tärkeä asia, joka on jatkossa syytä pitää mielessä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat lukuisissa puheenvuoroissa ottaneet esille yksin asuvien erityisongelmat, kuinka pienellä eläkkeellä joutuu maksamaan suunnattoman suuria asumiskustannuksia, asui sitten vuokra-asunnossa tai rintamamiestalossa. Ja nyt kun hallitus on nostamassa näitä kiinteistöveroja ja kiinteistöjen verotusarvotkin ovat nousseet ja ajatellaan, että meillä on sosialidemokraattinen valtiovarainministeri, jo-ka on tällaista politiikkaa edistänyt, niin on ihan mielenkiintoista, että sosialidemokraattinen kansanedustaja kiinnittää näihin ongelmiin huomiota.

Toivoisin, että erityisesti asuntopolitiikassa otetaan huomioon se, että ei rakennettaisi pääkaupunkiseudulle liian suuria asuntoja vaan tehtäisiin enemmän pieniä asuntoja, jotka on tarkoitettu yksin asuville henkilöille, joilla on siihen myös varaa. Eli toivoisin normien purkua tältä osin.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! On aivan totta, että pieniä asuntoja tarvitaan lisää, ja varmasti myös siellä kunnissa tähän suuntaan halutaan liikkua, ja mitä valtion asuntopoliittisiin toimiin tulee, niin me olemme hyvin vahvasti lisänneet toimenpiteitä, jotta ylipäätään saisimme riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Mitä tulee sitten kaiken kaikkiaan tähän äärimmäisen tärkeään teemaan yksinäisyydestä — täällä viitattiin muun muassa ikäihmisiin — mielestäni on todella tärkeää edistää kaiken kaikkiaan asuntopoliittisesti ja yhteiskuntapoliittisesti yhteisöllisyyttä. Ei kukaan jaksa yksin, kenenkään ei pidä jaksaa yksin. Olemme kiinnittäneet huomiota esimerkiksi lähiöissä viime aikoina tähän yhteisöllisyyden lisäämiseen siten, että olemme voineet antaa tukea yhteisten asukastilojen rakentamiselle.

Meillä on meneillään, puhemies, ikäihmisten asumisen kehittämisohjelma, jossa myös tätä yhteisöllisyyttä vahvistetaan. Sitä vahvistetaan asumisratkaisuin, sitä vahvistetaan alueellisin ratkaisuin, sitä vahvistetaan lisääntyvän yhteistyön merkeissä järjestöjen kanssa. Huomenna esimerkiksi meidän ministeriössämme käymme keskustelua järjestöjen kanssa, miten asuinympäristöjä voisi kehittää turvallisemmiksi, viihtyisämmiksi ja yhteisöllisemmiksi paikoiksi.

Arvoisa puhemies! Hallitushan suorastaan kiihdyttää väestön keskittämistä suuriin kaupunkeihin, ja kaupungistuminen lisää köyhyyttä, jos asutaan kalliissa asunnoissa. Jos on kallis vuokra-asunto tai kallis omistusasunto, niin se aiheuttaa tätä juuri, ja varsinkin yksin asuville tämä on juuri ongelma.

Sitten täällä nyt itketään ja valitetaan. Miksi ei järjestetä ihmisille työpaikkoja heidän kotiseuduillaan, jolloin olisi parempi ja halvempaa asua siellä? Meitä on varoitettu jo ulkomailta siitä, että meillä on luotu tällainen asuntokupla. Ja olen ihan samaa mieltä kuin ministeri, että tällaista yhteisöllisyyttä tarvitaan. Mutta se ei tule vain lausumalla tätä sanaa, vaan se pitää oikeasti luoda, ja pahoin pelkään, että monilla näistä uusista alueista, jotka rakennetaan liian tiuhaan ja liian valtavina yksikköinä, ei välttämättä yhteisöllisyyttä synny.

Tässä mielessä kysyn ministeriltä, mitkä ovat ne keinot, millä hallitus pystyy pehmentämään politiikkaansa ja nimenomaan myös yksin asujia kohtaan ja nimenomaan helpottamaan tätä asuntokuplaa, joka on meillä räjähtänyt käsiin.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa puhemies! Meillähän on hyvin erilaisia asuntomarkkinoita. Pääkaupunkiseudulla meillä on kysynnän ja tarjonnan epäkohta. Sitten on alueita, joilla väki vähenee, ja meillä on monenlaisia erilaisia tilanteita Suomenmaassa, ja me kaikkia näitä yritämme omin toimimme jollakin tavalla hillitä, muun muassa pääkaupunkiseudulla vahvasti lisäämällä valtion tukea kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen.

Mutta mitä tulee tähän yhteisöllisyyteen, niin esimerkiksi edustajan ja allekirjoittaneen kotikaupungissa Tampereella meillä on meneillään lähiöhanke Tesomalla, jossa aivan hienolla tavalla täydennysrakennetaan sitä aluetta, rakennetaan ostarille uusia tiloja asukkaiden omalle osallisuudelle, missä nimenomaan nuoret pääsevät kohtaamaan ikäihmiset ja päästään kehittämään omaa asuinympäristöä viihtyisämmäksi. Minä kyllä uskoisin, arvoisa puhemies, että esimerkiksi juuri näillä lähiöiden kehittämisprojekteilla, mitä meillä on käynnissä, me saamme viihtyisiä yhteisöllisiä ympäristöjä ihan konkreettisesti. Näihin on tullut lisävoimavaroja, näihin budjetoidaan rahaa valtion toimesta, ja näissä on paljon yhteistyökumppaneita, kuntia, sidosryhmiä mukana. Me teemme hartiavoimin töitä näiden tärkeiden asioiden puolesta.