2 luku
Erityisen neuvotteluryhmän perustaminen
4 §
Osallistuvien yhtiöiden toimenpiteet ja erityisen neuvotteluryhmän
perustaminen
Laatiessaan eurooppayhtiön perustamissuunnitelman osallistuvien
yhtiöiden johtokuntien tai hallitusten on mahdollisimman
pian sulautumisehtoja tai holding-yhtiön perustamisehtoja
koskevan ehdotuksen julkaisemisen jälkeen taikka tytäryhtiön
perustamista tai eurooppayhtiöksi muuntumista koskevasta
suunnitelmasta päättämisen jälkeen
toteutettava tarpeelliset toimet, mukaan lukien tietojen antaminen
osallistuvista yhtiöistä, asianomaisista tytäryhtiöistä ja
toimipaikoista sekä niiden henkilöstömääristä,
aloittaakseen neuvottelut yhtiöiden henkilöstön edustajien
kanssa eurooppayhtiön henkilöstöedustuksen
järjestämisestä.
Neuvotteluja varten perustetaan erityinen neuvotteluryhmä,
jossa on edustettuna osallistuvien yhtiöiden sekä asianomaisten
tytäryhtiöiden ja toimipaikkojen henkilöstö.
5 §
Paikkojen jakautuminen jäsenvaltioiden kesken erityisessä neuvotteluryhmässä
Erityisen neuvotteluryhmän jäsenet valitaan tai
nimetään suhteessa osallistuvien yhtiöiden sekä asianomaisten
tytäryhtiöiden ja toimipaikkojen kussakin jäsenvaltiossa
työskentelevän henkilöstön määrään.
Kullekin jäsenvaltiolle jaetaan yksi paikka kyseisessä jäsenvaltiossa työskentelevän
henkilöstön kutakin sellaista osaa kohti, joka
edustaa alkavaa kymmentä prosenttia osallistuvien yhtiöiden
sekä asianomaisten tytäryhtiöiden ja
toimipaikkojen henkilöstön kokonaismäärästä,
kaikki jäsenvaltiot yhteenlaskettuina.
6 §
Lisäpaikkojen jakautuminen sulautumistilanteessa
Kun eurooppayhtiö perustetaan sulauttamalla, erityiseen
neuvotteluryhmään valitaan kustakin jäsenvaltiosta
tarvittava määrä lisäjäseniä siten,
että neuvotteluryhmään kuuluu vähintään yksi
kutakin sellaista rekisteröityä osallistuvaa yhtiötä edustava
jäsen, jolla on työntekijöitä kyseisessä jäsenvaltiossa
ja jonka ehdotetaan lakkaavan erillisenä oikeushenkilönä sen
jälkeen, kun eurooppayhtiö on rekisteröity.
Lisäpaikkojen määrä ei saa ylittää kahtakymmentä prosenttia
5 §:n mukaisesti valittujen tai nimettyjen edustajien määrästä.
Kuitenkaan 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä ei
saa johtua, että osalla henkilöstöä olisi
erityisessä neuvotteluryhmässä kaksinkertainen
edustus.
Jos 1 momentissa tarkoitettujen yhtiöiden määrä on
suurempi kuin käytettävissä olevien lisäpaikkojen
määrä, lisäpaikat jaetaan eri
jäsenvaltioissa olevien yhtiöiden kesken alenevassa järjestyksessä niiden
palveluksessa olevan henkilöstön määrän
mukaan.
7 §
Paikkojen jakautuminen suomalaisten yhtiöiden kesken
Jos 5 §:n mukaisesti suomalaisille osallistuville
yhtiölle jaettuja erityisen neuvotteluryhmän paikkoja
on vähemmän tai yhtä monta kuin osallistuvia
yhtiöitä, jaetaan nämä paikat
suomalaisten yhtiöiden kesken yksi kerrallaan alenevassa
järjestyksessä niiden palveluksessa olevan henkilöstön
määrän mukaan.
Jos 5 §:n mukaisesti suomalaisille osallistuville
yhtiölle jaettuja erityisen neuvotteluryhmän paikkoja
on enemmän kuin osallistuvia yhtiöitä,
jaetaan kullekin suomalaiselle yhtiölle ensin yksi paikka
ja tämän jälkeen jäljellä olevat paikat
yhtiöiden kesken niiden palveluksessa olevan henkilöstön
määrän mukaisessa suhteessa.
Henkilöstö voi kuitenkin sopimalla poiketa siitä,
mitä 1 ja 2 momentissa säädetään
paikkojen jakautumisesta suomalaisten yhtiöiden kesken.
Mikäli mahdollista, sopimuksella on turvattava edustus
kaikille suomalaisille osallistuville yhtiöille ja henkilöstöryhmille.
8 §
Erityisen neuvotteluryhmän jäsenten valitseminen
Suomessa
Eurooppayhtiön Suomessa työskentelevällä henkilöstöllä on
oikeus valita edustajansa erityiseen neuvotteluryhmään
sopimalla tai vaalilla. Jollei henkilöstö pääse
sopimukseen menettelytavasta, on työntekijöiden
ja toimihenkilöiden suurinta määrää edustavien
työsuojeluvaltuutettujen järjestettävä yhdessä vaali
tai muu valintamenettely siten, että kaikilla henkilöstöön
kuuluvilla on oikeus osallistua siihen.
3 luku
Neuvottelut henkilöstöedustuksesta
9 §
Neuvottelujen tavoite
Erityisen neuvotteluryhmän ja osallistuvien yhtiöiden
toimivaltaisten elinten tehtävänä on sopia
kirjallisesti eurooppayhtiön henkilöstöedustusta
koskevat järjestelyt. Tätä varten henkilöstöedustuksen
järjestämisestä on neuvoteltava yhteistyön
hengessä sopimukseen pääsemiseksi.
10 §
Erityisen neuvotteluryhmän tiedonsaantioikeus
Osallistuvien yhtiöiden toimivaltaisten elinten on
annettava erityiselle neuvotteluryhmälle tietoja eurooppayhtiön
perustamissuunnitelmasta ja perustamistoimien etenemisestä,
kunnes eurooppayhtiö on rekisteröity.
11 §
Erityisen neuvotteluryhmän päätöksentekosäännöt
Jollei 13 §:stä muuta johdu, erityinen
neuvotteluryhmä tekee päätöksensä jäsentensä ehdottomalla
enemmistöllä, mikäli tämä enemmistö edustaa
myös henkilöstön ehdotonta enemmistöä.
Kullakin jäsenellä on yksi ääni.
Jos henkilöstöedustuksesta neuvoteltava sopimus
johtaisi henkilöstön osallistumisoikeuksien vähenemiseen,
sopimuksen tekeminen edellyttää vähintään
kahta kolmasosaa niiden erityisen neuvotteluryhmän jäsenten äänistä,
jotka edustavat vähintään kahta kolmasosaa
henkilöstöstä, mukaan lukien niiden jäsenten äänet,
jotka edustavat vähintään kahdessa jäsenvaltiossa
työskentelevää henkilöstöä.
Edellä tarkoitettua määräenemmistöä edellytetään
kuitenkin vain, jos henkilöstön osallistumisen
piiriin kuuluu vähintään 25 prosenttia
osallistuvien yhtiöiden henkilöstön kokonaismäärästä,
kun kyseessä on sulauttamalla perustettava eurooppayhtiö,
tai jos henkilöstön osallistumisen piiriin kuuluu
vähintään 50 prosenttia osallistuvien
yhtiöiden henkilöstön kokonaismäärästä,
kun kyseessä on holding- tai tytäryhtiönä perustettava
eurooppayhtiö.
Henkilöstön osallistumisoikeuksien väheneminen
tarkoittaa sellaista osuutta niistä 3 §:n
11 kohdassa tarkoitettujen eurooppayhtiön elinten jäsenistä,
joka on pienempi kuin osallistuvien yhtiöiden suurin osuus.
12 §
Neuvottelujen aloittaminen ja kesto
Neuvottelut on aloitettava välittömästi
sen jälkeen, kun erityinen neuvotteluryhmä on
muodostettu, ja niitä voidaan käydä enintään
kuusi kuukautta.
Osapuolet voivat kuitenkin sopia jatkavansa neuvotteluja 1 momentissa
tarkoitetun ajan jälkeen yhteensä enintään
vuoden siitä, kun erityinen neuvotteluryhmä on
perustettu.
13 §
Päätös lopettaa tai olla aloittamatta
neuvottelut
Erityinen neuvotteluryhmä voi päättää olla aloittamatta
neuvotteluja tai lopettaa neuvottelut ja soveltaa niiden jäsenvaltioiden
henkilöstölle tiedottamista ja henkilöstön
kuulemista koskevia sääntöjä,
joissa eurooppayhtiöllä on henkilöstöä.
Tällainen päätös keskeyttää tässä luvussa
tarkoitetun neuvottelumenettelyn, jolloin myöskään
tämän lain 5 luvun säännöksiä ei sovelleta.
Päätös olla aloittamatta neuvotteluja
tai lopettaa ne edellyttää vähintään
kahden kolmasosan enemmistöä niiden jäsenten äänistä,
jotka edustavat vähintään kahta kolmasosaa
henkilöstöstä, mukaan lukien niiden jäsenten äänet,
jotka edustavat vähintään kahdessa jäsenvaltiossa
työskentelevää henkilöstöä.
Kun eurooppayhtiö perustetaan muuntamalla, tätä pykälää ei
sovelleta, jos henkilöstön osallistuminen on ollut
käytössä muunnettavassa yhtiössä.
14 §
Asiantuntijat
Neuvotteluja varten erityinen neuvotteluryhmä voi pyytää valitsemiaan
asiantuntijoita, kuten asianomaisten yhteisötason ammattiliittojen edustajia,
avustamaan sitä sen työssä. Nämä asiantuntijat
voivat olla läsnä neuvottelukokouksissa neuvonantajina
erityisen neuvotteluryhmän pyynnöstä silloin,
kun tämä on tarpeen yhtenäisyyden ja
yhdenmukaisuuden edistämiseksi Euroopan yhteisön
tasolla.
15 §
Erityisen neuvotteluryhmän uudelleen koollekutsuminen
Erityinen neuvotteluryhmä on kutsuttava uudelleen koolle
aikaisintaan kaksi vuotta 13 §:n 1 momentissa
tarkoitetun päätöksen jälkeen,
kun vähintään kymmenen prosenttia eurooppayhtiön,
sen tytäryhtiöiden ja toimipaikkojen henkilöstöstä tai
heidän edustajansa sitä kirjallisesti pyytävät,
jolleivät osapuolet sovi neuvottelujen uudelleen aloittamisesta
jo aikaisemmin. Jos erityinen neuvotteluryhmä päättää aloittaa
uudelleen neuvottelut johdon kanssa eivätkä ne
johda sopimukseen, tämän lain 5 luvun säännöksiä ei kuitenkaan
sovelleta.
5 luku
Toissijaiset säännökset henkilöstöedustuksen järjestämisestä
18 §
Toissijaisten säännösten soveltaminen
Tämän luvun säännöksiä sovelletaan
eurooppayhtiön rekisteröinnistä alkaen
silloin, kun:
1) osapuolet niin sopivat tai
2) sopimusta henkilöstöedustuksesta
ei ole tehty 12 §:ssä asetetussa määräajassa
ja kunkin osallistuvan yhtiön toimivaltainen elin päättää hyväksyä toissijaisten
säännösten soveltamisen ja siten jatkaa
eurooppayhtiön rekisteröintiä eikä erityinen
neuvotteluryhmä ole tehnyt 13 §:n 1 momentissa
tarkoitettua päätöstä olla aloittamatta
neuvotteluja tai lopettaa ne.
Henkilöstön osallistumista koskevia
28—30 §:n säännöksiä sovelletaan
kuitenkin vain, jos:
1) kyseessä on muuntamalla muodostettu eurooppayhtiö ja
henkilöstön osallistumista koskevia sääntöjä sovellettiin
eurooppayhtiöksi muunnettuun yhtiöön;
2) kyseessä on sulauttamalla muodostettu
eurooppayhtiö ja
a) yhdessä tai useammassa eurooppayhtiöön osallistuvassa
yhtiössä oli ennen eurooppayhtiön
rekisteröintiä käytössä yksi
tai useampi osallistumismuoto, jonka piiriin kuului vähintään
25 prosenttia kaikkien osallistuvien yhtiöiden henkilöstön
kokonaismäärästä, tai
b) yhdessä tai useammassa eurooppayhtiöön osallistuvassa
yhtiössä oli ennen eurooppayhtiön
rekisteröintiä käytössä yksi
tai useampi osallistumismuoto, jonka piiriin kuului vähemmän
kuin 25 prosenttia kaikkien osallistuvien yhtiöiden henkilöstön
kokonaismäärästä, ja erityinen
neuvotteluryhmä niin päättää;
taikka
3) kyseessä on eurooppayhtiö,
joka on muodostettu perustamalla holding- tai tytäryhtiö,
ja
a) yhdessä tai useammassa eurooppayhtiöön osallistuvassa
yhtiössä oli ennen eurooppayhtiön
rekisteröintiä käytössä yksi
tai useampi osallistumismuoto, jonka piiriin kuului vähintään
50 prosenttia kaikkien osallistuvien yhtiöiden henkilöstön
kokonaismäärästä, tai
b) yhdessä tai useammassa eurooppayhtiöön osallistuvassa
yhtiössä oli ennen eurooppayhtiön
rekisteröintiä käytössä yksi
tai useampi osallistumismuoto, jonka piiriin kuului vähemmän
kuin 50 prosenttia kaikkien osallistuvien yhtiöiden henkilöstön
kokonaismäärästä, ja erityinen
neuvotteluryhmä niin päättää.
19 §
Henkilöstön osallistumismuodon valinta
Jos osallistuvissa yhtiöissä on käytössä useampi
kuin yksi henkilöstön osallistumismuoto, erityinen
neuvotteluryhmä päättää,
mikä niistä otetaan käyttöön
eurooppayhtiössä. Jos erityinen neuvotteluryhmä ei
tee päätöstä henkilöstön osallistumismuodosta,
siitä päättävät osallistuvat
yhtiöt.
Erityisen neuvotteluryhmän on ilmoitettava 1 momentin
mukaisesta päätöksenteostaan osallistuvien
yhtiöiden toimivaltaisille elimille.
20 §
Edustavan elimen muodostaminen
Edustava elin muodostetaan eurooppayhtiön sekä sen
tytäryhtiöiden ja toimipaikkojen työntekijöistä,
jotka henkilöstön edustajat tai, jollei edustajia
ole, kaikki työntekijät valitsevat tai nimeävät
keskuudestaan.
Edustavan elimen jäsenet valitaan tai nimetään
suhteessa osallistuvien yhtiöiden sekä asianomaisten
tytäryhtiöiden ja toimipaikkojen kussakin jäsenvaltiossa
olevan henkilöstön määrään
siten, että kullekin jäsenvaltiolle varataan yksi
paikka siinä työskentelevän henkilöstön
kutakin sellaista osaa kohti, joka edustaa alkavaa kymmentä prosenttia
osallistuvien yhtiöiden sekä asianomaisten tytäryhtiöiden
ja toimipaikkojen henkilöstön kokonaismäärästä,
kaikki jäsenvaltiot yhteenlaskettuina.
Jos suomalaisille osallistuville yhtiölle jaettuja
edustavan elimen paikkoja on vähemmän tai yhtä monta
kuin osallistuvia yhtiöitä, jaetaan nämä paikat
suomalaisten yhtiöiden kesken yksi kerrallaan alenevassa
järjestyksessä niiden palveluksessa olevan henkilöstön
määrän mukaan. Jos suomalaisille osallistuville
yhtiölle jaettuja edustavan elimen paikkoja on enemmän
kuin osallistuvia yhtiöitä, jaetaan kullekin suomalaiselle
yhtiölle ensin yksi paikka ja tämän jälkeen jäljellä olevat
paikat yhtiöiden kesken niiden palveluksessa olevan henkilöstön
määrän mukaisessa suhteessa. Henkilöstö voi
kuitenkin sopimalla poiketa edellä sanotusta. Mikäli
mahdollista, sopimuksella on turvattava edustus kaikille suomalaisille
osallistuville yhtiöille ja henkilöstöryhmille.
Suomessa työskentelevällä henkilöstöllä on oikeus
valita edustajansa edustavaan elimeen sopimalla tai vaalilla. Jollei
henkilöstö pääse sopimukseen
noudatettavasta menettelytavasta, on työntekijöiden
ja toimihenkilöiden suurinta määrää edustavien
työsuojeluvaltuutettujen järjestettävä yhdessä vaali
tai muu valintamenettely siten, että kaikilla henkilöstöön
kuuluvilla on oikeus osallistua siihen.
Eurooppayhtiön toimivaltaiselle elimelle on annettava
tieto edustavan elimen kokoonpanosta. Edustava elin vahvistaa työjärjestyksensä. Edustava
elin voi valita keskuudestaan työvaliokunnan, jossa on
enintään kolme jäsentä. Edustavaa
elintä tai työvaliokuntaa voivat avustaa näiden
valitsemat asiantuntijat.
21 §
Mukautuminen eurooppayhtiön muutoksiin
Jollei muusta ole sovittu, edustava elin tarkistaa kerran vuodessa,
onko eurooppayhtiössä, sen tytäryhtiöissä tai
toimipaikoissa tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden vuoksi edustavan
elimen kokoonpanoa on muutettava.
22 §
Sopimusneuvottelut
Neljän vuoden kuluttua perustamisestaan edustava elin
harkitsee, onko aloitettava neuvottelut tämän
lain 4 luvussa ja 18 §:ssä tarkoitetun sopimuksen
tekemiseksi vai jatketaanko tämän luvun säännösten
soveltamista.
Jos päätetään neuvotella
sopimus 3 ja 4 luvun mukaisesti, henkilöstöedustuksen
järjestämiseen sovelletaan soveltuvin osin, mitä edellä säädetään
erityisestä neuvotteluryhmästä. Mikäli
neuvottelujen päättymiselle asetettuun määräaikaan
mennessä sopimukseen ei päästä,
jatketaan niiden henkilöstöedustusta koskevien
järjestelyjen soveltamista, jotka alun perin hyväksyttiin
toissijaisten säännösten mukaisesti.
23 §
Edustavan elimen toimivalta
Edustava elin on toimivaltainen asioissa, jotka koskevat eurooppayhtiötä itseään
tai jotain sen toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevaa tytäryhtiötä tai
toimipaikkaa, sekä asioissa, joissa päätöksiä tekevät
elimet yksittäisessä jäsenvaltiossa eivät
ole toimivaltaisia.
24 §
Edustavan elimen oikeus saada tietoja ja tulla kuulluksi
Edustavalla elimellä on eurooppayhtiön toimivaltaisen
elimen säännöllisesti laatimien kertomusten
pohjalta oikeus saada tietoja ja tulla kuulluksi eurooppayhtiön
liiketoiminnan kehittymisestä ja sen tulevaisuudennäkymistä sekä tätä varten
kokoontua toimivaltaisen elimen kanssa ainakin kerran vuodessa.
Myös paikalliselle johdolle on annettava edellä mainitut
tiedot.
Eurooppayhtiön toimivaltaisen elimen on annettava edustavalle
elimelle hallituksen tai johtokunnan ja hallintoneuvoston kokousten
esityslistat ja jäljennökset kaikista yhtiökokoukselle toimitetuista
asiakirjoista.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa kokouksessa käsitellään
erityisesti seuraavia asioita: eurooppayhtiön rakenne,
taloudellinen tilanne ja rahoitustilanne, liiketoiminnan, tuotannon
ja myynnin todennäköinen kehitys, työllisyystilanne
ja siinä todennäköisesti tapahtuva kehitys,
investoinnit ja merkittävät organisaatiomuutokset,
uusien työmenetelmien tai tuotantoprosessien
käyttöönotto, tuotannon siirrot, yritysten, toimipaikkojen
tai niiden huomattavien osien sulautumiset, toiminnan supistamiset
tai lopettamiset sekä joukkovähentämiset.
25 §
Tiedonsaanti poikkeuksellisten olosuhteiden vaikutuksesta
Kun poikkeukselliset olosuhteet vaikuttavat huomattavasti henkilöstön
etuihin, erityisesti jos toimintaa uudelleen sijoitetaan tai siirretään,
toimipaikkoja tai yrityksiä lopetetaan tai henkilöstön
joukkovähentämisessä, edustavalla elimellä on
oikeus saada asiasta tietoja. Edustavalla elimellä tai,
jos se erityisesti kiireellisyyssyistä niin päättää,
työvaliokunnalla on oikeus tavata eurooppayhtiön
toimivaltainen elin tai muu asiassa tarkoituksenmukaisempi
eurooppayhtiön johtotaso, jolla on päätöksentekoa
koskevaa toimivaltaa, saadakseen tietoja ja tullakseen kuulluksi
sellaisten toimenpiteiden osalta, jotka vaikuttavat merkittävästi
henkilöstön etuihin.
Jos toimivaltainen elin päättää olla
toimimatta edustavan elimen ilmaiseman kannan mukaisesti, edustavalla
elimellä on oikeus kokoontua uudelleen eurooppayhtiön
toimivaltaisen elimen kanssa yhteisymmärrykseen pääsemiseksi.
Jos kokous järjestetään työvaliokunnan
kanssa, myös niillä edustavan elimen jäsenillä,
joiden edustamaa henkilöstöä kyseiset
toimenpiteet välittömästi koskevat, on
oikeus olla läsnä.
Edellä tarkoitetut kokoukset eivät vaikuta
yhtiön toimivaltaisen elimen oikeuksiin.
26 §
Edustavan elimen jäsenten keskinäinen kokoontuminen
ja tietojen antaminen henkilöstön edustajille
Ennen eurooppayhtiön toimivaltaisen elimen kanssa pidettävää kokousta
edustava elin tai työvaliokunta, jota tarvittaessa laajennetaan
25 §:n 3 momentin mukaisesti, voi kokoontua ilman, että yhtiön
toimivaltaisen elimen edustajia on läsnä.
Edustavan elimen jäsenet antavat eurooppayhtiön
sekä sen tytäryhtiöiden ja toimipaikkojen henkilöstön
edustajille tietoja tiedottamis- ja kuulemismenettelyjen sisällöstä ja
tuloksesta ottaen huomioon 31 §:n säännökset.
27 §
Oikeus koulutusvapaaseen ja vastuu kustannuksista
Edustavan elimen jäsenillä on oikeus koulutusvapaaseen
ilman ansionmenetystä siinä määrin
kuin tämä on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi.
Edustavan elimen kustannuksista vastaa eurooppayhtiö,
jonka tulee asettaa edustavan elimen jäsenten käyttöön
sellaiset taloudelliset ja aineelliset resurssit, että jäsenet
voivat hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti.
Eurooppayhtiö vastaa kokousten järjestämisestä ja
tulkkauksesta aiheutuvista kustannuksista, edustavan elimen ja työvaliokunnan
jäsenten matka- ja majoituskustannuksista sekä kohtuullisista
asiantuntijakustannuksista, jollei toisin ole sovittu.
28 §
Henkilöstön osallistumisoikeudet
Jos eurooppayhtiö perustetaan muuntamalla, henkilöstön
osallistumista koskevia säännöksiä on
sovellettava edelleen eurooppayhtiössä.
Muissa eurooppayhtiön perustamistapauksissa eurooppayhtiön,
sen tytäryhtiöiden ja toimipaikkojen henkilöstöä edustavalla
elimellä on oikeus valita tai nimetä eurooppayhtiön
hallitukseen tai hallintoneuvostoon se määrä taikka
suositella tai vastustaa sitä määrää jäseniä,
joka vastaa suurinta osallistuvissa yhtiöissä ennen
eurooppayhtiön rekisteröintiä sovellettua
henkilöstön osallistumisen osuutta.
Jos henkilöstön osallistuminen ei ennen eurooppayhtiön
rekisteröintiä ollut käytössä yhdessäkään
osallistuvista yhtiöistä, eurooppayhtiö ei
ole velvollinen sellaista järjestämään.
29 §
Henkilöstöä edustavien jäsenten
paikkojen jakautuminen
Edustava elin päättää hallituksen
tai hallintoneuvoston paikkojen jakautumisesta eri jäsenvaltioiden
henkilöstöä edustavien jäsenten
kesken tai siitä, miten eurooppayhtiön työntekijät voivat
suositella tai vastustaa kyseisten elimien jäseniä suhteessa
kussakin jäsenvaltiossa työskentelevän
eurooppayhtiön henkilöstön määrään.
Jos yhden tai useamman jäsenvaltion työntekijät
eivät kuulu edellä tarkoitetun suhteellisuusperusteen
piiriin, edustava elin nimeää yhden jäsenistä jostakin
tällaisesta jäsenvaltiosta, ensisijaisesti eurooppayhtiön
sääntömääräisen kotipaikan
jäsenvaltiosta.
Eurooppayhtiön Suomessa työskentelevällä henkilöstöllä on
oikeus valita edustajansa hallitukseen tai hallintoneuvostoon sopimalla
tai vaalilla. Jollei henkilöstö pääse
sopimukseen noudatettavasta menettelytavasta, on työntekijöiden
ja toimihenkilöiden suurinta määrää edustavien
työsuojeluvaltuutettujen järjestettävä yhdessä vaali
tai muu valintamenettely siten, että kaikilla henkilöstöön
kuuluvilla on oikeus osallistua siihen.
30 §
Henkilöstöä edustavien jäsenten
oikeudet ja velvollisuudet
Jäsenet, jotka edustava elin on valinnut tai nimennyt
tai joita se on suositellut eurooppayhtiön hallintoelimeen,
ovat tämän elimen täysivaltaisia jäseniä,
joilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin osakkeenomistajia
edustavilla jäsenillä, äänestysoikeus
mukaan lukien.
Hallintoelimen 1 momentissa tarkoitettu jäsen ei saa
kuitenkaan käsitellä työehtosopimusta
tai työtaistelutoimenpiteitä koskevia asioita eikä muutakaan
sellaista asiaa, jossa henkilöstön olennainen
etu saattaa olla ristiriidassa eurooppayhtiön edun kanssa.
6 luku
Erinäisiä säännöksiä
31 §
Salassapitovelvollisuus
Erityisen neuvotteluryhmän tai edustavan elimen jäsenet
sekä heitä avustavat asiantuntijat eivät
saa ilmaista heille luottamuksellisina annettuja liike- tai ammattisalaisuuksia
koskevia tietoja, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan
yhtiötä tai sen liike- tai sopimuskumppania, muille
kuin niille työntekijöille tai henkilöstön
edustajille, joita asia koskee. Sama koskee henkilöstön
edustajia ja asiantuntijoita tiedottamis- ja kuulemismenettelyn
yhteydessä. Salassapitovelvollisuus on voimassa myös
toimikauden jälkeen.
32 §
Poikkeaminen tiedonantovelvollisuudesta
Eurooppayhtiön tai osallistuvan yhtiön hallintoneuvosto
tai hallitus ei ole velvollinen ilmaisemaan tietoja, joiden ilmaisemisen
estävät eurooppayhtiön tai osallistuvan
yhtiön tai sen tytäryhtiöiden ja toimipaikkojen
tuotannolle tai taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt,
joita ei ole voitu ennakolta tietää. Nämä tiedot
tulee kuitenkin antaa viivytyksettä sen jälkeen,
kun perusteita poikkeamiselle tiedonantovelvollisuudesta ei enää ole.
Samalla on selvitettävä poikkeuksellisen menettelyn
syyt.
33 §
Henkilöstön edustajien suoja
Erityisen neuvotteluryhmän ja edustavan elimen jäsenten,
henkilöstön edustajien tiedottamis- ja kuulemismenettelyn
yhteydessä ja eurooppayhtiön hallintoneuvostoon
tai hallitukseen kuuluvien henkilöstöä edustavien
jäsenten irtisanomissuojasta on voimassa, mitä työsopimuslain
(55/2001) 7 luvun 10 §:ssä säädetään luottamusmiehen
ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta,
silloin kun nämä ovat eurooppayhtiön,
sen tytäryhtiöiden tai toimipaikkojen taikka osallistuvan
yhtiön Suomessa työskentelevää henkilöstöä.
34 §
Vapautus työstä, korvaukset ja vastuu kustannuksista
Työnantajan on annettava 33 §:ssä tarkoitetuille
henkilöstön edustajille vapautusta säännönmukaisesta
työstä ajaksi, jonka nämä tarvitsevat
osallistuakseen erityisen neuvotteluryhmän tai edustavan
elimen kokouksiin taikka tiedottamis- ja kuulemismenettelyyn, neuvotellakseen
henkilöstön osallistumisen järjestämisestä taikka
osallistuakseen eurooppayhtiön hallituksen tai hallintoneuvoston
kokouksiin sekä mainittuihin menettelyihin välittömästi
liittyvää henkilöstön edustajien
keskinäistä valmistautumista varten. Vastaavasti
on korvattava tästä aiheutuva ansionmenetys. Muusta
työstä vapautuksesta ja ansionmenetyksen korvaamisesta
on kussakin tapauksessa sovittava asianomaisen henkilöstön
edustajan ja työnantajan välillä.
Osallistuvat yhtiöt vastaavat erityisen neuvotteluryhmän
toiminnan ja neuvottelujen kustannuksista, mukaan lukien kohtuulliset
kustannukset asiantuntijoista siten, että erityinen neuvotteluryhmä voi
hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti.
35 §
Kansainvälinen konserniyhteistyö
Jos eurooppayhtiö olisi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun
lain (725/1978) kansainvälistä konserniyhteistyötä koskevien
säännösten soveltamisalaan kuuluva yhteisönlaajuinen
yritys tai yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä määräysvaltaa
käyttävä yritys, sanotun lain säännöksiä ei sovelleta
henkilöstöedustuksen järjestämiseen eurooppayhtiössä tai
sen tytäryhtiössä.
Jos kuitenkin erityinen neuvotteluryhmä päättää 13 §:n
1 momentin mukaisesti olla aloittamatta neuvotteluja henkilöstöedustuksen
järjestämisestä tai lopettaa kyseiset
neuvottelut, yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain
kansainvälistä konserniyhteistyötä koskevat
säännökset tulevat sovellettaviksi.
36 §
Eurooppayhtiöjärjestelyn väärinkäyttö
Jos eurooppayhtiössä, sen tytäryhtiössä tai toimipaikassa
tehdään vuoden kuluessa eurooppayhtiön
rekisteröimisestä sellainen olennainen muutos,
joka olisi johtanut laajempaan henkilöstöedustukseen
eurooppayhtiötä perustettaessa, on henkilöstöedustuksen
järjestämisestä käytävä uudet
neuvottelut. Ne käydään siinä järjestyksessä,
jota olisi ollut noudatettava, jos edellä tarkoitettu muutos
olisi tehty ennen eurooppayhtiön rekisteröimistä.
Uusia neuvotteluja ei kuitenkaan tarvitse käydä,
jos eurooppayhtiö osoittaa, että olennaiselle muutokselle
on hyväksyttävä peruste eikä muutosta
voitu toteuttaa ennen eurooppayhtiön rekisteröimistä.
37 §
Valvonta
Tämän lain noudattamista valvoo työministeriö.
38 §
Uhkasakko
Lääninhallitus voi hakemuksesta velvoittaa eurooppayhtiön
tai osallistuvan yhtiön sakon uhalla täyttämään
tästä laista tai 16 §:ssä tarkoitetusta
sopimuksesta johtuvat velvollisuudet. Uhkasakon asettamista voi
hakea työministeriö.
39 §
Rangaistussäännökset
Eurooppayhtiön tai osallistuvan yhtiön johtoon
kuuluva, työnantaja tai näiden edustaja, joka
tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta,
mitä tämän lain 24 tai 25 §:ssä säädetään
taikka 34 §:n 1 momentissa säädetään muusta
kuin maksuvelvollisuudesta, taikka olennaisesti laiminlyö noudattaa,
mitä 16 §:ssä tarkoitetussa
sopimuksessa sovitaan, on tuomittava henkilöstöedustuksen
järjestämisvelvoitteen rikkomisesta sakkoon.
Vastuu työnantajan ja tämän edustajien
kesken määräytyy rikoslain (39/1889)
47 luvun 7 §:ssä säädettyjen
perusteiden mukaan.
Rangaistus tämän lain 8 §:n
henkilöstön oikeutta valita edustajansa
erityiseen neuvotteluryhmään koskevan säännöksen
rikkomisesta säädetään rikoslain
47 luvun 5 §:ssä. Rangaistus henkilöstön
edustajien suojaa koskevan 33 §:n rikkomisesta
säädetään rikoslain 47 luvun 4 §:ssä.
Rangaistus 31 §:ssä säädetyn
salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun
2 §:n 2 momentin mukaan, jollei teosta muualla
kuin rikoslain 38 luvun 1 §:ssä säädetä ankarampaa
rangaistusta.
40 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 8 päivänä lokakuuta 2004.