sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 3 momentti, 4 §:n
15 kohta, 137 §:n 3 momentti, 137 b ja 141 a § laissa
469/2010 sekä 40 §:n 5 momentti, 43 §:n
4 momentti, 76 §:n 6 momentti, 128 a §:n
11 ja 13 kohta, 144 §:n 1 momentin 1 kohta, 148 §:n
1 momentin 1 kohta ja 149 §:n 1 momentin 2 kohta
laissa 1293/2006, sekä
1 §
Lain tarkoitus ja eläkelaitoksen tehtävät
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kunnallisen eläkelaitoksen tehtävistä valtion eläketurvan
toimeenpanossa säädetään valtion eläkelaissa
(1295/2006) ja Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden
eläketurvan toimeenpanossa Kansaneläkelaitoksesta
annetussa laissa (731/2001).
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 §
Yleiset määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
15) valtiotyönantajalla valtion eläkelaissa
tarkoitettuja valtion virastoja ja laitoksia, valtion liikelaitoksia
sekä yhteisöjä ja laitoksia, joiden henkilöstö kuuluu
valtion eläkelain mukaisen eläketurvan piiriin;
16) EU:n sosiaaliturvan perusasetuksella sosiaaliturvajärjestelmien
yhteensovittamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta
(EY) N:o 883/2004 ja EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksella
sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen
(EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annettua
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 987/2009;
17) EU- ja ETA-maalla maata, jossa sovelletaan EU:n
sosiaaliturvan perusasetusta tai sosiaaliturvajärjestelmien
soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin
työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin
ja heidän perheenjäseniinsä annettua
neuvoston asetusta (ETY) N:o 1408/71.
40 §
Karttumisprosentit
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos työntekijä 53 vuotta täytettyään
työskentelee muussa EU- tai ETA-maassa kuin Suomessa, laskennalliseen
eläkkeeseen, jota määrättäessä työeläkelakien
alainen ja EU- ja ETA-maassa työskentelyaika luetaan tämän
lain mukaiseksi työskentelyajaksi (teoreettinen eläke), lisätään
1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun karttumisprosentin
ja 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun karttumisprosentin erotuksen
perusteella laskettu erillinen lisä. Erillinen lisä lasketaan
Suomessa ansaittujen työansioiden perusteella.
43 §
Osa-aikaeläkkeen määrä
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Osa-aikaeläkkeen enimmäismäärä on 75 prosenttia
työntekijälle osa-aikaeläkkeen alkamisajankohtaan
mennessä karttuneista ja 76 §:n mukaisesti
vähennetyistä työeläkkeistä sekä valtion
varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan
lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003)
mukaan karttuneesta eläkkeestä. Tällaiseen
eläkkeeseen rinnastetaan EU- tai ETA-maassa tai Suomen
kanssa sosiaaliturvasopimuksen tehneessä maassa karttunut
vastaava etuus. Jollei tällaisesta etuudesta saada tietoa,
enimmäismäärää laskettaessa
huomioon otettavana eläkkeenä voidaan käyttää sellaista
teoreettista eläkettä, joka työntekijälle
olisi karttunut, jos hänen vieraassa valtiossa työskentelyyn
perustuva vakuutusaikansa olisi ollut tämän
lain alaista palvelusta. Osa-aikaeläkkeestä ei
kuitenkaan vähennetä 76 §:ssä tarkoitettua
päivärahaa tai ansionmenetyskorvausta, jos se
on myönnetty osa-aikaeläkkeen aikana tehdyn työn
perusteella. Jos työntekijällä on oikeus
saada osa-aikaeläkettä myös
muun työeläkelain perusteella ja tässä tarkoitettu
rajaus vähentää osa-aikaeläkettä,
tehdään vähennys näiden lakien
kesken niiden mukaan vakiintuneessa ansiotulossa huomioon
otettujen työansioiden suhteessa.
76 §
Eläkkeestä vähennettävät
ensisijaiset etuudet
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Ensisijaisena etuutena pidetään myös 1 momentissa
tarkoitettua etuutta vastaavaa muusta valtiosta maksettavaa etuutta.
Jos työntekijän eläkettä määrättäessä otetaan
huomioon tuleva aika kahden tai useamman EU- tai ETA-maan taikka
sellaisen maan eläkelainsäädännön mukaan,
jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus, tulevan
ajan päällekkäisyys estetään
siten, että tulevaa aikaa myönnetään
tämän lain mukaan siinä suhteessa kuin
työntekijän työeläkelakien mukainen
vakuutusaika on kaikkien tulevan ajan myöntävien
maiden vakuutusaikaan.
128 a §
Eläkkeen maksamisjärjestys
Jos eläke on maksettava muulle kuin eläkkeensaajalle
itselleen tämän tai muun lain perusteella ja kahdella
tai useammalla viranomaisella, kunnalla, laitoksella tai toimielimellä taikka muulla
taholla on oikeus siihen, eläke maksetaan seuraavassa järjestyksessä:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
11) EU- tai ETA-maan laitokselle eläkkeen aiheeton
maksu EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksen
72 artiklan 2 kohdan mukaan;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
13) EU- tai ETA-maan laitokselle muun etuuden kuin
eläkkeen aiheeton maksu EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksen
72 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaan;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
137 §
Valvonta
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Valtiovarainministeriö asettaa vuosittain tilintarkastajan,
jonka tehtävänä on tarkastaa kunnallisen
eläkelaitoksen kirjanpidosta ja muusta aineistosta, että kunnallisen
eläkelaitoksen esittämät 137 b §:ssä tarkoitetut
laskelmat valtion ja Kansaneläkelaitoksen eläkkeiden
maksamiseen tarvittavasta summasta ja kunnallisen eläkelaitoksen
kustannusten korvauksesta antavat oikeat ja riittävät
tiedot. Tilintarkastajan on oltava joko Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja
(KHT) tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastaja (JHTT). Tilintarkastukseen
sovelletaan tilintarkastuslakia (459/2007).
137 b §
Valtion ja Kansaneläkelaitoksen eläkemenojen maksu
ja kunnallisen eläkelaitoksen kustannusten korvaus
Valtio ja Kansaneläkelaitos maksavat kunnalliselle
eläkelaitokselle ennakkoon eläke-etuuksien maksamiseen
tarvittavan määrän. Toteutuneiden
kustannusten määrän ylittäessä tai
alittaessa arvioidun määrän erotus otetaan
jälkikäteen huomioon korjauseränä.
Valtiokonttori maksaa työnantajan eläkemaksusta
kunnalliselle eläkelaitokselle korvauksen valtion eläkelain
143 §:ssä säädettyjen tehtävien hoitamisesta.
Myös Kansaneläkelaitos maksaa henkilöstönsä eläketurvan
hoitamisesta kunnalliselle eläkelaitokselle korvauksen.
Valtiovarainministeriö vahvistaa Valtiokonttorin
ja Kansaneläkelaitoksen kunnalliselle eläkelaitokselle
ennakkomaksuna maksettavan korvauksen euromääräisen
suuruuden. Kunnallinen eläkelaitos esittää valtiovarainministeriölle
laskelman korvauksen suuruudesta. Korvauksen määrä lasketaan
valtion maksuperustelain (150/1992) 6 §:ssä tarkoitettua
omakustannusarvoa vastaavasti. Korvaus maksetaan tasasuurina erinä kuukausittain
kyseisen vuoden kustannusten määrää koskevan
etukäteen tehtävän arvion perusteella.
Toteutuneiden kustannusten määrän ylittäessä tai
alittaessa arvioidun määrän erotus otetaan
jälkikäteen huomioon korjauseränä.
Valtiovarainministeriö ja Kansaneläkelaitos arvioivat
viiden vuoden välein eläkkeiden hoidon kustannustehokkuudelle
ja laatutasolle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tätä tarkoitusta
varten kunnallisen eläkelaitoksen on toimitettava mainituille
tahoille riittävät tiedot.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
tarkemmin valtion ja Kansaneläkelaitoksen henkilöstön
eläkkeiden maksamiseen tarvittavien varojen siirrosta ja
kustannusten korvaamisesta kunnalliselle eläkelaitokselle.
141 a §
Yhteistyöneuvottelukunta
Kunnallisen eläkelaitoksen yhteydessä on yhteistyöneuvottelukunta,
jonka tehtävänä on seurata valtion, Kansaneläkelaitoksen
ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkejärjestelmien
mukaisen eläketurvan toimeenpanoa kunnallisessa eläkelaitoksessa
sekä edistää tiedonkulkua neuvottelukunnassa
edustettujen tahojen välillä. Neuvottelukunta
käsittelee eläketurvan toimeenpanon kehittämissuuntia
ja toimintalinjoja ja se voi tehdä esityksiä tulevista
tavoitteista ja toiminnan kehittämisestä.
Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja ja enintään
yhdeksän muuta jäsentä. Valtiovarainministeriö määrää jäsenet
neljäksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä kaksi
edustaa valtiovarainministeriötä, kaksi
kunnallista eläkelaitosta, kaksi Valtiokonttoria, kaksi
valtion eläkelain piiriin kuuluvia työnantajia
ja yksi Kansaneläkelaitosta ja yksi kirkon keskusrahastoa.
Valtiovarainministeriö määrää yhden
jäsenistä puheenjohtajaksi.
144 §
Eläkelaitoksen oikeus saada tietoja
Kunnallisella eläkelaitoksella ja tämän
lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten
ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä saada:
1) lakisääteistä vakuutusta
toimeenpanevalta vakuutus- ja eläkelaitokselta, viranomaiselta
ja muulta taholta, johon viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua
lakia (621/1999) sovelletaan, sekä yksityiseltä työnantajalta
tiedot, jotka ovat välttämättömiä eläketurvan
järjestämistä ja käsiteltävänä olevan
eläkeasian ratkaisemista varten tai jotka muuten ovat välttämättömiä tässä laissa,
EU:n sosiaaliturvan perusasetuksessa tai EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksessa
säädettyjen taikka sosiaaliturvasopimuksessa määrättyjen
tehtävien toimeenpanossa;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
148 §
Eläkelaitoksen oikeus antaa tietoja
Kunnallisella eläkelaitoksella on oikeus
sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta
annetussa laissa säädetään,
salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia
koskevien rajoitusten estämättä antaa
tämän lain ja valtion eläkelain toimeenpanoon
perustuvia tietoja:
1) asianomaiselle viranomaiselle ja toimielimelle ne
tiedot, jotka ovat välttämättömiä EU:n sosiaaliturvan
perusasetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen mukaisten tehtävien
toimeenpanossa;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
149 §
Tekninen käyttöyhteys
Kunnallisella eläkelaitoksella on sen lisäksi, mitä viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annetun lain 29 §:n 3
momentissa säädetään, oikeus
avata tekninen käyttöyhteys:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2) EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen
mukaisten tehtävien toimeenpanosta huolehtivalle viranomaiselle sellaisiin
tietoihin, joita sillä on 148 §:n 1 momentin
1 kohdan mukaan oikeus saada;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Tämän lain 1 §:n 3 momentti,
137 §:n 3 momentti, 137 b ja 141 a § tulevat
kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta
2012.
Edellä 137 b §:n 2 momentissa säädetyn
korvauksen lisäksi Kansaneläkelaitos suorittaa
kunnalliselle eläkelaitokselle vuonna 2012 korvauksen ennen
tämän lain voimaantuloa syntyneistä sellaisista
kustannuksista, jotka kunnalliselle eläkelaitokselle aiheutuvat
tällä lailla säädetystä Kansaneläkelaitoksen
henkilöstön eläketurvan toimeenpanotehtävien
siirtämisestä. Korvaus lasketaan omakustannusarvoa
vastaavasti siten kuin 137 b §:n 2 momentissa säädetään. Lisäksi
Kansaneläkelaitos suorittaa korvauksen sellaisista sen
henkilöstön eläketurvan toimeenpanoon
käytettävistä aiemmin hankituista tietojärjestelmistä,
joiden hankintameno ei enää miltään
osin sisälly 137 b §:n 2 momentissa tarkoitettuun
omakustannusarvolaskelmaan. Korvausten suuruuden perusteet ja maksuajankohdat
säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Tilanteissa, joissa henkilöön sovelletaan EU:n
sosiaaliturvan perusasetuksen 90 artiklan mukaan sosiaaliturvajärjestelmien
soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin
työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin
ja heidän perheenjäseniinsä annettua
neuvoston asetusta (ETY) N:o 1408/71, sovelletaan tämän lain
voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.