sellaisina kuin niistä ovat 4 §:n 1, 3 ja
5 momentti, 16 § sekä 21 §:n 1 momentti
laissa 1765/2009, 7 §:n 3 momentti laissa
974/2009, 9 §:n 4 momentti ja 10 § laissa
1200/2005, 11 § laeissa 1200/2005 ja
1765/2009, 15 § osaksi laissa 1390/2001
ja 21 §:n 2 momentti laissa 493/2009, sekä
4 §
Oppilaitoksen ylläpitäminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle,
kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle
tai säätiölle luvan tämän
lain mukaisen oppilaitoksen ylläpitämiseen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Luvassa määrätään
ylläpitäjää ja oppilaitosta koskevien
tietojen lisäksi oppilaitoksen koulutustehtävä,
opetuskieli sekä tarvittaessa erityinen koulutustehtävä ja
muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät
ehdot. Muutoksista ylläpitämislupaan
päättää opetus- ja kulttuuriministeriö.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi ylläpitäjää kuultuaan
peruuttaa ylläpitämisluvan, jos sivistystarpeen
pysyvät muutokset tai muut koulutuksen järjestämiseen
liittyvät painavat syyt sitä edellyttävät
tai koulutus järjestetään vastoin tätä lakia
tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja
määräyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5 §
Henkilöstö
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään
valtioneuvoston asetuksella. Opetushallitus voi erityisestä syystä myöntää niistä
erivapauden.
7 §
Arviointi
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Ulkopuolista arviointia varten opetus- ja kulttuuriministeriön
yhteydessä toimii riippumattomana asiantuntijaelimenä koulutuksen
arviointineuvosto. Koulutuksen ulkopuolisista arvioinneista
opetus- ja kulttuuriministeriö laatii arviointisuunnitelman.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan säännökset
koulutuksen arviointineuvoston tehtävistä, kokoonpanosta,
toiminnan järjestämisestä ja neuvostossa
käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta
sekä arviointisuunnitelman sisällöstä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
9 §
Valtionosuuden määrä
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Opintokeskukselle myönnetään valtioneuvoston
asetuksella säädetyt ehdot täyttäviä opintokerhoja
varten valtionosuutena euromäärä, joka saadaan
kertomalla opintokeskukselle vahvistettujen opintokerhotuntien määrällä opetus-
ja kulttuuriministeriön kullekin vuodelle määräämä opintokerhotunnin
hinta.
10 §
Valtionosuuden laskemisessa käytettävien suoritteiden
määrän vahvistaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain
valtionosuuden laskemisen perusteena käytettävän
opiskelijaviikkojen, opiskelijavuorokausien, opiskelijapäivien,
opetustuntien sekä opintokerhotuntien määrän.
Yhdistetyn oppilaitoksen osalta suoritteiden määrät
vahvistetaan erikseen kullekin oppilaitosmuodolle.
Suoritteiden määrien laskemisesta säädetään tarkemmin
valtioneuvoston asetuksella.
11 §
Yksikköhinta
Opetus- ja kulttuuriministeriö määrää opiskelijaviikkojen,
opiskelijavuorokausien, opiskelijapäivien ja
opetustuntien yksikköhinnat sekä opintokerhotuntien
hinnan seuraavaa vuotta varten. Yksikköhinnat määrätään
varainhoitovuodelle arvioidun kustannustason mukaisiksi.
Opiskelijaviikon yksikköhinta lasketaan kansanopistoille
joka neljäs vuosi jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta
edeltäneenä vuonna kansanopistojen toiminnasta aiheutuneet
käyttökustannukset opistojen saman vuoden
opiskelijaviikkojen määrällä.
Käyttökustannuksiin luetaan mukaan kansanopistojen ylläpitäjien
vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon
mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökustannuksiin
säädetään tarvittaessa valtioneuvoston
asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella säädetään
yksikköhinnan korottamisesta opistoissa, joiden ylläpitäjien ylläpitämisluvassa
määrättynä pääasiallisena koulutustehtävänä tai
osana koulutustehtävää on vaikeasti vammaisille
tarkoitettu koulutus taikka osana koulutustehtävää on
työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen
ja työolojen kehittämiseen tarkoitettu koulutus
tai ylläpitämisluvassa erityisestä syystä määrättävä muu
erityinen koulutustehtävä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään
myös opiston ulkopuolella asuvien opiskelijaviikoista yksikköhintaan
tehtävästä vähennyksestä.
Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijavuorokauden
yksikköhinta lasketaan joka neljäs vuosi jakamalla
yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta
edeltäneenä vuonna liikunnan koulutuskeskusten
toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset koulutuskeskusten
saman vuoden opiskelijavuorokausien määrällä.
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivän
yksikköhinta määrätään
vuosittain valtion talousarviossa olevan määrärahan
puitteissa.
Opetustunnin yksikköhinta kansalaisopistoille lasketaan
joka neljäs vuosi jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta
edeltäneenä vuonna kansalaisopistojen toiminnasta aiheutuneet
käyttökustannukset kansalaisopistojen saman vuoden
opetustuntien määrällä. Käyttökustannuksiin
luetaan mukaan kansalaisopistojen ylläpitäjien
vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon
mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökustannuksiin
säädetään tarvittaessa valtioneuvoston
asetuksella. Kansalaisopistojen yksikköhintoja porrastetaan tiheästi
asutuissa kunnissa kansalaisopiston sijaintikunnan asukastiheyden
perusteella. Porrastusten suuruudesta ja yksikköhintojen
tarkemmasta laskemisesta sekä siitä, mitä kuntia pidetään
tiheästi asuttuina, säädetään
valtioneuvoston asetuksella. Kansalaisopistojen keskimääräisen
yksikköhinnan laskemisesta on soveltuvin osin voimassa,
mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
(1705/2009) 23 §:ssä säädetään.
Opetustunnin yksikköhinta kesäyliopistoille lasketaan
joka neljäs vuosi jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta
edeltäneenä vuonna kesäyliopistojen toiminnasta aiheutuneet
käyttökustannukset kesäyliopistojen saman
vuoden opetustuntien määrällä.
Käyttökustannuksiin luetaan mukaan kesäyliopistojen
ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät
kirjanpidon mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökustannuksiin
säädetään tarvittaessa valtioneuvoston
asetuksella.
Opetustunnin yksikköhinta opintokeskuksille lasketaan
joka neljäs vuosi jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta
edeltäneenä vuonna opintokeskusten toiminnasta aiheutuneet
käyttökustannukset opintokeskusten saman vuoden
opetustuntien määrällä. Käyttökustannuksiin
luetaan mukaan opintokeskusten ylläpitäjien vapaan
sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon
mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökustannuksiin
säädetään tarvittaessa valtioneuvoston
asetuksella.
Yhdistetyssä oppilaitoksessa yksikköhinnat lasketaan
erikseen oppilaitosmuodoittain.
Muina kuin 2—6 momentissa tarkoitettuina vuosina yksikköhinnaksi
määrätään edelliselle vuodelle
määrätty yksikköhinta.
Jos liikunnan koulutuskeskus toimii toiminnan laajuus huomioon
ottaen olennaisessa määrin vuokratiloissa, yksikköhintaa
voidaan vuosittain korottaa euromäärällä,
joka lasketaan jakamalla opetus- ja kulttuuriministeriön
valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistama vuosivuokra oppilaitoksen
10 §:ssä tarkoitettujen opiskelijavuorokausien
määrällä.
Edellä 2 ja 4 momentissa tarkoitetut yksikköhinnat
on määrättävä siten,
että yksikköhinnat kerrottuina toteutuneiden opiskelijaviikkojen
ja opetustuntien määrillä yhteenlaskettuina
vastaavat edellä mainittuja oppilaitosmuotokohtaisia kokonaiskustannuksia.
Edellä 2 §:n 7 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen
yksikköhinta on sama kuin kansanopistojen porrastamaton
yksikköhinta. Yksikköhinnasta vähennetään
sisäoppilaitoksen osuutta vastaava määrä siten
kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.
Yksikköhintaa voidaan korottaa koulutustehtävässä määrätyn
erityistehtävän perusteella siten kuin valtioneuvoston
asetuksella tarkemmin säädetään. Arvonlisäveron
osalta noudatetaan 13 a §:n säännöksiä.
13 §
Yksikköhintoja laskettaessa huomiotta jätettävät
kustannukset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sen estämättä, mitä 1 momentin
2 kohdassa säädetään, kansanopistojen,
kansalaisopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten
ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan
liittyvistä kirjanpidon mukaisista poistoista on voimassa,
mitä 11 §:n 2 ja 4—6 momentissa säädetään.
15 §
Valtionavustus perustamishankkeeseen
Liikunnan koulutuskeskukselle voidaan myöntää valtionavustusta
perustamishankkeeseen. Perustamishankkeista ja niihin
myönnettävistä valtionavustuksista on
voimassa, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
annetussa laissa säädetään perustamishankkeiden valtionavustuksista.
Perustamishankkeena pidetään hanketta, jonka
arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään
valtioneuvoston vahvistaman euromäärän suuruiset.
Perustamishankkeena pidetään myös erillistä toiminnallisen
kokonaisuuden muodostamaa kalusto- ja opetusvälinehankintaa,
jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään opetus-
ja kulttuuriministeriön vahvistaman euromäärän
mukaiset.
Liikunnan koulutuskeskukselle voidaan aikaisemmasta
rakentamisesta aiheutuneiden velkojen hoitamiseen myöntää valtionavustusta valtion
talousarviossa osoitetun määrärahan rajoissa.
16 §
Valtionapuviranomainen
Valtionapuviranomainen tässä laissa tarkoitettuja
käyttökustannuksia ja liikunnan koulutuskeskusten
perustamishankkeita koskevissa asioissa on opetus- ja kulttuuriministeriö.
Valtionapuviranomainen 14 §:ssä tarkoitetuissa
laatu- ja kehittämisavustuksissa, opintoseteliavustuksissa
sekä ylimääräisissä avustuksissa
on Opetushallitus. Rakenteellisen kehittämisohjelman
tukemiseksi myönnettävät valtionavustukset
sekä liikunnan koulutuskeskusten valtionavustukset myöntää opetus-
ja kulttuuriministeriö.
21 §
Tietojen toimittaminen ja tarkastus
Vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän
on toimitettava valtionapuviranomaiselle tässä laissa
tarkoitetun rahoituksen määräämiseksi
tarvittavat tiedot ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot. Tietojen
toimittamisesta säädetään tarkemmin
opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.
Valtionapuviranomainen päättää 1
momentissa tarkoitettujen tietojen oikeellisuuden toteamiseksi
rahoituksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvista tarkastuksista.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi antaa tarkastuksen Opetushallituksen
tehtäväksi. Valtionapuviranomainen voi antaa tarkastuksen
myös ulkopuolisen tilintarkastajan tehtäväksi.
Tilintarkastajan tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista
annetussa laissa (467/1999) tai tilintarkastuslaissa (459/2007)
tarkoitettu hyväksytty tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastajalla tulee olla riittävä perehtyneisyys opetus-
ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmään.
Tilintarkastusyhteisön on nimettävä tarkastuksesta
päävastuullinen tilintarkastaja.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
22 §
Muutoksenhaku
Opetus- ja kulttuuriministeriön tämän
lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään
valtionosuutta koskevaan päätökseen ei saa
hakea valittamalla muutosta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Mitä 11 §:n 2 momentissa säädetään
kansanopistojen yksikköhinnan porrastamisesta työelämän
aktiivisen kansalaisuuden ja työolojen kehittämisen
erityistehtävän perusteella tai erityisestä syystä muun
ylläpitämisluvassa määrättävän
erityisen koulutustehtävän perusteella, sovelletaan
ensimmäisen kerran laskettaessa ja määrättäessä yksikköhintoja
vuodelle 2012.
Mitä 11 §:n 2 ja 4—6 momentissa säädetään kansalaisopistojen,
kansanopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten perustamishankejärjestelmän
muuttamisesta siten, että oppilaitosten ylläpitäjien
kirjanpidon mukaisten vapaan sivistystyön toiminnan
poistot luetaan käyttökustannuksiin, sovelletaan
ensimmäisen kerran myönnettäessä ja
maksettaessa rahoitusta vuodelle 2012.
Vuonna 2011 ja sitä ennen vapaan sivistystyön
oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnetyt ja rahoitusvuonna
maksettavat valtionavustukset vähennetään
asianomaisen oppilaitosryhmän yksikköhintaa tai
keskimääräistä yksikköhintaa
laskettaessa.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 11 §:n
9 ja 11 momentin säännöstä yksikköhinnan
korottamisesta vuokrien perusteella kansanopistossa ja Snellman-korkeakoulussa
sovelletaan vuoden 2011 rahoitukseen. Yksikköhinnan
korotus säilytetään vuoden 2011 tasossa ja
sitä alennetaan vuosittain vuoden 2012 alusta 20 eurolla
opiskelijaviikkoa kohti yksikköhintoja vahvistettaessa.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä kansanopistojen
rahoituksesta sovelletaan vuoden 2011 ja sitä edeltävien
vuosien rahoitukseen sekä kansalaisopistojen,
kansanopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten perustamishankkeiden
valtionavustuksista vuonna 2011 myönnettäviin
ja sitä edeltävien vuosien valtionavustuksiin.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.