2 luku
Hallinto
5 §
Sisäinen hallinto
Poliisiammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa
hoitavat hallitus ja rehtori.
6 §
Hallitus
Hallituksen puheenjohtajana on rehtori. Hallituksessa on puheenjohtajan
lisäksi kaksitoista jäsentä, joista neljä jäsentä edustaa
Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstöä,
neljä jäsentä edustaa ammattikorkeakoulututkintoon
ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa
olevia opiskelijoita sekä neljä jäsentä edustaa
sisäisen turvallisuuden viranomaisia ja alalla toimivia
yhteisöjä.
Poliisihallitus määrää hallituksen
jäsenet ja heille varajäsenet määräajaksi.
Hallituksen toimikausi on kolme vuotta.
7 §
Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on kehittää Poliisiammattikorkeakoulun
toimintaa.
Lisäksi hallituksen tehtävänä on:
1) hyväksyä Poliisiammattikorkeakoulun
ohjesääntö, järjestyssääntö sekä tutkintosääntö;
2) hyväksyä ammattikorkeakoulututkintoon ja
ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien
opintojen opetussuunnitelmat;
3) käsitellä ja ratkaista Poliisiammattikorkeakoulun
käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi säädetyt oikaisuvaatimukset;
4) asettaa Poliisiammattikorkeakoulun tutkintolautakunta;
5) käsitellä ja ratkaista muut Poliisiammattikorkeakoulun
ohjesäännön mukaan hallituksen käsiteltäviksi
ja ratkaistaviksi kuuluvat asiat.
8 §
Rehtori
Sisäministeriö nimittää rehtorin.
Rehtorin kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston
asetuksella.
9 §
Rehtorin tehtävät
Rehtorin tehtävänä on johtaa Poliisiammattikorkeakoulun
toimintaa.
Lisäksi rehtorin tehtävänä on
käsitellä ja ratkaista ne Poliisiammattikorkeakoulun
sisäistä hallintoa koskevat asiat, joita ei ole
säädetty tai määrätty
hallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi
taikka joita ei ole Poliisiammattikorkeakoulun ohjesäännössä määrätty
muun Poliisiammattikorkeakoulun virkamiehen käsiteltäviksi
ja ratkaistaviksi.
10 §
Ohjesääntö
Poliisiammattikorkeakoululla on ohjesääntö.
Poliisiammattikorkeakoulun ohjesäännössä voidaan
antaa määräyksiä:
1) Poliisiammattikorkeakoulun organisaatiosta;
2) hallituksen päätöksentekomenettelystä;
3) 7 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetuista asioista;
4) Poliisiammattikorkeakoulun virkamiesten käsiteltäviksi
ja ratkaistaviksi tulevista asioista.
11 §
Tutkintolautakunta
Poliisiammattikorkeakoulussa on tutkintolautakunta opintosuoritusten
arviointia tai hyväksi lukemista koskevien oikaisupyyntöjen
käsittelyä varten.
Tutkintolautakunnan kokoonpanosta säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
12 §
Poliisiammattikorkeakoulun valtuuskunta
Sisäministeriö asettaa Poliisiammattikorkeakoululle
valtuuskunnan, jonka tehtävänä on avustaa
ammattikorkeakoulua suunnittelemaan ja kehittämään
toimintaansa sekä arvioimaan ammattikorkeakoulun toimintaympäristön
muutoksia ja niiden vaikutuksia.
Valtuuskunnan kokoonpanosta säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
3 luku
Tutkinnot ja opetus
13 §
Poliisiammattikorkeakoulussa annettava opetus
Poliisiammattikorkeakoulussa annetaan sisäisen turvallisuuden
alalla korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta sekä järjestetään
ammatillisia erikoistumisopintoja ja muuta koulutusta. Osa tutkintoon
johtavasta opetuksesta voidaan järjestää harjoitteluna
sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten
yksiköissä.
14 §
Tutkinnot
Poliisiammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa sisäisen
turvallisuuden alalla:
1) ammattikorkeakoulututkintoja, jotka ovat korkeakoulututkintoja;
2) ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja, jotka
ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.
Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettujen tutkintojen asemasta
korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
15 §
Tutkintojen perusteet, koulutusohjelmat ja opetussuunnitelmat
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien laajuus
on vähintään 180 opintopistettä ja
enintään 240 opintopistettä. Ylempään
ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien laajuus
on vähintään 60 opintopistettä ja
enintään 120 opintopistettä.
Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintonimikkeistä,
tutkintotavoitteista, opintojen rakenteesta sekä muista
opintojen perusteista säädetään
valtioneuvoston asetuksella ja määrätään
sen nojalla Poliisiammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.
Poliisiammattikorkeakoulu päättää tutkintojen
opetussuunnitelmista. Poliisiammattikorkeakoulun tulee järjestää tutkintoihin
johtava opetus siten, että kokopäiväopiskelija
voi suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon
sen laajuutta vastaavassa ajassa.
16 §
Poliisiammattikorkeakoulussa järjestettävän opetuksen
ja tutkimuksen vapaus
Poliisiammattikorkeakoululla on 2 §:ssä tarkoitettuja
tehtäviä suoritettaessa opetuksen ja tutkimuksen
vapaus. Opetuksessa ja tutkimuksessa on noudatettava siitä annettuja
säännöksiä sekä 3 §:ssä tarkoitettuja
tavoitteita.
17 §
Opetuskieli
Poliisiammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielinä ovat
suomi ja ruotsi.
Poliisiammattikorkeakoulun päätöksen
mukaisesti opetus- ja tutkintokielinä voidaan käyttää myös
muita kieliä kuin suomea tai ruotsia.
18 §
Opetuksen julkisuus
Poliisiammattikorkeakoulun opetus on julkista, jollei viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annetusta laista (621/1999) muuta
johdu. Lisäksi Poliisiammattikorkeakoulu voi rajoittaa
pääsyä seuraamaan opetusta koulutusturvallisuuden
varmistamiseksi, opetustilojen rajallisuuden vuoksi tai muusta vastaavasta
perustellusta syystä.
19 §
Opetuksen maksuttomuus
Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon
johtava opetus ovat opiskelijalle maksuttomia. Tutkintoon johtaviin
opintoihin liittyvät valinta- ja soveltuvuuskokeet ovat
opiskelijaksi pyrkivälle maksuttomia.
20 §
Tilauskoulutus
Poliisiammattikorkeakoulu voi järjestää opiskelijaryhmälle
korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen
tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen
järjestö, suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai
yksityinen yhteisö.
Tilauskoulutusta ei voida järjestää Euroopan talousalueeseen
kuuluvien valtioiden kansalaisille eikä niille, jotka Euroopan
unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa
tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin
kansalaisiin, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille.
Tilauskoulutusta ei myöskään voida järjestää niille,
joilla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu Euroopan
unionin sininen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai
pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen
EY-oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille.
Perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan
ulkomaalaislakia.
Tilauskoulutukseen osallistuviin opiskelijoihin sovelletaan
tämän lain 22, 23, 26, 27, 31—40 ja 45—48 §:n
säännöksiä.
4 luku
Opiskelijavalinnat
21 §
Opiskelijamäärä
Poliisihallitus vahvistaa määrävuosiksi
tutkintoja suorittamaan hyväksyttävien opiskelijoiden
määrän.
22 §
Kelpoisuus ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin
voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:
1) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa
laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon tai lukion oppimäärän;
2) vähintään kolmivuotisen
ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavan aikaisemman
tutkinnon;
3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa
laissa tarkoitetun (631/1998) ammatillisen perustutkinnon,
ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan
aikaisemman tutkinnon;
4) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten
mukaisen poliisipäällystön virkatutkinnon, poliisialipäällystötutkinnon,
poliisialipäällystön virkatutkinnon,
poliisin perustutkinnon tai poliisimiehistön virkatutkinnon;
tai
5) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa
antaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin.
23 §
Kelpoisuus ylempään ammattikorkeakoulututkintoon
johtaviin opintoihin
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin
opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on
suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan
korkeakoulututkinnon ja jolla on vähintään
kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta tutkinnon
suorittamisen jälkeen. Poliisipäällystön virkatutkinnon,
poliisialipäällystötutkinnon, poliisialipäällystön
virkatutkinnon, poliisin perustutkinnon tai poliisimiehistön
virkatutkinnon suorittaneelta, joka on sittemmin suorittanut soveltuvan
korkeakoulututkinnon, voidaan vaadittavaksi työkokemukseksi
hyväksyä poliisialan tutkinnon jälkeen
saatu työkokemus tutkintoa vastaavassa tehtävässä.
24 §
Poliisimieheksi koulutettaville asetettavat lisävaatimukset
Jos ammattikorkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto
tuottaa kelpoisuuden toimia poliisilaissa (872/2011) tarkoitettuna poliisimiehenä,
voidaan opiskelijaksi ottaa henkilö, joka tämän
lain 22 tai 23 §:ssä säädetyn kelpoisuuden
lisäksi on:
1) Suomen kansalainen;
2) terveydentilaltaan poliisimiehen tehtävään sopiva;
3) rehellinen ja luotettava;
4) saanut B-luokan ajo-oikeuden.
Opiskelijaksi otettavalta edellytettävästä terveydentilasta
sekä rehellisyydestä ja luotettavuudesta säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
25 §
Opiskelijavalintaan liittyvä turvallisuusselvitys
Opiskelijavalintaa koskeva päätös
on ehdollinen, kunnes koulutukseen hakeutuvasta on tehty turvallisuusselvityksistä
annetun
lain (177/2002) mukainen turvallisuusselvitys.
26 §
Poliisimiehiksi koulutettavien valintaan liittyvä oikeus
saada tietoja
Opiskelijaksi 24 §:ssä tarkoitettuun ammattikorkeakoulututkintoon
tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon pyrkivän
tulee antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnissa tarvittavat terveydentilaansa
koskevat tiedot Poliisiammattikorkeakoululle sekä osallistua
Poliisiammattikorkeakoulun osoittaman terveydenhuollon ammattihenkilön
suorittamaan terveystarkastukseen ja huumausainetestaukseen. Poliisiammattikorkeakoulu
vastaa terveystarkastuksesta ja huumausainetestauksesta aiheutuvista
kustannuksista.
Huumausainetestauksessa selvitetään, onko opiskelijaksi
pyrkivä käyttänyt huumausainelain (373/2008)
3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja huumausaineita
muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin.
Tarvittaessa terveystarkastuksessa selvitetään,
onko opiskelijaksi pyrkivän toimintakyky heikentynyt huumausaineiden
lääkinnällisen käytön
vuoksi.
Terveydenhuollon ammattihenkilö voi luovuttaa Poliisiammattikorkeakoululle
kirjallisen johtopäätöksen siitä,
onko opiskelijaksi pyrkivän terveydentila poliisimiehen
tehtävään sopiva. Huumausainetestauksen
tulos sisältyy terveydentilaa koskevaan johtopäätökseen.
27 §
Opiskelijavalinta
Poliisiammattikorkeakoulu päättää opiskelijavalinnan
perusteista. Tutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi pyrkivät
voidaan jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin erilaisen koulutustaustan
perusteella. Samaan ryhmään kuuluviin opiskelijaksi
pyrkiviin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita.
Opiskelijavalinnan perusteena voidaan käyttää valinta-
ja soveltuvuuskoetta.
Poliisiammattikorkeakoulu päättää opiskelijaksi
hyväksymisestä. Opiskelijavalinnan tuloksesta
ilmoittamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
28 §
Opiskelupaikan vastaanottaminen
Opiskelijaksi hyväksytyn on Poliisiammattikorkeakoulun
hyväksymisilmoituksessa määrätyssä määräajassa
ilmoitettava Poliisiammattikorkeakoululle opiskelupaikan vastaanottamisesta.
29 §
Opiskelupaikan menettäminen
Opiskelijaksi hyväksytty, joka ei ole 28 §:ssä säädetyllä tavalla
ilmoittanut opiskelupaikan vastaanottamisesta, menettää opiskelupaikkansa.
5 luku
Opiskelijat
30 §
Opiskelijaksi ilmoittautuminen
Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa
vastaan opiskelupaikan, on Poliisiammattikorkeakoulun määräämällä tavalla
ilmoittauduttava Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijaksi.
Opiskelijan on joka lukuvuosi Poliisiammattikorkeakoulun määräämällä tavalla
ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi.
Poliisiammattikorkeakoulu voi perustellusta syystä hyväksyä ilmoittautumisen
läsnä- tai poissaolevaksi vuotta lyhyemmäksi
ajaksi sekä läsnä- tai poissaoloilmoitusta
koskevan muutoksen. Opiskelija voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella
olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan.
31 §
Opiskeluoikeus
Opiskelijalla on oikeus suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon
tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat
opinnot opetussuunnitelmien sekä Poliisiammattikorkeakoulun
tutkintosäännössä määrättyjen
perusteiden mukaisesti.
Kokopäiväopiskelijan on suoritettava
1 momentissa tarkoitetut opinnot enintään vuotta
niiden laajuutta vastaavaa aikaa pitemmässä ajassa.
Tähän enimmäisaikaan ei lasketa aikaa,
jonka opiskelija on ollut poissa:
1) tekemänsä poissaoloilmoituksen
perusteella;
2) opintojensa keskeyttämisen vuoksi; tai
3) määräaikaisen erottamisen
vuoksi.
Muun opiskelijan 1 momentissa tarkoitettujen opintojen enimmäisajan
perusteista määrätään
Poliisiammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.
32 §
Opiskeluoikeuden menettäminen
Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut 30 §:ssä säädetyllä tavalla,
menettää opiskeluoikeutensa.
Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan 31 §:n
2 momentissa säädetyssä tai 3 momentin nojalla
määrätyssä ajassa, menettää opiskeluoikeutensa,
jollei Poliisiammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä hänelle
lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen.
33 §
Opiskeluoikeuden palauttaminen
Poliisiammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä opiskelijan
hakemuksesta palauttaa opiskeluoikeuden, jonka opiskelija on menettänyt 32 §:ssä tarkoitetusta
syystä.
Opiskelijan on kirjallisesti haettava opiskeluoikeuden palauttamista
vuoden kuluessa siitä, kun opiskelija on vastaanottanut
Poliisiammattikorkeakoulun ilmoituksen opiskeluoikeuden menettämisestä.
34 §
Opintosuoritusten arviointi ja oikaisumenettely
Opiskelijalla on oikeus saada tieto opintosuorituksensa arvioinnista
ja arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa arvioinnin suorittaneelta
opettajalta. Opiskelijalla on oikeus saada tieto opintojensa
hyväksilukemista koskevan ratkaisun perusteista.
Opintosuorituksensa arviointiin tai opintojen hyväksilukemiseen
tyytymätön opiskelija voi pyytää kirjallisesti
oikaisua arvioinnin suorittaneelta tai opintojen hyväksilukemisen
ratkaisseelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän
kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut
tilaisuus saada omalta kohdaltaan tietoonsa arvioinnin tulokset
ja arviointiperusteiden soveltaminen taikka opintojen hyväksilukemisen
perusteet. Opettajan on annettava opiskelijalle kirjallinen
päätös.
Opiskelija, joka on tyytymätön 2 momentissa tarkoitettuun
päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti
oikaisua Poliisiammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän
kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon päätöksestä.
35 §
Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Poliisiammattikorkeakoululla on järjestyssääntö,
jolla edistetään koulun sisäistä järjestystä,
opiskelun esteetöntä sujumista sekä turvallisuutta
ja opiskeluympäristön viihtyisyyttä.
Järjestyssäännössä voidaan
antaa 1 ja 2 momentissa säädetyn kannalta tarpeellisia
määräyksiä käytännön
järjestelyistä, asianmukaisesta käyttäytymisestä,
voimankäyttövälineistä, Poliisiammattikorkeakoulun
omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta
ja liikkumisesta koulun tiloissa ja alueella.
Koulutusturvallisuuden ylläpitämiseksi Poliisiammattikorkeakoulu
voi asettaa opetukseen tai koulutukseen osallistumisen ehdoksi Poliisiammattikorkeakoulun
henkilöstön suorittaman opiskelijan nauttiman
alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi tarvittavan kokeen, jos
on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija osallistuu
päihtyneenä opetukseen tai koulutukseen taikka
jos kysymys on opetuksesta tai koulutuksesta, johon osallistuminen
päihtyneenä aiheuttaisi erityistä vaaraa
hengelle tai terveydelle. Poliisiammattikorkeakoulu henkilöstöön kuuluva
voi estää opiskelijan osallistumisen opetukseen,
jos koe osoittaa opiskelijan olevan alkoholin tai muun huumaavan
aineen vaikutuksen alaisena taikka jos opiskelija kieltäytyy
kokeesta.
36 §
Opiskelijakunta
Poliisiammattikorkeakoulussa on opiskelijakunta, johon voivat
kuulua Poliisiammattikorkeakoulun tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat
opiskelijat. Opiskelijakunnalla voi olla myös kannatusjäseniä siten
kuin opiskelijakunnan säännöissä tarkemmin
määrätään.
Opiskelijakunnan tehtävänä on ehdottaa
Poliisihallitukselle Poliisiammattikorkeakoulun hallitukseen opiskelijoiden
edustajaksi määrättävät,
osallistua Poliisiammattikorkeakoulun muuhun toimintaan sekä toimia
jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän
yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun
ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään.
Tehtäviään hoitaessaan opiskelijakunnan
tulee omalta osaltaan valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen
ja kriittiseen kansalaisuuteen.
Opiskelijakunnan tehtävien toteuttamisesta aiheutuvat
menot suoritetaan opiskelijakunnan omaisuudesta ja toiminnasta saatavilla
tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita opiskelijakunnalla
on oikeus määrätä jäsentensä suoritettaviksi.
Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijakunnalla on itsehallinto.
Opiskelijakunnan hallinnosta määrätään
tarkemmin rehtorin vahvistamissa opiskelijakunnan säännöissä.
Muuten opiskelijakunnan toimintaan sovelletaan, mitä yhdistyslaissa
(503/1989) säädetään
rekisteröidystä yhdistyksestä.
37 §
Opiskeluoikeuden peruuttaminen
Poliisiammattikorkeakoulu voi peruuttaa opiskelijan
opinto-oikeuden, jos opiskelija:
1) menettää Suomen kansalaisuuden;
2) ei ole enää terveydentilaltaan
poliisimiehen tehtävään sopiva tai kieltäytyy
osallistumasta Poliisiammattikorkeakoulun määräyksestä terveydentilan
toteamiseksi tarpeelliseen terveystarkastukseen;
3) tuomitaan rangaistukseen tahallisesta rikoksesta,
jonka laatu ja vakavuus osoittavat opiskelijan olevan sopimaton
poliisin virkaan tai sisäisen turvallisuuden tehtävään
taikka osallistumaan Poliisiammattikorkeakoulun opetukseen tai koulutukseen,
ja tuomio on lainvoimainen; tai
4) vaarantaa vakavasti turvallisuutta rikkomalla 35 §:ssä tarkoitetun
Poliisiammattikorkeakoulun järjestyssäännön
määräystä.
Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa 1 momentin 1 tai 2 kohdassa
tarkoitetulla perusteella vain siinä tapauksessa, että opiskelija
on 24 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa.
Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla
perusteella vain siinä tapauksessa, että opiskelijan
terveydentilan muutos arvioidaan pysyväksi tai pitkäaikaiseksi.
Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla
perusteella vain siinä tapauksessa, että kurinpitorangaistusta
ei voida pitää riittävänä seuraamuksena.
38 §
Opiskelun keskeyttäminen
Poliisiammattikorkeakoulu voi keskeyttää opiskelijan
opinnot, jos:
1) on perusteltua aihetta epäillä,
että opiskelijan opiskeluoikeus voidaan peruuttaa 37 §:ssä säädetyillä perusteilla;
tai
2) opiskelija on esitutkinnassa epäiltynä 37 §:n
1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta rikoksesta, ja epäilylle
on erittäin todennäköiset syyt.
Opiskelun keskeyttämistä koskeva päätös
tehdään määräajaksi,
enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan.
39 §
Opiskeluoikeuden peruuttamiseen ja opintojen keskeyttämiseen
liittyvä tiedonsaanti
Opiskelija, joka on 24 §:ssä tarkoitetussa
koulutuksessa, voidaan määrätä laillistetun
terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin
ja tutkimuksiin terveydentilan toteamiseksi, jos on perusteltua
syytä epäillä, että opiskelija
ei ole enää poliisimiehen tehtävään sopiva.
Poliisiammattikorkeakoulu vastaa määräämistään
tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista.
Poliisiammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten
estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden
arviointia varten Poliisiammattikorkeakoulun osoittaman, ammattia
itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun lääkärin
kirjallinen lausunto, josta ilmenee, että opiskelijalle
on tehty tarkastus tai tutkimus terveydentilan selvittämiseksi
sekä tarkastuksen tai tutkimuksen perusteella laadittu
arvio opiskelijan toimintakyvystä ja soveltuvuudesta terveydentilansa
puolesta poliisimieheksi.
Poliisiammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten
estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden
peruuttamisen tai opiskelun keskeyttämisen edellyttämät
tiedot opiskelijaa koskevasta rikosasiasta esitutkintaviranomaisilta,
syyttäjältä ja tuomioistuimelta.
40 §
Kurinpito
Poliisiammattikorkeakoulu voi antaa opiskelijalle
kirjallisen varoituksen tai erottaa opiskelijan enintään
yhden vuoden määräajaksi, jos opiskelija
on:
1) rikkonut järjestyssäännön
määräyksiä;
2) menetellyt opinnoissaan vilpillisesti; tai
3) käyttäytynyt 24 §:ssä tarkoitetun
koulutuksen aikana sopimattomasti tavalla, joka on omiaan
vaarantamaan luottamuksen poliisille kuuluvien tehtävien
asianmukaiseen hoitoon.
7 luku
Erinäiset säännökset
44 §
Poliisiammattikorkeakoulun nimen ja tutkintonimikkeen käyttö
Poliisiammattikorkeakoulun nimeä saa käyttää vain
tässä laissa tarkoitetusta ammattikorkeakoulusta.
Poliisiammattikorkeakoulussa suoritetun ammattikorkeakoulututkinnon
ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimikettä ei
saa käyttää muualla suoritetuista tutkinnoista.
45 §
Menettely eräissä opiskelijaa koskevissa asioissa
Opiskelun keskeyttämisestä, opiskeluoikeuden
peruuttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta
ja opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää rehtori,
jollei Poliisiammattikorkeakoulun ohjesäännössä asian
käsittelyä ja ratkaisua ole määrätty
toisen Poliisiammattikorkeakoulun virkamiehen tehtäväksi.
46 §
Muutoksenhaku
Poliisiammattikorkeakoulun päätökseen,
joka koskee opiskelijaksi ottamista, opiskeluoikeuden palauttamista,
opiskelun keskeyttämistä, opiskeluoikeuden peruuttamista,
määräaikaista erottamista tai kirjallista
varoitusta saa hakea oikaisua Poliisiammattikorkeakoulun hallitukselta
siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään.
Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa
hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996)
säädetään. Hallinto-oikeuden
päätökseen muussa kuin opiskeluoikeuden
peruuttamista koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla
korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus
myöntää valitusluvan.
Poliisiammattikorkeakoulun tutkintolautakunnan päätökseen
ei saa hakea muutosta valittamalla.
Ohjesäännön, järjestyssäännön,
tutkintosäännön, opetussuunnitelman tai
valintaperusteiden hyväksymistä koskevaan Poliisiammattikorkeakoulun
hallituksen päätökseen ei saa hakea muutosta
valittamalla.
Opiskeluoikeuden peruuttamista ja opiskelun keskeyttämistä koskeva
päätös saadaan panna täytäntöön
muutoksenhausta huolimatta, jollei Poliisiammattikorkeakoulun hallitus
tai hallinto-oikeus kiellä täytäntöönpanoa.
47 §
Poliisin virkapuvun käyttö
Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijan on käytettävä poliisin
virkapukua osallistuessaan koulutukseen, jos hän suorittaa
24 §:ssä tarkoitettua ammattikorkeakoulututkintoa.
Poliisimiehen virassa olevat opiskelijat ja ulkomaalaiset poliisimiehet
voivat Poliisiammattikorkeakoulun päätöksen
mukaisesti käyttää koulutukseen osallistuessaan
poliisimiehen virkapukua. Ulkomaalaiset poliisimiehet voivat käyttää myös
oman maansa poliisin virkapukua.
48 §
Salassa pidettävät tiedot
Poliisiammattikorkeakoulun on ilmoitettava opiskelijoille, milloin
opetuksen yhteydessä käsitellään
viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain tai muun lain
nojalla salassa pidettävä tietoa.
Poliisiammattikorkeakoulun opiskelija ei saa koulutuksen aikana
tai sen jälkeen paljastaa eikä käyttää oikeudettomasti
1 momentissa tarkoitettua salassa pidettävää tietoa.
49 §
Arkaluonteisten tietojen käsittely
Poliisiammattikorkeakoululla on oikeus opiskelijaksi ottamista,
kurinpitoa, opiskelun keskeyttämistä ja opiskeluoikeuden
peruuttamista koskevassa asiassa käsitellä henkilötietolain (523/1999)
11 §:n 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja arkaluonteisia henkilötietoja.
Kurinpitoasian yhteydessä ei saa kuitenkaan käsitellä opiskelijan terveydentilaa
koskevia tietoja.
Poliisiammattikorkeakoulun on säilytettävä arkaluonteiset
tiedot erillään muista henkilötiedoista.
Arkaluonteiset tiedot tulee poistaa rekisteristä välittömästi,
kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten
tehtävien hoitamisen edellyttämää perustetta,
kuitenkin viimeistään kuuden vuoden kuluttua tietojen
merkitsemisestä rekisteriin.
Poliisiammattikorkeakoulun on määriteltävä ne
virkamiehet, joilla on tehtävissään oikeus
käsitellä 1 momentissa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja.
8 luku
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
50 §
Voimaantulo ja kumottavat säännökset
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Tällä lailla kumotaan poliisikoulutuksesta
annettu laki (68/2005), jäljempänä kumottu
laki.
51 §
Poliisiammattikorkeakoulu sekä sen henkilöstö
Kumotussa laissa tarkoitettu Poliisiammattikorkeakoulu muuttuu
tässä laissa tarkoitetuksi Poliisiammattikorkeakouluksi.
Siirtyvä henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä aiempaan
palvelussuhteeseen liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa.
Poliisiammattikorkeakouluun siirtyvän opettajan virkanimike
voidaan ilman asianomaisen suostumusta muuttaa lehtoriksi, komisarioksi, ylikonstaapeliksi
tai vanhemmaksi konstaapeliksi, jos hän täyttää virkaan
säädetyt kelpoisuusvaatimukset.
52 §
Poliisin perustutkinnon opiskelijat
Tämän lain tullessa voimaan poliisin perustutkintoa
opiskelevat saavat jatkaa opintojaan ja suorittaa poliisin perustutkinnon
tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden
säännösten ja määräysten
mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2016.
Mikäli opiskelija ei ole suorittanut poliisin perustutkintoa
1 momentissa säädetyssä määräajassa,
hän voi siirtyä 22 §:n säännösten
estämättä poliisimiehen virkaan
johtavan ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijaksi.
53 §
Poliisialipäällystötutkinnon opiskelijat
Tämän lain tullessa voimaan poliisialipäällystötutkintoa
opiskelevat saavat jatkaa opintojaan ja suorittaa poliisialipäällystötutkinnon
tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden
säännösten ja määräysten
mukaisesti 30 päivään kesäkuuta
2015.
Mikäli opiskelija ei ole suorittanut poliisialipäällystötutkintoa
1 momentissa säädetyssä määräajassa,
hän voi siirtyä esimiestehtäviin valmentaviin
ammatillisiin erikoistumisopintoihin suorittamatta 22 §:ssä tarkoitettua
ammattikorkeakoulututkintoa.
54 §
Poliisipäällystön tutkinnon opiskelijat
Tämän lain tullessa voimaan poliisipäällystön
tutkintoa suorittavat saavat jatkaa opintojaan ja suorittaa poliisipäällystön
tutkinnon tämän lain voimaan tullessa voimassa
olleiden säännösten ja määräysten
mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2017.