Tässä laissa ja sen nojalla annetuissa
säännöksissä ja määräyksissä tarkoitetaan:
1) SOLAS-yleissopimuksella ihmishengen turvallisuudesta
merellä vuonna 1974 tehtyä kansainvälistä yleissopimusta
(SopS 11/1981) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;
2) non-SOLAS-direktiivillä matkustaja-alusten
turvallisuussäännöistä ja -
määräyksistä annettua Euroopan
parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/45/EY;
3) MARPOL 73/78 -yleissopimuksella alusten aiheuttaman
meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973
tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvää vuoden
1978 pöytäkirjaa (SopS 51/1983) siihen
myöhemmin tehtyine muutoksineen;
4) Helsingin sopimuksella vuoden 1992 Itämeren
alueen merellisen ympäristön suojelua koskevaa
yleissopimusta (SopS 2/2000) ja sen liitteitä sekä niihin
myöhemmin tehtyjä muutoksia;
5) suurnopeusalussäännöstöllä suurnopeusalusten
kansainvälistä turvallisuussäännöstöä, joka
sisältyy Kansainvälisen merenkulkujärjestön
(IMO) meriturvallisuuskomitean 20 päivänä toukokuuta
1994 antamaan päätöslauselmaan MSC.36(63)
(1994 HSC-koodi) sekä meriturvallisuuskomitean 5 päivänä joulukuuta
2000 antamaan päätöslauselmaan MSC.97(73)
(2000 HSC-koodi) sekä niihin myöhemmin tehtyjä muutoksia;
6) kalastusalusdirektiivillä yhdenmukaistetun
turvallisuusjärjestelmän luomisesta kalastusaluksille,
joiden pituus on 24 metriä tai enemmän, annettua
neuvoston direktiiviä 97/70/EY, sellaisena
kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 99/19/EY
ja 2002/35/EY sekä Euroopan parlamentin
ja neuvoston direktiivillä 2002/84/EY
ja asetuksella (EY) N:o 219/2009;
7) Torremolinoksen pöytäkirjalla vuonna 1993
tehtyä pöytäkirjaa, joka liittyy vuonna 1977
tehtyyn kalastusalusten turvallisuutta koskevaan kansainväliseen
yleissopimukseen ja siihen myöhemmin tehtyjä muutoksia;
8) erikoisalussäännöstöllä erikoisalusten
turvallisuussäännöstöjä,
jotka sisältyvät IMO:n yleiskokouksen 17 päivänä marraskuuta
1983 antamaan päätöslauselmaan A.534(13)
sekä meriturvallisuuskomitean 13 päivänä toukokuuta 2008
antamaan päätöslauselmaan MSC.266(84) sekä niihin
myöhemmin tehtyjä muutoksia;
9) luokituslaitosdirektiivillä alusten tarkastamiseen
ja katsastamiseen valtuutettuja laitoksia sekä merenkulun
viranomaisten asiaan liittyviä toimia koskevista yhteisistä säännöistä ja
standardeista annettua neuvoston direktiiviä 94/57/EY,
sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 97/58/EY
sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveillä 2001/105/EY
ja 2002/84/EY;
10) lastiviivayleissopimuksella vuoden 1966 kansainvälistä lastiviivayleissopimusta
(SopS 52/1968) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;
11) Itämeren lastiviivasopimuksella Suomen tasavallan
hallituksen ja Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton hallituksen
välistä sopimusta Itämeren lastiviivoista
(SopS 26/1988);
12) aluksenmittausyleissopimuksella vuoden 1969 kansainvälistä aluksenmittausyleissopimusta
(SopS 31/1982);
13) merityöyleissopimuksella 94. Kansainvälisen
merityökonferenssin vuonna 2006 hyväksymää merityötä koskevaa
yleissopimusta;
14) aluksella veteen tukeutuvaa ja vesillä liikkumiseen
tarkoitettua kulkuvälinettä tai laitetta;
15) ammattiveneellä alusta, jonka pituus on vähintään
2,5 metriä mutta alle 24 metriä, ja jota käytetään
ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen; ammattiveneitä voivat
olla öljyntorjuntaveneet, uittoveneet, vesirakennustyömaalla
käytettävät veneet ja muut yksityiset
työveneet silloin kun niitä käytetään
muussa kuin virkistyskäytössä; ammattiveneitä ovat
myös poliisiveneet ja palokuntien veneet;
16) erikoisaluksella mekaanisesti omalla käyttövoimalla
liikkuvaa alusta, joka kuljettaa miehistöön kuuluvien
lisäksi enemmän kuin 12 erityistehtävissä aluksella
toimivaa henkilöä ja jota käytetään
tieteelliseen tutkimukseen, merihenkilöstön koulutukseen,
kaapelinlaskuun, aluksiin ja muuhun omaisuuteen kohdistuvaan meripelastukseen
tai muuhun vastaavaan erikoistarkoitukseen, ei kuitenkaan tavallisena matkustaja-aluksena
käytettävää alusta;
17) huviveneellä tyypistä tai kuljetuskoneistosta
riippumatta urheiluun tai vapaa-ajan viettoon tarkoitettua venettä,
jonka rungon pituus sovellettavien yhdenmukaistettujen standardien mukaan
mitattuna on vähintään 2,5 ja enintään 24
metriä; huviveneellä ei tarkoiteta miehitettynä tai
miehittämättömänä vuokralle
tarjottavaa alusta;
18) kalastusaluksella alusta, joka on varustettu tai
jota käytetään kalojen tai vesien muiden elollisten
luonnonvarojen pyyntiin kaupallisessa tarkoituksessa;
19) matkustaja-aluksella kauppamerenkulkuun käytettävää alusta,
joka kuljettaa enemmän kuin 12 matkustajaa; matkustajalla
tarkoitetaan jokaista muuta henkilöä kuin aluksen
päällikköä ja laivaväkeen
kuuluvaa tai muuta missä ominaisuudessa tahansa alukseen
toimeen otettua tai siinä aluksen lukuun työskentelevää henkilöä taikka
alle vuoden ikäistä lasta;
20) ro-ro-matkustaja-aluksella alusta, joka kuljettaa
enemmän kuin 12 matkustajaa ja jossa on non-SOLAS-direktiivin
liitteessä I olevassa II-2/A/2 säännössä määriteltyjä ro-ro-lastitiloja tai
erityistiloja;
21) suurnopeusaluksella SOLAS -yleissopimuksen
liitteen X luvun 1 säännössä määriteltyä suurnopeusalusta;
22) suurnopeusmatkustaja-aluksella SOLAS-yleissopimuksen
liitteen X luvun 1 säännössä määriteltyä suurnopeusalusta,
joka kuljettaa enemmän kuin 12 matkustajaa; suurnopeusmatkustaja-aluksena
ei pidetä kotimaan matkoja merialueilla liikennöiviä 38
kohdassa tarkoitettuja B-, C- tai D-luokan matkustaja-aluksia, kun
niiden suunnitteluvesiviivaa vastaava uppoama on alle 500 kuutiometriä,
ja niiden maksiminopeus, sellaisena kuin se on määriteltynä suurnopeusalussäännöstön
1.4.30 kohdassa, on pienempi kuin 20 solmua;
23) proomulla alusta, jolla ei ole omaa kuljetuskoneistoa;
proomulla tarkoitetaan myös asumiskäyttöön
tai ravintolakäyttöön tarkoitettua alusta,
joka ei ole konealus;
24) vuokraveneellä eräiden huviveneiden
turvallisuudesta ja päästövaatimuksista
annetun lain (621/2005) soveltamisalaan kuuluvaa, huvikäyttöön
vuokralle miehitettynä tai miehittämättömänä tarjottavaa
alusta, joka kuljettaa muussa kuin säännöllisessä liikenteessä enintään
12 matkustajaa; vuokraveneellä ei tarkoiteta vesiskootteria;
25) lastialuksella muita kuin 15—24 kohdassa
määriteltyjä aluksia;
26) säiliöaluksella lastialusta,
jonka lastitilat on rakennettu tai soveltuvat pääasiassa
nestemäisen lastin kuljettamiseen irtolastina;
27) aluksen pituudella 96 prosenttia kokonaispituudesta
vesiviivalla, joka on 85 prosentin korkeudella pienimmästä mallisivukorkeudesta mitattuna
kölin yläreunasta, tai pituutta keulan etureunasta
peräsintukin keskipisteeseen samalla vesiviivalla, jos
tämä mitta on suurempi; aluksissa, joiden köli
on suunniteltu kaltevaksi, tämä pituus mitataan
vesiviivalla, joka on suunnitellun vesiviivan suuntainen; alle 12
metriä pitkän aluksen pituus on kuitenkin sen
suurin pituus;
28) bruttovetoisuudella aluksen mittakirjassa ilmoitettua
bruttovetoisuutta, joka on määritetty käyttäen
aluksenmittausyleissopimuksen liitteessä I olevaa kaavaa;
puskijan ja proomun muodostaman kiinteän yhdistelmän
bruttovetoisuus on näiden yhteenlaskettu bruttovetoisuus;
29) nettovetoisuudella aluksen mittakirjassa ilmoitettua
nettovetoisuutta, joka on määritetty käyttäen
aluksenmittausyleissopimuksen liitteessä I olevaa kaavaa;
puskijan ja proomun muodostaman kiinteän yhdistelmän
nettovetoisuus on näiden yhteenlaskettu nettovetoisuus;
30) kansainvälisellä lastimerkillä lastiviivayleissopimuksen
mukaista lastimerkkiä;
31) Itämeren lastimerkillä Itämeren
lastiviivasopimuksen mukaista lastimerkkiä;
32) kalastusalusten luokilla luokkia I, II ja III siten,
että luokkaan I kuuluvat alukset, joiden pituus on alle
15 metriä, luokkaan II alukset, joiden pituus on vähintään
15 metriä mutta alle 24 metriä ja luokkaan III
alukset, joiden pituus on vähintään 24
metriä;
33) säännöllisellä liikenteellä liikennettä ennalta
määrättyjen aikataulujen tai reittien
mukaisesti;
34) kansainvälisellä liikenteellä liikennettä ulkomaan
satamien tai Suomen ja ulkomaan satamien välillä;
kansainvälinen liikenne jaetaan neljään
liikennealueeseen seuraavasti:
a) itämerenliikenne on liikennettä kotimaanliikennealueen
ulkopuolella Itämerellä mukaan lukien Suomenlahti
ja Pohjanlahti sekä rajanaan Pohjanmereen Tanskan ja Ruotsin
välillä Skagenin leveyspiiri 57° 44,8" pohjoista
leveyttä;
b) lähiliikenne on liikennettä itämerenliikennealueen
ulkopuolella Pohjanmerellä sekä siihen liittyvillä vesillä,
ei kuitenkaan kauempana kuin 12° läntistä pituutta
eikä etelämpänä kuin 48° pohjoista
leveyttä eikä pohjoisempana kuin 64° pohjoista
leveyttä;
c) euroopanliikenne on liikennettä lähiliikennealueen
ulkopuolella, ei kuitenkaan lännempänä kuin
12° läntistä pituutta eikä etelämpänä kuin
30° pohjoista leveyttä eikä idempänä kuin 45°
itäistä pituutta;
d) kaukoliikenne on liikennettä lähiliikennealueen
ja euroopanliikennealueen ulkopuolella;
35) kansainvälisellä matkalla merimatkaa Suomen
satamasta Suomen ulkopuolella olevaan satamaan tai päinvastoin;
36) kotimaanliikenteellä liikennettä kotimaan
satamien välillä; kotimaanliikenteeseen rinnastetaan
liikenne Saimaan kanavan ja siihen välittömästi
liittyvien Venäjän vesialueiden kautta Viipuriin
sekä liikenne Vihrevojn ja Viipurin välillä;
kotimaanliikenne jaetaan kolmeen liikennealueeseen seuraavasti:
a) liikennealue I käsittää joet,
kanavat, satamat, järvet sekä sellaiset sisäsaaristoalueet,
jotka eivät ole välittömästi
alttiina aavalta mereltä tulevalle merenkäynnille
samoin kuin lyhyet suojaamattomat väyläosuudet
sisäsaaristossa;
b) liikennealue II käsittää ulkosaariston
ja sellaiset saaristoalueet, jotka ovat välittömästi
alttiina aavalta mereltä tulevalle merenkäynnille;
c) liikennealue III käsittää avomerialueet
kotimaanliikenteessä;
37) kotimaan matkalla matkaa Suomen merialueella suomalaisesta
satamasta toiseen tai samaan suomalaiseen satamaan;
38) matkustaja-alusten
luokilla non-SOLAS-direktiivin
soveltamisalaan kuuluvan matkustaja-aluksen liikennöimän
merialueen mukaisesti määräytyviä matkustaja-alusluokkia:
a) A-luokan matkustaja-aluksella kotimaan matkoilla
liikennöivää matkustaja-alusta, joka saa
liikennöidä myös B-, C- ja D-luokkien
ulkopuolella;
b) B-luokan matkustaja-aluksella matkustaja-alusta,
joka liikennöi, paitsi C- ja D-luokkien alueilla, kotimaan
matkoilla, joilla aluksen suurin etäisyys ei missään
vaiheessa ole suurempi kuin 20 meripeninkulmaa rantaviivasta, jossa haaksirikkoutuneet
pääsevät maihin, keskimääräisen
vuoroveden korkeuden mukaisesti laskettuna;
c) C-luokan matkustaja-aluksella matkustaja-alusta,
joka liikennöi, paitsi D-luokan alueella, kotimaan matkoilla
sellaisilla merialueilla, joilla 2,5 metriä ylittävän
merkitsevän aallonkorkeuden todennäköisyys
on pienempi kuin 10 prosenttia yhden vuoden aikana ympärivuotisessa
liikennöinnissä, tai tiettynä rajoitettuna
vuodenaikana yksinomaan kyseisenä vuodenaikana tapahtuvassa
liikennöinnissä, ja joilla aluksen etäisyys
ei missään vaiheessa ole suurempi kuin 15 meripeninkulmaa
suojapaikasta eikä suurempi kuin 5 meripeninkulmaa rantaviivasta,
jossa haaksirikkoutuneet pääsevät maihin,
keskimääräisen vuoroveden korkeuden mukaisesti
laskettuna;
d) D-luokan matkustaja-aluksella matkustaja-alusta,
joka liikennöi kotimaan matkoilla ainoastaan sellaisilla
merialueilla, joilla 1,5 metriä ylittävän
merkitsevän aallonkorkeuden todennäköisyys
on pienempi kuin 10 prosenttia yhden vuoden aikana ympärivuotisessa
toiminnassa, tai tiettynä rajoitettuna vuodenaikana yksinomaan
kyseisenä vuodenaikana tapahtuvassa liikennöinnissä,
ja joilla aluksen etäisyys ei missään
vaiheessa ole suurempi kuin 6 meripeninkulmaa suojapaikasta eikä suurempi
kuin 3 meripeninkulmaa rantaviivasta, jossa haaksirikkoutuneet pääsevät
maihin, keskimääräisen vuoroveden korkeuden
mukaisesti laskettuna;
39) pyyntialueella I järviä sekä sisä-
ja ulkosaaristoa Suomen sisäisten aluevesien ulkorajaan
asti, pyyntialueella II avomerialueita Suomenlahdella,
Pohjois-Itämerellä ja Pohjanlahdella leveyspiirin
59 00 P pohjoispuolella sekä pyyntialueella III muita
merialueita Itämerellä rajanaan Pohjanmereen Tanskan
ja Ruotsin välillä Skagenin leveyspiiri 57 44,8
P;
40) talviliikenteellä kulkua murretussa jääuomassa
tai syöksyjä ottamalla kiintojäässä;
41) hyväksytyllä luokituslaitoksella luokituslaitosdirektiivin
4 artiklan mukaisesti hyväksyttyä laitosta;
42) laivanisännällä sellaista
aluksen omistajaa tai koko aluksen vuokraajaa, joka joko yksinään
tai yhdessä toisten henkilöiden kanssa käyttää tosiasiallista
määräämisvaltaa alusturvallisuuteen
liittyvissä kysymyksissä; laivanisäntään
rinnastetaan tässä laissa sellainen henkilö,
joka sopimuksen perusteella tai muutoin tosiasiallisesti hoitaa
aluksen alusturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.