1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Turvallisuustutkinnan tarkoitus
Turvallisuustutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden
lisääminen, onnettomuuksien ja vaaratilanteiden
ehkäiseminen sekä onnettomuuksista aiheutuvien
vahinkojen torjuminen.
Turvallisuustutkintaa ei tehdä oikeudellisen vastuun
kohdentamiseksi.
2 §
Tutkittavat onnettomuudet ja vaaratilanteet
Onnettomuustutkintakeskuksen on tutkittava:
1) onnettomuus, jota on kuolleiden tai loukkaantuneiden
taikka ympäristöön, omaisuuteen tai varallisuuteen
kohdistuneiden vahinkojen määrän taikka
onnettomuuden laadun perusteella pidettävä erityisen
vakavana (suuronnettomuus);
2) ilmailussa tapahtunut onnettomuus ja vakava
vaaratilanne, jotka on määritelty siviili-ilmailun
onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnasta ja ehkäisemisestä ja
direktiivin 94/56/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin
ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 996/2010 (ilmailuonnettomuusasetus)
ja kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen (SopS
11/1949) 13 liitteen 1 luvussa siihen myöhemmin
tehtyine muutoksineen;
3) rautatieliikenteessä tapahtunut vakava onnettomuus,
joka on määritelty yhteisön rautateiden
turvallisuudesta sekä rautatieyritysten toimiluvista annetun
neuvoston direktiivin 95/18/EY ja rautateiden
infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja
rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten
antamisesta annetun direktiivin 2001/14/EY
muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin
2004/49/EY (rautatieturvallisuusdirektiivi)
3 artiklassa, sekä vastaava onnettomuus muussa yksityisessä tai
julkisessa raideliikenteessä;
4) meriliikenteessä tapahtunut hyvin vakava onnettomuus,
joka on määritelty meriliikennealan onnettomuuksien
tutkinnan perusperiaatteista ja neuvoston direktiivin 1999/35/EY
ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/59/EY
muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/18/EY
(merionnettomuusdirektiivi) 3 artiklassa ja vuoden 1974
kansainvälisen ihmishengen turvallisuudesta merellä tehdyn
yleissopimuksen (SopS 11/1981) siihen myöhemmin tehtyine
muutoksineen, liitteen XI-1 luvun 6 säännössä mainitussa
merionnettomuuksien ja merellä sattuneiden vaaratilanteiden
turvallisuustutkinnan kansainvälisiä normeja ja
suositeltuja käytäntöjä koskevassa
säännöstössä sekä vastaava
onnettomuus sisävesiliikenteessä.
Tämän lain mukaan voidaan tutkia suuronnettomuuden
vaaratilanne sekä muu onnettomuus ja vaaratilanne.
Tämän lain mukaan voidaan tehdä yhteinen tutkinta
useista samankaltaisista onnettomuuksista tai vaaratilanteista (teematutkinta).
Tämän lain mukaan voidaan tutkia myös 5 luvussa
tarkoitettu poikkeuksellinen tapahtuma.
3 §
Onnettomuuden tutkintaa koskevien säännösten soveltaminen
Jollei tässä laissa toisin säädetä,
2 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun vaaratilanteen
ja 5 luvussa tarkoitetun poikkeuksellisen tapahtuman
tutkintaan sekä teematutkintaan sovelletaan,
mitä tässä laissa säädetään
onnettomuuden tutkinnasta.
4 §
Suhde muuhun lainsäädäntöön
Tämän lain lisäksi tutkinnassa noudatetaan, mitä onnettomuuksien
tutkintaa koskevassa Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään
ja Suomea sitovassa kansainvälisessä velvoitteessa
määrätään.
Ilmailuonnettomuusasetuksessa tarkoitettujen onnettomuuksien
ja vakavien vaaratilanteiden tutkintaan sovelletaan sanottua asetusta. Lisäksi
tutkintaan sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään.
Sotilasilmailuonnettomuuksien sekä tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien
tutkinnasta säädetään erikseen.
Jos 3 momentissa tarkoitettu onnettomuus on suuronnettomuus
tai sen vaaratilanne, tutkitaan se kuitenkin tämän
lain mukaisesti.
5 §
Tutkinnan sisältö
Turvallisuustutkinnassa selvitetään tapahtumien
kulku, syyt ja seuraukset sekä tehdyt pelastustoimet ja
viranomaisten toiminta.
Tutkinnassa selvitetään erityisesti, onko
turvallisuus otettu riittävästi huomioon onnettomuuteen
johtaneessa toiminnassa sekä onnettomuuden tai vaaran aiheuttajina
taikka kohteina olleiden laitteiden ja rakenteiden suunnittelussa,
valmistuksessa, rakentamisessa ja käytössä.
Lisäksi selvitetään, onko johtamis-,
valvonta- ja tarkastustoiminta asianmukaisesti järjestetty
ja hoidettu. Tarvittaessa on myös selvitettävä mahdolliset
puutteet turvallisuutta ja viranomaisia koskevissa säännöksissä ja
määräyksissä.
6 §
Alueellinen toimivalta
Turvallisuustutkinta voidaan tehdä onnettomuudesta,
joka on tapahtunut Suomessa. Samoin voidaan tutkia vesiliikenneonnettomuus, joka
on tapahtunut Saimaan kanavan vuokra-alueella.
Turvallisuustutkinta voidaan tehdä Suomen ulkopuolella
tapahtuneesta onnettomuudesta siten kuin onnettomuuksien tutkintaa
koskevassa Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään
tai Suomea sitovassa kansainvälisessä velvoitteessa
määrätään.
Onnettomuuden tapahtumapaikasta riippumatta voidaan
tutkia onnettomuuden Suomeen kohdistuneet seuraukset sekä muut
5 §:ssä tarkoitetut seikat siltä osin
kuin ne koskevat Suomen viranomaisten ja onnettomuuteen osallisten
suomalaisten toimintaa.
7 §
Tutkimatta jättäminen
Onnettomuus voidaan jättää tutkimatta,
jos Euroopan unionin lainsäädännön
tai Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen mukaisesti
sovitaan, että tutkinnan tekee toisen valtion viranomainen
tai kansainvälinen järjestö.
2 luku
Tutkinnan organisointi
8 §
Onnettomuustutkintakeskus
Turvallisuustutkintaa varten oikeusministeriön
yhteydessä on Onnettomuustutkintakeskus. Keskus suorittaa
tehtävänsä itsenäisesti ja riippumattomasti.
Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävänä on tutkia
2 §:n 1—3 momentissa tarkoitetut onnettomuudet
ja vaaratilanteet. Keskuksen tehtävänä on
lisäksi:
1) huolehtia turvallisuustutkinnan yleisestä järjestämisestä,
suunnittelusta, ohjauksesta, tiedottamisesta ja valvonnasta;
2) kouluttaa tutkijoiksi soveltuvia henkilöitä;
3) pitää yllä valmiutta
tutkinnan nopeaan käynnistämiseen;
4) huolehtia turvallisuustutkinnan alaan liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä;
5) antaa turvallisuussuosituksia ja seurata niiden
toteutumista.
Onnettomuustutkintakeskus toimii ilmailuonnettomuusasetuksessa
tarkoitettuna siviili-ilmailun turvallisuustutkintaviranomaisena.
9 §
Onnettomuustutkintakeskuksen organisaatio
Onnettomuustutkintakeskuksessa on johtaja, turvallisuustutkintaa
tekeviä ja muita virkamiehiä sekä tarvittaessa
muuta henkilöstöä.
Johtajan tehtävänä on johtaa, valvoa
ja kehittää Onnettomuustutkintakeskuksen toimintaa sekä vastata
toiminnan laadusta ja tuloksellisuudesta. Johtajan nimittää valtioneuvosto.
Onnettomuustutkintakeskuksella on työjärjestys,
jonka johtaja vahvistaa. Työjärjestyksessä määrätään
keskuksen organisaatiosta, henkilöstön
tehtävistä, asioiden käsittelystä ja
ratkaisemisesta sekä toiminnan muusta yleisestä järjestämisestä.
10 §
Erityiset kelpoisuusvaatimukset
Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan kelpoisuusvaatimuksena
on ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys keskuksen
toimialaan sekä käytännössä osoitettu
johtamistaito ja -kokemus.
Turvallisuustutkintaa tekevän virkamiehen kelpoisuusvaatimuksena
on tehtävään soveltuva koulutus sekä sellainen
taito ja kokemus, jota tehtävän asianmukainen
hoitaminen edellyttää.
11 §
Onnettomuustutkintakeskuksen asiantuntija
Onnettomuustutkintakeskus voi käyttää turvallisuustutkinnassa
apuna ulkopuolista asiantuntijaa (Onnettomuustutkintakeskuksen
asiantuntija).
Onnettomuustutkintakeskuksen asiantuntijan kelpoisuusvaatimuksiin
sovelletaan 10 §:n 2 momenttia.
12 §
Valtion edustajan osallistuminen tutkintaan
Jos Suomen tutkittavaksi kuuluva onnettomuus koskee
merkittävässä määrin
muuta valtiota, tämän valtion edustaja voi avustaa
tutkinnassa siten kuin onnettomuuksien tutkintaa koskevassa Euroopan
unionin lainsäädännössä säädetään
tai Suomea sitovassa kansainvälisessä velvoitteessa
määrätään taikka jos
sitä pidetään muusta syystä tarpeellisena.
Päätöksen toisen valtion edustajan osallistumisesta
tutkintaan tekee Onnettomuustutkintakeskus.
Jos muun valtion tai kansainvälisen järjestön tutkittavaksi
kuuluva onnettomuus koskee merkittävässä määrin
Suomea, Onnettomuustutkintakeskus voi ryhtyä tarvittaviin
toimenpiteisiin, jotta Suomen edustaja voi osallistua tutkintaan.
13 §
Tutkintaryhmä
Onnettomuustutkintakeskus voi asettaa turvallisuustutkintaa
varten tutkintaryhmän. Jos tutkinnassa käytetään
apuna Onnettomuustutkintakeskuksen asiantuntijaa, on tutkintaa varten
asetettava tutkintaryhmä.
Tutkintaryhmässä on tarpeellinen määrä jäseniä,
joilla on riittävä asiantuntemus tutkinnan kannalta
keskeisiltä aloilta. Tutkintaryhmän jäsen
voi olla Onnettomuustutkintakeskuksen tai muun viranomaisen virkamies
taikka suostumuksensa tehtävään antanut
Onnettomuustutkintakeskuksen asiantuntija. Onnettomuustutkintakeskus
nimeää yhden jäsenen tutkintaryhmän
johtajaksi.
Onnettomuustutkintakeskus voi muuttaa tutkintaryhmän
kokoonpanoa, jos se on välttämätöntä asiantuntevan,
riippumattoman ja puolueettoman tutkinnan toimittamiseksi.
Muun viranomaisen virkamies ja Onnettomuustutkintakeskuksen
asiantuntija nimetään tutkintaryhmän
jäseneksi kirjallisesti.
14 §
Esteellisyys
Onnettomuustutkintakeskuksen virkamiehen, tutkintaryhmän
jäsenen ja muun tutkintaan osallistuvan esteellisyydestä tutkinnassa
on voimassa, mitä hallintolain (434/2003) 28 §:n
1 momentin 4—7 kohdassa säädetään
virkamiehen esteellisyydestä asian käsittelyssä.
Lisäksi hän on esteellinen:
1) jos hän tai hänen läheisensä on
kärsinyt vahinkoa tutkittavana olevassa onnettomuudessa tai
hänen läheisensä on saanut siinä surmansa;
2) jos hän tai hänen läheisensä voi
joutua onnettomuudesta tai siitä aiheutuneesta
vahingosta vastuuseen;
3) jos tutkinnasta tai sen tuloksista voi olla odotettavissa
hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen
läheiselleen; tai
4) jos hän tai hänen läheisensä on
palvelussuhteessa sellaiseen virastoon tai laitokseen, jonka toiminta
voi tulla tutkittavaksi onnettomuuden johdosta tehtävässä turvallisuustutkinnassa.
Läheisellä tarkoitetaan hallintolain 28 §:n
2 ja 3 momentissa tarkoitettuja henkilöitä.
Esteellisyyden vaikutuksesta on voimassa, mitä hallintolain
27, 29 ja 30 §:ssä säädetään.
15 §
Virkavastuu
Onnettomuustutkintakeskuksen asiantuntijaan ja 12 §:ssä tarkoitettuun
toisen valtion edustajaan sovelletaan tämän lain
mukaisissa tehtävissä rikosoikeudellista virkavastuuta
koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta
säädetään vahingonkorvauslaissa
(412/1974).
3 luku
Tutkinta
16 §
Ilmoitusvelvollisuus
Onnettomuuspaikalla pelastustoimiin osallistuvan viranomaisen
tulee viipymättä ilmoittaa Onnettomuustutkintakeskukselle
tapahtumasta, joka ilmoittajan arvion mukaan voi tulla tutkittavaksi
tämän lain mukaan.
Ilmoitusvelvollisuus on myös:
1) Liikenteen turvallisuusvirastolla;
2) Liikennevirastolla;
3) aluehallintovirastolla;
4) muulla turvallisuutta valvovalla viranomaisella
omalla toimialallaan;
5) sillä, joka on vastaanottanut onnettomuus- tai
vaaratilannetta koskevan ilmoituksen;
6) sellaisella oikeushenkilöllä, joka on 2 §:n 1 momentin
2—4 kohdassa tarkoitetussa liikennemuodossa tapahtuneen
onnettomuuden tai vaaratilanteen osallinen tai joka ilmeisesti kärsii vahinkoa
tällaisen onnettomuuden johdosta.
Tuomioistuimen, joka on vastaanottanut merilain (674/1994)
18 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun aluksen päällikön
ilmoituksen meriselityksen antamisesta, on välitettävä ilmoitus viivytyksettä Onnettomuustutkintakeskukselle
sekä varattava
keskukselle mahdollisuus osallistua meriselitystä koskevaan
istuntoon ja esittää siellä kysymyksiä.
17 §
Tutkinnan aloittaminen
Onnettomuustutkintakeskus päättää turvallisuustutkinnan
aloittamisesta sekä siitä, missä laajuudessa
tutkinta tehdään.
Edellä 2 §:n 2 ja 3 momentissa
tarkoitetusta onnettomuudesta tehdään turvallisuustutkinta, jos
se on tarpeen tutkinnan 1 §:ssä säädetyn
tarkoituksen kannalta. Harkittaessa tutkinnan aloittamista otetaan
lisäksi huomioon:
1) onnettomuuden vakavuus ja laatu;
2) vastaavien onnettomuuksien toistuvuus ja uusiutumisen
todennäköisyys;
3) turvallisuutta valvovien viranomaisten, asiaan osallisten
ja muiden pyyntö tutkinnan suorittamiseksi;
4) onko tutkinnassa saatavissa merkityksellistä turvallisuustietoa;
5) aiheuttiko onnettomuus vaaraa usealle ihmiselle
samanaikaisesti;
6) tutkiiko muu toimija onnettomuuden.
Onnettomuustutkintakeskus vastaa turvallisuustutkinnan
aloittamisesta, jos onnettomuudessa on osallisena merionnettomuusdirektiivin 3
artiklassa tarkoitettu ro-ro-alus tai suurnopeusmatkustaja-alus
ja onnettomuus tapahtuu Suomen aluevesillä tai alus on
viimeksi käynyt Suomessa.
18 §
Alustava tutkinta
Onnettomuustutkintakeskus voi tutkintaedellytysten turvaamiseksi
käynnistää alustavan tutkinnan jo ennen
tutkinnan aloittamista koskevan päätöksen
tekemistä.
Onnettomuustutkintakeskuksen onnettomuuspaikalle alustavaa
tutkintaa varten lähettämän Onnettomuustutkintakeskuksen
asiantuntijan toimivaltaan sovelletaan 19 §:n säännöksiä tutkintaedellytysten
turvaamisesta, 20 §:n säännöksiä tiedonsaantioikeudesta,
22 §:n säännöksiä tarkastusoikeudesta
ja 23 §:n säännöksiä kuulemisesta.
Turvallisuustutkinnan aloittaneen muun viranomaisen tai toimijan
on luovutettava keräämänsä tutkinta-aineisto
Onnettomuustutkintakeskuksen käyttöön
keskuksen aloitettua tutkinnan.
19 §
Tutkintaedellytysten turvaaminen
Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaa tekevällä virkamiehellä ja
tutkintaryhmän jäsenellä (tutkintaa
tekevällä) on oikeus päästä onnettomuuspaikalle
sekä tutkia siellä onnettomuuteen liittyviä esineitä,
laitteita ja rakenteita.
Onnettomuustutkintakeskus ja tutkintaryhmän johtaja
voivat määrätä onnettomuuspaikan eristettäväksi
sekä kieltää onnettomuudessa surmansa
saaneiden pois viemisen tai siirtämisen, jos se on turvallisuustutkinnan
kannalta välttämätöntä.
Onnettomuuspaikalla olevia esineitä ja muuta aineistoa,
joilla saattaa olla merkitystä tutkinnassa, ei saa ilman
Onnettomuustutkintakeskuksen tai tutkintaryhmän johtajan
lupaa hävittää, viedä pois eikä liikutella,
ellei siihen ole pakottavaa syytä. Keskuksen ja tutkintaryhmän
johtajan tulee huolehtia, että aineisto luetteloidaan.
Tutkintaedellytysten turvaamiseksi annetut 2 ja 3 momentissa
tarkoitetut määräykset ja kiellot on
peruutettava heti, kun määräys tai kielto
ei ole enää tutkinnan vuoksi välttämätön.
20 §
Tiedonsaantioikeus
Tutkintaa tekevällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus
saada maksutta viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta
tutkinnan toimittamiseksi:
1) tarpeelliset tiedot asiaa koskevan poliisi- ja esitutkinnan
aineistosta ja kuolemansyynselvityksestä;
2) tarpeelliset tiedot poliisin, pelastustoimen, hätäkeskuksen,
terveydenhuollon viranomaisten ja muiden viranomaisten toiminnasta
onnettomuuden yhteydessä ja varautumisesta onnettomuuksiin;
3) välttämättömät
tiedot onnettomuuteen liittyvän kulkuneuvon, laitteen,
opastin- ja liikenteenohjausjärjestelmän toimintaa,
onnettomuuden olosuhteita sekä puhe- ja viestiliikennettä rekisteröivistä laitteista
sekä muista vastaavista tallentimista;
4) välttämättömät
tiedot onnettomuuteen osallisen terveydentilasta; sekä
5) muut tiedot, jotka ovat tapahtumien kulun, onnettomuuden
tai vaaratilanteen syntyyn tai seurauksiin vaikuttaneiden tekijöiden
taikka näihin rinnastettavien seikkojen selvittämiseksi välttämättömiä.
Tutkintaa tekevällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus
saada onnettomuudessa osallisena olleelta yksityiseltä toimijalta
turvallisuustutkinnan toteuttamiseksi välttämättömät tiedot.
Velvollisuus antaa tietoja koskee myös muuta yksityistä toimijaa,
jolla onnettomuushavainnon johdosta tai muusta syystä on
tietoja onnettomuudesta.
Tutkintaa tekevällä on oikeus saada 1 momentin
3 kohdassa tarkoitetut tiedot myös yksityiseltä toimijalta
sekä 4 kohdassa tarkoitetut tiedot yksityiseltä terveyden-
ja sairaanhoitoa harjoittavalta yhteisöltä ja
toimintayksiköltä sekä terveydenhuollon
ammattihenkilöltä.
Tutkintaa tekevällä on oikeus saada 1—3
momentissa tarkoitetut tiedot pyytämässään
muodossa ja teknisen käyttöyhteyden avulla tai
muutoin sähköisesti.
21 §
Oikeus saada tietoja teleyrityksiltä
Tutkintaa tekevällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus
saada sähköisen viestinnän tietosuojalaissa
(516/2004) tarkoitetulta teleyritykseltä sellaisen
liittymän tai päätelaitteen tunnistamistiedot
ja paikkatiedot, jonka voidaan perustellusti arvioida olleen tutkinnan
kohteena olevalla onnettomuuspaikalla, sekä tiedot
liittymän tilaajasta, käyttäjästä ja
asennusosoitteesta siten kuin viestintämarkkinalain (393/2003) 97 ja
98 §:ssä säädetään.
Oikeus saada 1 momentissa tarkoitetut tiedot on vain, jos tiedot
ovat välttämättömiä tutkittavan
onnettomuuden kulun, syyn tai seurausten selvittämiseksi.
Tiedot voidaan toimittaa teknisen käyttöyhteyden
avulla tai muutoin sähköisesti.
22 §
Tarkastusoikeus
Tutkintaa tekevällä on oikeus ottaa haltuun
ja tarkastaa esineitä ja asiakirjoja, jos se on välttämätöntä turvallisuustutkinnan
toimittamiseksi. Tutkintaa tekevä saa tehdä tarkastettaville esineille
kokeita ja irrottaa esineistä osia sekä ottaa
näytteitä, jos se on tutkimusten vuoksi välttämätöntä.
Tutkintaa tekevällä on oikeus päästä kulkuvälineisiin,
toimitiloihin ja muihin tiloihin sekä alueille, jos siten
voidaan saada tarpeellista tietoa turvallisuustutkinnassa. Oikeus
päästä pysyväisluonteiseen
asumiseen käytettyyn tilaan on kuitenkin vain, jos se on
välttämätöntä onnettomuuksien
ja vaaratilanteiden ehkäisemisen taikka onnettomuuksista
aiheutuvien vahinkojen torjumisen kannalta välttämättömien
tietojen hankkimiseksi. Onnettomuustutkintakeskuksen asiantuntijalla
on oikeus päästä pysyväisluonteiseen
asumiseen käytettyyn tilaan vain Onnettomuustutkintakeskuksen
virkamiestä avustaessaan tai jos tällaisessa tilassa
on samanaikaisesti muun viranomaisen virkamies suorittamassa toimivaltaansa
kuuluvia tehtäviä. Muun kuin Suomen kansalaisen
oikeuteen päästä puolustusvoimien hallinnassa
olevalle alueelle sovelletaan puolustusvoimista annetun lain (551/2007)
15 §:ää, jollei Suomea sitovasta kansainvälisestä velvoitteesta
tai Euroopan unionin lainsäädännöstä muuta
johdu.
Tutkinnassa ei edellytetä ilmailuonnettomuusasetuksen
12 artiklassa tarkoitettua ennakkohyväksyntää.
23 §
Kuuleminen
Tutkintaa tekevä voi kuulla onnettomuuteen osallisia,
asiantuntijoita ja jokaista, jolta voidaan olettaa saatavan tutkinnassa
tarvittavia tietoja.
Kuulemisessa muun henkilön läsnäolo
on sallittu vain, jos Onnettomuustutkintakeskus tai tutkintaryhmän
johtaja niin päättää. Vajaavaltaista
kuultaessa läsnä on kuitenkin oltava hänen
huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustajansa.
Lisäksi kuulemisessa saa olla läsnä kuultavan
avustaja tai asiamies.
Kuultavalle on kerrottava hänen oikeuksistaan ja asemastaan
kuulemisessa.
24 §
Selvitykset ja lausunnot
Onnettomuustutkintakeskus tai tutkintaryhmä voi teettää erityistä asiantuntemusta
vaativasta seikasta selvityksen muulla viranomaisella tai yksityisellä toimijalla
sekä pyytää tältä määrätystä asiasta
lausunnon.
25 §
Onnettomuusuhan havaitseminen tutkinnan aikana
Onnettomuustutkintakeskuksen on ilmoitettava asianomaiselle
viranomaiselle, jos turvallisuustutkinnan aikana havaitaan
vikoja tai puutteita, jotka viranomaisen on uusien onnettomuuksien
estämiseksi kiireellisesti korjattava.
26 §
Onnettomuustutkintakeskuksen ja tutkintaryhmän johtajan
päätösvalta
Tutkintaryhmän johtajan 19 ja 23 §:n nojalla tekemiä päätöksiä noudatetaan
tutkinnassa, jollei Onnettomuustutkintakeskus toisin päätä.
4 luku
Tutkintaselostus
27 §
Tutkintaselostus
Turvallisuustutkinnasta laaditaan julkinen tutkintaselostus
onnettomuuden vakavuuteen nähden sopivassa laajuudessa.
Tutkintaselostus sisältää selostuksen
onnettomuuden kulusta, onnettomuuteen johtaneista tekijöistä ja
onnettomuuden seurauksista sekä asianomaisille viranomaisille
ja muille toimijoille osoitetut turvallisuussuositukset sellaisiksi
toimenpiteiksi, jotka ovat tarpeen yleisen turvallisuuden lisäämiseksi,
uusien onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäisemiseksi,
vahinkojen torjumiseksi sekä pelastus- ja muiden viranomaisten
toiminnan tehostamiseksi. Tutkintaselostukseen ei sisällytetä tietoja
onnettomuuteen osallisen tai tutkinnassa kuullun yksityishenkilön
henkilöllisyydestä.
Tutkintaselostuksen allekirjoittavat tutkintaan osallistuneet
tutkijat. Tutkintaselostukseen liitetään mahdolliset
eriävät mielipiteet.
Edellä 2 momentista säädetystä poiketen
rautatieliikenteessä tapahtuneen onnettomuuden johdosta
laaditun tutkintaselostuksen turvallisuussuosituksia ei
voida osoittaa yksityisille toimijoille.
28 §
Viranomaisten ja osallisten lausunnot
Ennen tutkintaselostuksen valmistumista varataan onnettomuuteen
osallisille sekä tutkittavan onnettomuuden alalla
valvonnasta vastaaville viranomaisille tilaisuus lausua mielipiteensä tutkintaselostuksen
luonnoksesta.
Lausunnon antamiselle asetetaan kohtuullinen määräaika.
Lausunnot tai niistä laadittu yhteenveto sisällytetään
tutkintaselostukseen tai sen liitteeseen. Tutkintaselostukseen ei
kuitenkaan sisällytetä yksityishenkilöiden
antamia lausuntoja.
29 §
Tutkinnan päättyminen
Tutkinta päättyy, kun tutkintaselostus allekirjoitetaan.
Tutkinnan päättyminen ei estä uutta tutkintaa
asiassa, jos se on tarpeen tutkinnan päättymisen
jälkeen tietoon tulleen uuden ja merkittävän
seikan vuoksi.
30 §
Turvallisuussuositusten seuranta
Onnettomuustutkintakeskus seuraa tutkintaselostukseen otettujen
turvallisuussuositusten toteutumista.
Viranomaisen ja muun toimijan on Onnettomuustutkintakeskuksen
pyynnöstä annettava selvitys toimenpiteistä,
joihin se on ryhtynyt sille osoitetun turvallisuussuosituksen johdosta.
Viranomaisen on annettava vuosittain Onnettomuustutkintakeskukselle
selvitys toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt
rautatieliikenteessä tapahtunutta onnettomuutta koskevassa
tutkintaselostuksessa sille osoitetun turvallisuussuosituksen johdosta.
5 luku
Poikkeuksellisen tapahtuman tutkinta
31 §
Poikkeuksellinen tapahtuma
Poikkeuksellisella tapahtumalla tarkoitetaan sellaista
erittäin vakavaa kuolemaan johtanutta taikka yhteiskunnan
perustoimintoja uhannutta tai vakavasti vaurioittanutta tapahtumaa,
joka ei ole onnettomuus.
32 §
Poikkeuksellisen tapahtuman tutkinnan aloittaminen
Poikkeuksellisen tapahtuman tutkinnan aloittamisesta päättää valtioneuvosto.
Valtioneuvosto voi asettaa tapahtuman tutkintaa varten oikeusministeriön
yhteyteen tutkintaryhmän. Tutkintaryhmä suorittaa
tehtävänsä itsenäisesti ja riippumattomasti.
33 §
Poikkeuksellisen tapahtuman tutkinta
Sen lisäksi, mitä 5 §:n
1 momentissa säädetään,
poikkeuksellisen tapahtuman tutkinnassa voidaan selvittää tapahtuman
aiheuttajaan liittyviä seikkoja siinä määrin
kuin se on välttämätöntä vastaavankaltaisten
tapahtumien ennalta ehkäisemiseksi tarvittavan
tiedon hankkimiseksi.
34 §
Tutkintaryhmän toimivalta
Edellä 32 §:n 2 momentissa tarkoitetun tutkintaryhmän
johtajan ja jäsenen toimivaltaan sovelletaan, mitä 3
luvussa säädetään tutkintaryhmän
johtajan ja tutkintaa tekevän toimivallasta.
Sen lisäksi, mitä 20 §:ssä säädetään
tiedonsaantioikeudesta, poikkeuksellisen tapahtuman tutkintaa varten
asetetulla tutkintaryhmällä on oikeus saada tutkinnan
tarkoituksen kannalta välttämättömät
tiedot mahdollisen esitutkinnan aineistoon sisältyvien
luottamuksellisten viestien sisällöstä.
35 §
Poikkeuksellisen tapahtuman tutkinnasta annettava tutkintaselostus
Tutkintaryhmä laatii poikkeuksellisen tapahtuman tutkinnasta
tutkintaselostuksen. Tutkintaselostus annetaan valtioneuvostolle.
36 §
Poikkeuksellisen tapahtuman johdosta annettavien turvallisuussuositusten
seuranta
Kukin ministeriö seuraa toimialallaan poikkeuksellisen
tapahtuman tutkinnassa annettujen turvallisuussuositusten johdosta
tehtävien toimenpiteiden toteutumista.
Oikeusministeriö voi pyytää viranomaiselta tai
muulta toimijalta selvitystä niistä toimenpiteistä,
joihin se on ryhtynyt annettujen turvallisuussuositusten johdosta.
37 §
Tutkinta-aineiston arkistointi
Tutkintaryhmän johtaja huolehtii siitä, että tutkintaryhmän
tehtävien hoitoa varten annetut ja laaditut asiakirjat
järjestetään arkistoitaviksi Onnettomuustutkintakeskukseen.
Asiakirjojen antamisesta tutkinnan päättymisen
jälkeen päättää Onnettomuustutkintakeskus.
6 luku
Erinäiset säännökset
38 §
Tutkinnan kulusta tiedottaminen
Onnettomuustutkintakeskus tiedottaa tutkinnasta ja sen edistymisestä.
Tutkinnan kulusta on erityisesti tiedotettava vahinkoa kärsineille,
surmansa saaneiden läheisille, pelastustoimiin osallistuneille
viranomaisille sekä niille, joihin onnettomuuden vaikutukset
muuten saattavat ulottua. Samoin on tiedotettava työmarkkinajärjestöjen
edustajille, jos onnettomuus on tapahtunut työhön
liittyvissä olosuhteissa.
Onnettomuustutkintakeskus ilmoittaa 16 §:n mukaisen
ilmoituksen tehneelle toimijalle sekä esitutkintaviranomaiselle
turvallisuustutkinnan aloittamisesta ja päättymisestä.
Annettaessa tietoja turvallisuustutkinnasta ilmailuonnettomuusasetuksen
15 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti uhrin omaisena pidetään uhrin
puolisoa, lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa
ja uhrille muuten erityisen läheistä henkilöä.
39 §
Salassa pidettävän tiedon luovuttaminen
Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään,
Onnettomuustutkintakeskus voi salassapitosäännösten
estämättä luovuttaa turvallisuustutkinnassa
saatuja tietoja muille turvallisuustutkintaa lain mukaan suorittaville,
jos se on välttämätöntä tutkinnan
suorittamiseksi, sekä viranomaiselle muuta tarkoitusta
varten, jos se on välttämätöntä tärkeän
yleisen edun turvaamiseksi.
Onnettomuustutkintakeskus voi 1 momentissa säädetystä poiketen
luovuttaa turvallisuustutkinnassa saatuja tietoja salassapitosäännösten estämättä
esitutkinta-
ja syyttäjäviranomaiselle vain, jos tieto on välttämätön
sellaisen rikoksen selvittämiseksi, josta laissa säädetty
ankarin rangaistus on vähintään kaksi
vuotta vankeutta. Keskus ei kuitenkaan saa luovuttaa esitutkinta- ja
syyttäjäviranomaiselle 21 §:ssä tarkoitettua tietoa
eikä tietoa, joka on olennaisin osin saatu henkilöltä,
joka on esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä todistajana
velvollinen tai oikeutettu kieltäytymään
todistamasta siitä seikasta, jollei kieltäytymään
oikeutettu anna luovuttamiseen suostumustaan.
Edellä 1 momentin perusteella tiedon saanut viranomainen
ei saa ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin tuottamuksellisen
rikkomuksen johdosta, joka tulee sen tietoon ainoastaan Onnettomuustutkintakeskukselta
saamiensa tietojen perusteella.
Onnettomuustutkintakeskus ei saa luovuttaa toisen valtion turvallisuustutkinnasta
vastaavalta viranomaiselta tai toisessa valtiossa suoritetussa
turvallisuustutkinnassa saatuja salassa pidettäviä tietoja
edelleen vastoin tietoja luovutettaessa asetettuja ehtoja.
40 §
Todistamiskielto
Sen lisäksi, mitä oikeudenkäymiskaaren 17 luvun
23 §:ssä säädetään,
Onnettomuustutkintakeskuksen virkamies, tutkintaryhmän
jäsen tai muu turvallisuustutkintaan osallistuva ei saa
todistaa siitä, mitä hän yksittäisessä tutkintatehtävässä on
saanut tietää onnettomuudesta, jolleivät
erittäin tärkeät syyt vaadi, että häntä kuullaan
siitä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto on voimassa,
vaikkei todistaja enää ole siinä asemassa,
jossa hän on saanut tiedon todistettavasta seikasta.
41 §
Onnettomuustutkintakeskuksen apu toisen valtion tutkintaviranomaiselle
Onnettomuustutkintakeskus voi toisen valtion turvallisuustutkinnasta
vastaavan viranomaisen pyynnöstä antaa apua turvallisuustutkinnassa.
Tutkinta-apua antavan Onnettomuustutkintakeskuksen virkamiehen toimivaltaan
sovelletaan 19—24 §:n säännöksiä.
42 §
Yhteistyö ja virka-apu
Tutkintatoimia voidaan tehdä yhteistoiminnassa samassa
asiassa esitutkintaa tai kuolemansyyn tutkintaa tekevän
viranomaisen kanssa siinä laajuudessa kuin Onnettomuustutkintakeskus katsoo
yhteistoiminnan olevan tarkoituksenmukaista turvallisuustutkinnan
kannalta.
Onnettomuustutkintakeskuksella on oikeus saada pyynnöstä poliisilta
virka-apua turvallisuustutkinnassa ja sen turvaamisessa.
Viranomaisen on Onnettomuustutkintakeskuksen tai 5 luvussa tarkoitetun
tutkintaryhmän pyynnöstä tehtävä toimivaltaansa
kuuluvia, tutkinnan tarkoituksen kannalta välttämättömiä selvityksiä ja
tutkimuksia, joita keskus tai tutkintaryhmä ei voi itse
tehdä, sekä annettava niille muutakin niiden tarvitsemaa
virka-apua.
43 §
Viranhoidosta vapautuminen
Jos tutkintaryhmän jäseneksi määrätty
on valtion virassa, vapautuu hän sen hoitamisesta siksi ajaksi,
jona hän osallistuu tutkintaan, paitsi jos tutkintatehtävät
voidaan turvallisuustutkintaa tai sen tarkoitusta vaarantamatta
hoitaa oman viran hoitamisen ohella.
44 §
Onnettomuustutkintakeskuksen henkilökortti
Onnettomuustutkintakeskuksen virkamiehen ja asiantuntijan tunnuksena
on keskuksen antama henkilökortti. Henkilökortti
on esitettävä tarvittaessa ja vaadittaessa.
Henkilökortti on voimassa määräajan,
jonka jälkeen se on palautettava Onnettomuustutkintakeskukselle.
Keskus päättää kortin voimassaolosta.
45 §
Palkkiot ja korvaukset
Tutkintaryhmän jäsenelle, joka ei ole Onnettomuustutkintakeskuksen
virkamies, maksetaan tehtävästä palkkio.
Oikeusministeriö vahvistaa palkkioiden perusteet. Matkakustannukset
korvataan matkakustannusten korvaamisesta tehdyn valtion virkaehtosopimuksen
mukaisesti.
Turvallisuustutkinnassa kuultavalla on oikeus saada
kohtuullinen korvaus tarpeellisista matka- ja toimeentulokustannuksista
sekä taloudellisesta menetyksestä.
Edellä 22 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuneesta
vahingosta on oikeus saada valtion varoista täysi korvaus.
46 §
Uhkasakko
Onnettomuustutkintakeskus voi velvoittaa antamaan 20 ja 21 §:ssä tarkoitetut
tiedot sekä 22 §:n 1 momentissa tarkoitetut esineet
ja asiakirjat. Keskus voi asettaa velvoitteen tehosteeksi uhkasakon
siten kuin uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.
Uhkasakkoa ei kuitenkaan saa asettaa luonnolliselle henkilölle
silloin, kun henkilöä on aihetta epäillä rikoksesta
ja tiedot liittyvät rikosepäilyn kohteena
olevaan asiaan.
47 §
Määräyksenantovaltuus
Onnettomuustutkintakeskus voi antaa määräyksiä turvallisuustutkinnan
teknisestä toimittamisesta.