sellaisina kuin niistä ovat 7, 8, 11 ja 23 § laissa
1563/2009, 12, 12 a ja 12 b § laissa 966/2010
sekä 14 ja 20 § osaksi laissa 1563/2009,
sekä
7 §
Palvelujen järjestämisvelvollisuus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on velvollinen järjestämään
sovittelutoiminnan siten, että palvelua on saatavissa asianmukaisesti
toteutettuna koko maassa.
7 a §
Palvelujen järjestämisen valvonta
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto valvoo sovittelupalvelujen
järjestämistä.
8 §
Palvelujen tuottaminen
Palvelut voidaan tuottaa siten, että Terveyden
ja hyvinvoinnin laitos tekee:
1) kunnan kanssa kuntalain (410/2015) 7 §:n 2 momentissa
tarkoitetun toimeksiantosopimuksen, jolla kunta sitoutuu huolehtimaan
palvelun tuottamisesta omalla alueellaan tai sen lisäksi muidenkin
kuntien tai niiden osien alueella siten kuin tämän
lain 9 §:n mukaan sovitaan; tai
2) muun julkisen tai yksityisen palveluntuottajan kanssa
sopimuksen, jolla palveluntuottaja sitoutuu huolehtimaan palvelun
tuottamisesta 9 §:n mukaisesti sovitulla alueella.
Jollei palveluja saada jollakin alueella tuotetuksi 1 momentin
mukaisesti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulee tuottaa alueen
palvelut palkkaamansa henkilöstön avulla tai muulla sopivaksi
katsomallaan tavalla.
10 §
Sovittelutoimintaan osallistuvilta henkilöiltä vaadittava
kelpoisuus
Sovittelutoiminnan vastuuhenkilöllä ja sovittelun
ohjaajalla tulee olla tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto.
Erityisestä syystä tehtävään
voidaan ottaa muukin henkilö, jolla on hyvä perehtyneisyys
sovittelutoimintaan sekä sen suunnitteluun ja ohjaamiseen.
Sovittelijana voi toimia henkilö, joka on suorittanut sovittelutoimintaan
perehdyttävän koulutusjakson ja jolla muutoin
on sellainen koulutus, taito ja kokemus, jota tehtävän
asianmukainen hoitaminen edellyttää, ja joka on
muutoin tehtävään soveltuva. Henkilön
ottamisesta sovittelijaksi sekä sovittelijan vapauttamisesta
tehtävistään päättää sovittelutoiminnan
vastuuhenkilö.
Tarkempia säännöksiä 1 momentissa
tarkoitettujen henkilöiden kelpoisuusvaatimuksista voidaan
antaa valtioneuvoston asetuksella.
11 §
Täydennyskoulutuksen järjestäminen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulee huolehtia sovittelutoimintaan
osallistuville henkilöille tarkoitetun täydennyskoulutuksen
järjestämisestä valtakunnallisesti ja
alueellisesti.
12 §
Valtion varoista maksettava korvaus
Sovittelutoiminnan järjestämisestä aiheutuvat
kustannukset korvataan valtion varoista. Valtion varoista maksettavan
korvauksen yhteismäärä vahvistetaan vuosittain
sellaiseksi, että se vastaa niitä kustannuksia,
joiden arvioidaan keskimäärin aiheutuvan sovittelutoimistojen
ylläpitämisestä, palvelujen asianmukaisesta
tuottamisesta sekä sovittelutoimintaan osallistuville henkilöille
tarkoitetusta koulutuksesta.
Korvauksen yhteismäärä maksetaan
Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle käytettäväksi 1 momentissa
tarkoitettuihin kustannuksiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos maksaa korvauksen ennakkona
8 §:n 1 momentissa tarkoitetuille palveluntuottajille.
Jaon perusteena ovat palveluntuottajien toimialueiden asukasluku, pinta-ala
ja rikollisuustilanne varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta
edeltäneen vuoden lopussa. Asukaslukuna käytetään
väestötietojärjestelmän vuositilastoa,
pinta-alalukuna Maanmittauslaitoksen vuositilastoa maa-alueen ja
makean veden alueen pinta-alasta ja rikollisuuslukuna Tilastokeskuksen
vuositilastoa poliisin tietoon tulleista rikoslaissa (39/1889)
rangaistaviksi säädetyistä rikoksista.
Varainhoitovuodella tarkoitetaan tässä laissa
sitä kalenterivuotta, jolle korvaus on myönnetty.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vahvistaa päätöksellään
palveluntuottajan lopullisen korvauksen, joka on enintään
sovittelutoiminnan järjestämisestä aiheutuneiden
todellisten kustannusten suuruinen.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset
3 momentissa tarkoitetun korvauksen määräytymisestä sekä korvauksen maksamisesta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 8 §:n 2
momentissa tarkoitetussa tapauksessa.
12 a §
Kustannuksia koskevan selvityksen antaminen sekä valtion
varoista maksetun korvauksen palautus ja uudelleen jakaminen
Palveluntuottaja antaa vuosittain Terveyden ja hyvinvoinnin
laitokselle edeltänyttä varainhoitovuotta koskevan
selvityksen sovittelutoiminnan järjestämisestä aiheutuneista
kustannuksista sekä palauttaa käyttämättä jääneen
osan 12 §:n 3 momentissa tarkoitetusta korvauksesta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi jakaa palautunutta määrärahaa
sellaisille palveluntuottajille, joiden saama korvaus on ollut aiheutuneisiin
kustannuksiin nähden liian pieni. Palautuneesta määrärahasta
ja sen uudelleenjaetusta osuudesta toimitetaan tieto sosiaali- ja
terveysministeriöön.
Tarkempia säännöksiä kustannuksia
koskevan selvityksen sisällöstä ja antamisesta,
korvauksen palauttamisesta ja uudelleen jakamisesta sekä 2
momentissa tarkoitettujen tietojen toimittamisesta sosiaali- ja
terveysministeriöön voidaan antaa valtioneuvoston
asetuksella.
12 b §
Valtionavustuslain soveltaminen
Edellä 12 §:n 3 momentissa
tarkoitettuun korvaukseen sovelletaan, mitä säädetään valtionavustuslain
(688/2001):
1) 14 §:ssä valtionavustuksen saajan tiedonantovelvollisuudesta;
2) 15 §:ssä valtionapuviranomaisen
valvontatehtävästä;
3) 16 §:ssä valtionapuviranomaisen
sekä tämän valtuuttaman tai tätä avustavan
tarkastusoikeudesta sekä tarkastuksessa noudatettavasta menettelystä ja
virkavastuusta;
4) 17 §:ssä tarkastuksen
suorittamisesta sekä valtionavustuksen saajan velvollisuudesta
avustaa;
5) 18 §:ssä valtionapuviranomaisen
oikeudesta saada virka-apua;
6) 20 §:ssä valtionavustuksen
palauttamisesta;
7) 21 §:ssä velvollisuudesta
valtionavustuksen takaisinperintään;
8) 22 §:ssä valtionavustuksen
harkinnanvaraisesta takaisinperinnästä;
9) 25 §:ssä valtionavustuksen
viivästyskorosta;
10) 28 §:ssä valtionavustuksen
takaisinperinnän määräajasta;
11) 29 §:n 1 momentissa valtionavustuksen maksatuksen
raukeamisesta;
12) 30 §:ssä palautettavan
tai takaisin perittävän valtionavustuksen kuittauksesta;
13) 31 §:ssä valtionapuviranomaisen
oikeudesta saada tietoja toiselta viranomaiselta;
14) 32 §:ssä tietojen luovuttamisesta;
15) 34 §:ssä muutoksenhausta
valtionapua koskevassa asiassa.
Edellä 1 momentissa viitatuissa säännöksissä tarkoitettuna
valtionavustuksen saajana pidetään tässä laissa
palveluntuottajaa ja valtionapuviranomaisena Terveyden ja hyvinvoinnin
laitosta.
14 §
Sovittelupaikka
Sovittelua koskeva aloite otetaan käsiteltäväksi
sellaisessa sovittelutoimistossa, jonka alueella joku osapuolista
asuu ja jossa sovittelu voi heidän olosuhteensa huomioon
ottaen tapahtua joustavasti. Aloite voidaan ottaa käsiteltäväksi
myös siinä toimistossa, jonka toimialueella rikos
on tapahtunut.
Osapuoli voi aina tehdä sovittelua koskevan aloitteen
sille sovittelutoimistolle, jonka toimialueella hän asuu.
Jollei aloitteen vastaanottanut sovittelutoimisto ota aloitetta
käsiteltäväkseen, sen tulee viipymättä siirtää asia
sellaiselle toimistolle, jolle se katsoo aloitteen käsittelemisen soveltuvan
1 momentin perusteella.
Jollei sovittelutoimistojen välillä päästä yksimielisyyteen
siitä, mikä 1 momentissa tarkoitetuista toimistoista
ottaa sovittelua koskevan aloitteen käsiteltäväkseen,
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrää,
mikä sovittelutoimisto käsittelee aloitteen.
16 §
Sovittelumenettelyyn liittyvät sovittelutoimiston tehtävät
Kun sovittelutoimisto on ottanut asian soviteltavakseen,
sen tulee:
1) nimetä asiaa sovittelemaan sellainen sovittelija,
joka soveltuu tehtävään kokemuksensa
ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella eikä ole
esteellinen hallintolaissa (434/2003) tarkoitetulla tavalla;
2) hankkia sovittelua varten tarvittavat asiakirjat
osapuolten suostumuksella poliisi- tai syyttäjäviranomaiselta,
tuomioistuimelta taikka muilta tahoilta;
3) huolehtia tulkin tai kääntäjän
hankkimisesta, jos osapuoli ei hallitse sovittelussa käytettävää kieltä taikka
ei aisti- tai puhevian tai muun syyn vuoksi voi ymmärtää sovittelussa
käytävää keskustelua tai tulla
ymmärretyksi siinä;
4) sovittelun päätyttyä toimittaa
salassapitoa koskevien säännösten estämättä tieto
sovittelun kulusta ja lopputuloksesta sovittelualoitteen tehneelle
viranomaiselle tai muulle viranomaiselle, jossa sovittelua koskevan
asian tiedetään olevan vireillä.
20 §
Salassapito ja vaitiolovelvollisuus
Sovittelijan tai sovittelutoimiston hallussa olevien asiakirjojen
julkisuudesta sekä sovittelutoimiston henkilöstön
ja muun sovitteluasioiden käsittelyyn osallistuvan henkilön
vaitiolovelvollisuudesta säädetään
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999).
Sen estämättä, mitä viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 §:ssä säädetään, sovittelutoimisto
päättää tiedon antamisesta sovitteluun
liittyvästä asiakirjasta, joka on sovittelijan
tai sovittelutoimiston hallussa. Sovittelutoimiston oikeudesta antaa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle tieto salassa pidettävästä asiakirjasta
on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta
annetun lain 29 §:ssä säädetään.
Sovittelutoimistossa tässä pykälässä tarkoitetuista
asioista päättää sovittelutoiminnan
vastuuhenkilö. Muutoksenhausta tällaiseen päätökseen
on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta
annetun lain 33 §:ssä säädetään.
23 §
Muutoksenhaku
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sovittelutoimiston tämän
lain nojalla tekemään päätökseen
saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
säädetään,
jollei muualla laissa toisin säädetä.
Hallinto-oikeuden päätökseen saa
hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus
myöntää valitusluvan.
24 §
Sovittelutoimiston ilmoittamisvelvollisuus
Sovittelutoimiston on viipymättä ilmoitettava
sovittelualoitteen tehneelle viranomaiselle tai muulle viranomaiselle,
jossa sovittelua koskevan asian tiedetään olevan
vireillä, päätöksestään,
jolla se on kieltäytynyt ottamasta asiaa soviteltavakseen
tai keskeyttänyt sovittelun.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tulee tämän lain
voimaan tullessa tässä laissa tarkoitetun palvelun
tuottamista koskevan sopimuksen osapuoleksi aluehallintoviraston
sijaan, ellei palveluntuottaja irtisano sopimusta sopimuskumppania
koskevan muutoksen vuoksi. Irtisanominen on tehtävä viimeistään
kuusi kuukautta ennen tämän lain voimaantuloa.