1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan poliisin lain nojalla
säilyttämien tutkintavankien, pidätettyjen
ja kiinni otettujen kohteluun.
Lakia sovelletaan vapauden menetyksen syy huomioon ottaen poliisin
säilytettävänä muuten kuin tutkintavankeuden,
pidättämisen tai kiinni ottamisen perusteella
olevan kohteluun, jollei muualla laissa toisin säädetä.
Poliisin säilyttämälle henkilölle
suoritettavasta mielentilatutkimuksesta säädetään
mielenterveyslaissa (1116/1990).
Tämän lain soveltamisesta rajavartiolaitoksen,
tulliviranomaisen, puolustusvoimien ja muiden viranomaisten säilyttämiin
pidätettyihin ja kiinni otettuihin säädetään
erikseen.
2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) tutkintavangilla tutkintavankeuslain (768/2005)
1 luvun 2 §:ssä tarkoitettua
tutkintavankia;
2) pidätetyllä henkilöä,
joka on pidätetty pakkokeinolain (450/1987) 1
luvun 3 §:n nojalla;
3) kiinni otetulla henkilöä,
joka on otettu kiinni poliisilaissa (493/1995), pakkokeinolaissa,
esitutkintalaissa (449/1987) tai muussa laissa säädetyllä perusteella
ja joka ei ole tutkintavanki tai pidätetty;
4) vapautensa menettäneellä tutkintavankia, pidätettyä ja
kiinni otettua;
5) tapaajalla henkilöä,
joka on tullut tapaamaan vapautensa menettänyttä;
6) säilytystilalla poliisin hallinnoimaa
tilaa, jota käytetään poliisin säilyttämien
vapautensa menettäneiden säilytykseen;
7) teknisellä valvonnalla säilytystilan
valvontaa teknisillä laitteistoilla;
8) vartijalla poliisilain 6 a §:ssä tarkoitettua ylivartijaa
ja vartijaa.
3 §
Vapautensa menettäneen oikeuksien rajoittaminen
Vapautensa menettäneen oikeuksia ei saa tämän
lain säännösten nojalla rajoittaa enempää kuin
vapauteen kohdistuvan toimenpiteen tarkoitus, säilytysvarmuus,
säilytystilan järjestyksen säilyminen
sekä vapautensa menettäneiden ja muiden henkilöiden
turvallisuus välttämättä vaativat.
4 §
Vapautensa menettäneen kohtelu
Vapautensa menettäneitä on kohdeltava oikeudenmukaisesti
ja heidän ihmisarvoaan kunnioittaen.
Vapautensa menettäneitä ei saa ilman hyväksyttävää syytä asettaa
keskenään eri asemaan rodun, kansallisen tai etnisen
alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän,
perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen, terveydentilan, vammaisuuden,
uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen
toiminnan taikka muun henkilöön liittyvän
syyn perusteella.
Alle 21-vuotiaana rikoksensa tehneen tai muusta syystä kuin
rikoksen johdosta alle 21-vuotiaana kiinni otetun vapautensa menettäneen kohdalla
on kiinnitettävä erityistä huomiota vapautensa
menettäneen iästä ja kehitysvaiheesta johtuviin
tarpeisiin.
2 luku
Säilytystilaan ottaminen
1 §
Säilytystila
Poliisin säilytystilan hyväksyy lääninhallitus.
Poliisin muun kuin lääninhallituksen alaisen yksikön
ylläpitämän säilytystilan hyväksyy sisäasiainministeriö tai
sisäasiainministeriön määräämä lääninhallitus.
2 §
Säilytystilaan ottamisesta ilmoittaminen
Tutkintavangille ja kiinni otetulle on varattava tilaisuus ilmoittaa
lähiomaiselleen tai muulle läheiselleen ottamisesta
säilytystilaan. Kiinni otetulle ei kuitenkaan tarvitse
varata tilaisuutta ilmoittamiseen, jos hänet vapautetaan
12 tunnin kuluessa kiinni ottamisesta ja tilaisuuden varaamiseen
ei ole erityisiä syitä.
Pidätetyn ottamisesta säilytystilaan on ilmoitettava
pidätetyn osoituksen mukaan hänen lähiomaiselleen
tai muulle läheiselleen. Jos ilmoittamisesta on erityistä haittaa
rikoksen selvittämiselle, ilmoittamista voidaan lykätä enintään
siihen saakka, kun tuomioistuin ottaa pidätettyä koskevan
vangitsemisvaatimuksen käsiteltäväksi.
Ilmoitusta ei saa ilman erityistä syytä tehdä vastoin
pidätetyn tahtoa.
3 §
Säännöksistä ja säilytystilan
oloista tiedottaminen
Vapautensa menettäneelle on viipymättä hänen
saavuttuaan säilytystilaan tiedotettava sen oloista sekä vapautensa
menettäneiden oikeuksista ja velvollisuuksista. Tietoja
on oltava saatavana yleisimmin käytetyillä kielillä säilytystilassa
olevien vapautensa menettäneiden tarpeiden mukaan.
Ulkomaiselle vapautensa menettäneelle on tiedotettava
7 luvun 6 §:n mukaisesta mahdollisuudesta olla yhteydessä kotimaansa
edustustoon. Ulkomaiselle vapautensa menettäneelle on mahdollisuuksien
mukaan annettava tulkitsemisapua. Viittomakieltä käyttävälle
tai vammaisuuden vuoksi tulkitsemisapua tarvitsevalle vapautensa
menettäneelle on annettava tarpeellista tulkitsemis- ja
käännösapua.
Vapautensa menettäneiden saatavilla on oltava kokoelma
vapautensa menettäneitä koskevista säännöksistä.
4 §
Tulotarkastus ja tietojen rekisteröinti
Säilytystilaan saapunut vapautensa menettänyt
on tarkastettava todistajan läsnä ollessa (tulotarkastus).
Tulotarkastus käsittää henkilöllisyyden
toteamisen ja kirjaamisen, vapautensa menettäneen mukana
olevan omaisuuden luetteloinnin ja tarkastamisen sekä tarvittaessa
vaatteiden vaihdon. Omaisuusluettelosta säädetään
4 luvun 2 §:ssä. Vapautensa menettäneen
turvatarkastuksesta säädetään
9 luvun 3 §:ssä.
Säilytystilaan otettuja vapautensa menettäneitä koskevien
tietojen rekisteröinnistä säädetään
henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetussa
laissa (761/2003).
5 §
Päätösvalta
Säilytystilaan ottamisesta ilmoittamisesta päättää pidättämiseen
oikeutettu virkamies.
6 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset tulotarkastuksen
kirjaamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
Tarkemmat säännökset tulotarkastuksessa noudatettavasta
menettelystä annetaan sisäasiainministeriön
asetuksella.
3 luku
Sijoittaminen säilytystilassa, perushuolto ja siirtäminen
1 §
Sijoittaminen säilytystilassa
Alle 18-vuotias vapautensa menettänyt on pidettävä erillään
muista vapautensa menettäneistä, jollei hänen
etunsa muuta vaadi.
Miehet ja naiset on pidettävä eri selleissä.
Vapautensa menettänyt on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava
yhden hengen selliin. Vapautensa menettänyttä ei
saa sijoittaa samaan selliin toisen vapautensa menettäneen
kanssa, jos siitä aiheutuu vaaraa hänen itsensä tai
toisen vapautensa menettäneen turvallisuudelle, vapauteen
kohdistuvan toimenpiteen tarkoitukselle taikka säilytystilan
järjestykselle tai turvallisuudelle.
2 §
Vaatetus
Vapautensa menettänyt saa käyttää omia
vaatteitaan, jollei siitä aiheudu vaaraa vapauteen kohdistuvan
toimenpiteen tarkoitukselle, säilytystilan järjestykselle
tai vapautensa menettäneen terveydelle. Vapautensa menettänyt
vastaa käytössään olevien omien
vaatteidensa huollosta. Poliisin on järjestettävä vapautensa
menettäneelle, jonka vapauden menetys on kestänyt
yhtäjaksoisesti yli neljä vuorokautta, tilaisuus
hänen omien vaatteidensa pesemiseen tai pesettämiseen
säilytystilassa taikka, jollei peseminen tai pesettäminen
säilytystilassa ole mahdollista, vapautensa menettäneen
kustannuksella poliisin välityksellä säilytystilan
ulkopuolella.
Vapautensa menettäneelle, joka ei käytä omia vaatteitaan,
on annettava soveltuva vaatetus säilytystilassa käytettäväksi
sekä tuomioistuimessa käyntiä tai muuta
säilytystilasta poistumista varten.
3 §
Vapautensa menettäneiden majoitustilat
Vapautensa menettäneiden käytössä tulee
olla asianmukaiset majoitus- ja peseytymistilat. Säilytystiloja
rakennettaessa ja korjattaessa varsinaiset majoitustilat on varustettava
siten, että ne vastaavat yleisessä rakennuslainsäädännössä asuintiloille
asetettuja vaatimuksia.
Säilytystilan suljetuissa tiloissa, joissa säilytetään
vapautensa menettäneitä, tulee olla hälytyslaite,
jolla voidaan välittömästi saada yhteys henkilökuntaan.
Vapautensa menettäneen on huolehdittava omasta puhtaudestaan
ja sellinsä siisteydestä.
4 §
Ruokahuolto
Vapautensa menettäneiden ruokahuolto on järjestettävä siten,
että he saavat terveellisen, monipuolisen ja riittävän
ravinnon.
Säilytystilassa noudatettavasta ruokavaliosta poiketaan
mahdollisuuksien mukaan, jos se on perusteltua vapautensa menettäneen
terveyden taikka uskonnollisen tai muun perustellun vakaumuksen
vuoksi.
5 §
Ulkoilu
Vapautensa menettäneelle on annettava mahdollisuus
ulkoilla vähintään tunti päivässä,
jollei vapautensa menettäneen terveydentila taikka säilytystilan
järjestykseen tai turvallisuuteen liittyvä erityisen
painava syy ole esteenä.
6 §
Vapautensa menettäneen siirtäminen
Vapautensa menettänyt voidaan siirtää toiseen
säilytystilaan, jos vapauteen kohdistuvan toimenpiteen
tarkoitus, vapautensa menettäneen oma tai muun henkilön
turvallisuus, rikoksen selvittäminen tai muu vastaava syy
sitä edellyttää.
7 §
Siirrosta ilmoittaminen
Vapautensa menettäneen siirtämisestä on
viipymättä hänen saavuttuaan toiseen
säilytystilaan ilmoitettava vapautensa menettäneen
osoituksen mukaan hänen lähiomaiselleen tai muulle
läheiselleen sekä vapautensa menettäneen asianajajalle
tai muulle oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n
1 tai 2 momentissa tarkoitetulle oikeudenkäyntiasiamiehelle
tai -avustajalle. Jos ilmoittamisesta on erityistä haittaa
rikoksen selvittämiselle, ilmoittamista pidätetyn
siirtämisestä voidaan lykätä enintään
siihen saakka, kun tuomioistuin ottaa pidätettyä koskevan
vangitsemisvaatimuksen käsiteltäväksi.
Ilmoitusta ei saa ilman erityistä syytä tehdä vastoin
vapautensa menettäneen tahtoa.
8 §
Läsnäolo tuomioistuimessa
Vapautensa menettänyt on kutsusta toimitettava tuomioistuimeen
siten kuin siitä erikseen säädetään.
9 §
Päätösvalta
Säilytystilassa noudatettavasta ruokavaliosta poikkeamisesta
uskonnollisen tai muun vakaumuksen perusteella sekä ulkoilun
epäämisestä päättää säilytystilan
esimies.
Vapautensa menettäneen siirtämisestä sekä sitä koskevasta
ilmoituksesta päättää pidättämiseen
oikeutettu virkamies.
Vapautensa menettäneen vaatetuksesta päättää poliisimies.
10 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset vapautensa menettäneen
vaatetuksesta, majoitustiloista, ruokahuollosta, ulkoilusta ja siirtämisestä annetaan
sisäasiainministeriön asetuksella.
4 luku
Vapautensa menettäneen omaisuus
1 §
Omaisuuden hallussapito
Vapautensa menettänyt saa säilytystilassa
pitää hallussaan kohtuullisen määrän
henkilökohtaista omaisuutta. Esineen tai aineen hallussapito
voidaan evätä, jos:
1) esineestä tai aineesta aiheutuu vaaraa
henkilön turvallisuudelle tai vapauteen kohdistuvan toimenpiteen
tarkoitukselle;
2) esine tai aine erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen;
taikka
3) esineen tai aineen hallussapidosta säilytystilan
olot ja valvonnan aste huomioon ottaen aiheutuu erityistä haittaa
säilytystilan yleiselle järjestykselle.
Vapautensa menettänyt ei saa pitää hallussaan
alkoholia, muuta päihdyttävää ainetta,
rikoslain (39/1889) 44 luvun 16 §:ssä tarkoitettuja
dopingaineita, huumausaineiden käyttöön
tarkoitettuja esineitä eikä muita kuin 5 luvun
8 §:n 1 momentissa tarkoitetun lääkärin
määräämiä lääkeaineita.
Vapautensa menettänyt ei saa pitää hallussaan
toiselta vapautensa menettäneeltä ilman poliisin
lupaa saamaansa omaisuutta.
Muu omaisuus, joka vapautensa menettäneellä on
mukanaan säilytystilaan tullessaan tai jonka hän
saa vapauden menetyksen aikana, voidaan ottaa säilytettäväksi
vapautensa menettäneen säilytystilasta vapauttamiseen
saakka, jos se omaisuuden säilytykseen käytettävissä olevat tilat
huomioon ottaen on mahdollista.
Jos omaisuutta ei voida säilyttää,
se palautetaan taikka lähetetään vapautensa
menettäneen kustannuksella hänen osoittamaansa
paikkaan. Pilaantunut tavara voidaan hävittää todistajan läsnä ollessa.
Alkoholijuoman ja muun alkoholipitoisen aineen hävittämisestä noudatetaan,
mitä alkoholilain (1143/1994) 60 §:ssä säädetään. Huumausaineen
toimittamisesta hävitettäväksi säädetään
huumausainelain (1289/1993) 10 §:ssä.
Tavaraan, jolla ei ole omistajaa, sovelletaan löytötavaralakia
(778/1988).
2 §
Omaisuusluettelo
Säilytystilaan vastaanotetusta vapautensa menettäneen
omaisuudesta on laadittava omaisuusluettelo. Vapautensa menettäneen
ja läsnä olevan todistajan on allekirjoitettava
omaisuusluettelo. Jos vapautensa menettänyt ei allekirjoita luetteloa,
kahden poliisin palveluksessa olevan virkamiehen on todistettava
luettelo oikeaksi.
Vapautensa menettäneen haltuun annetusta omaisuudesta
on tehtävä merkintä omaisuusluetteloon.
Vapautensa menettäneelle on hänen pyynnöstään
annettava kopio omaisuusluettelosta.
Vapautensa menettäneen hallusta voidaan ottaa pois
sellainen ilman poliisin lupaa vastaanotettu omaisuus, joka on merkitty
toisen vapautensa menettäneen omaisuusluetteloon.
3 §
Rahan ja muiden maksuvälineiden hallussapito
Vapautensa menettäneellä ei ole oikeutta pitää hallussaan
rahaa tai rikoslain 37 luvun 12 §:ssä tarkoitettuja
muita maksuvälineitä. Vapautensa menettäneen
hallussa olevat rahat ja muut maksuvälineet otetaan poliisin
säilytettäviksi tai talletetaan vapautensa menettäneen
kustannuksella hänen tililleen pankkiin.
Vapautensa menettäneelle voidaan myöntää lupa
pitää säilytystilan järjestyssäännössä määrätty
vähäinen määrä rahaa
hallussaan.
4 §
Rahan ja muiden maksuvälineiden käyttö
Vapautensa menettänyt saa omalla kustannuksellaan hankkia
säilytystilan ulkopuolelta sellaisia käyttöesineitä,
tarvikkeita ja elintarvikkeita, joiden hallussapito on 1 §:n
1 ja 2 momentin nojalla säilytystilassa sallittu.
Vapautensa menettäneen oikeutta käyttää säilytystilan
ulkopuolelta tulevaa rahaa ja muita maksuvälineitä voidaan
rajoittaa, jos se on välttämätöntä vapauteen
kohdistuvan toimenpiteen tarkoituksen tai säilytystilan
järjestyksen turvaamiseksi taikka vapautensa menettäneen
tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
Vapautensa menettänyt saa perustellusta syystä poliisin
välityksellä toimittaa rahaa ja muita maksuvälineitä säilytystilan
ulkopuolelle tai toiselle vapautensa menettäneelle.
5 §
Ilmoitus omaisuuden hoitamisesta
Jos vapautensa menettänyt ei voi itse huolehtia muualla
olevasta omaisuudestaan, asiasta on ilmoitettava holhoustoimesta
annetussa laissa (442/1999) tarkoitetulle viranomaiselle.
6 §
Omaisuuden palauttaminen
Kun vapautensa menettänyt vapautuu säilytystilasta,
hänen rahansa, muut maksuvälineensä ja
omaisuutensa on luovutettava hänelle kuittausta vastaan.
Jos vapautensa menettänyt ei allekirjoita omaisuusluetteloa,
kahden poliisin palveluksessa olevan virkamiehen on todistettava
luettelo luovutetusta omaisuudesta oikeaksi.
Säilytystilaan jätetty omaisuus lähetetään
vapautetulle hänen kustannuksellaan. Jos vapautettu ei
nouda omaisuuttaan, omaisuus voidaan hävittää kolmen
kuukauden kuluttua siitä, kun omaisuus on palautettu säilytystilaan.
Jos vapautettua ei tavoiteta, omaisuus voidaan hävittää kolmen
kuukauden kuluttua vapautensa menettäneen vapautumisesta.
7 §
Päätösvalta
Rahan hallussapidosta sekä 4 §:n
3 momentissa tarkoitetusta rahan tai muiden maksuvälineiden
toimittamisesta säilytystilan ulkopuolelle tai toiselle
vapautensa menettäneelle päättää säilytystilan
esimies. Muun omaisuuden hallussapidosta päättää poliisimies
tai vartija.
8 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset vapautensa menettäneen
hallussa pitämästä omaisuudesta, rahan
ja muiden maksuvälineiden käytöstä sekä omaisuuden
lähettämisestä ja hävittämisestä annetaan
sisäasiainministeriön asetuksella.
5 luku
Terveydenhuolto
1 §
Terveyden- ja sairaanhoito
Vapautensa menettäneellä on oikeus hänen lääketieteellisten
tarpeidensa mukaiseen terveyden- ja sairaanhoitoon.
Vapautensa menettäneiden terveyden- ja sairaanhoidon
järjestämisessä noudatetaan, mitä potilaan
asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992), terveydenhuollon
ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994),
mielenterveyslaissa ja tartuntatautilaissa (583/1986) säädetään.
2 §
Tilapäinen hoito ja tutkimus säilytystilan
ulkopuolella
Jos sairasta tai vammautunutta vapautensa menettänyttä ei
voida asianmukaisesti hoitaa tai tutkia säilytystilassa,
hänet on lähetettävä tarpeellisen
valvonnan alaisena tilapäisesti säilytystilan
ulkopuolelle hoitoon tai tutkimukseen.
3 §
Synnytys
Raskaana oleva vapautensa menettänyt siirretään
tarpeellisen valvonnan alaisena synnytystä varten riittävän
ajoissa sairaalaan tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön
säilytystilan ulkopuolelle.
4 §
Psykologinen neuvonta, tuki ja hoito
Vapautensa menettäneelle on mahdollisuuksien
mukaan varattava tilaisuus psykologin antamaan ja muuhun vastaavaan
neuvontaan, tukeen ja hoitoon.
5 §
Terveydenhuollon järjestäminen ja kustannukset
Poliisin järjestämän lääkärin
tarpeellisiksi toteamista julkisen terveydenhuollon palveluista potilaalta
perittävät maksut maksetaan valtion varoista.
Valtio maksaa vapautensa menettäneen terveydenhuollon,
jos tällä ei ole kotipaikkaa Suomessa.
Vapautensa menettäneen terveydenhuollon järjestää se
kunta tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jonka toimintayksikössä hoidon
järjestäminen on tarkoituksenmukaista. Muilta
kuin 1 momentissa mainituilta osin terveydenhuollon kustannuksista
vastaa vapautensa menettäneen kotikunta tai se sairaanhoitopiirin
kuntayhtymä, johon vapautensa menettäneen kotikunta
kuuluu. Hoidon edellyttämissä järjestelyissä poliisi ja
vapautensa menettäneen kotikunta toimivat yhteistyössä.
Valtio huolehtii tartuntatautien vastustamistyön järjestämisestä tartuntatautilain
mukaisesti. Vapautensa menettäneen kotikunta maksaa ne tartuntatautien
hoitoon määrätyt lääkkeet,
jotka sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa
(734/1992) säädetään
potilaalle maksuttomiksi.
6 §
Omalla kustannuksella järjestettävä terveydenhuolto
Vapautensa menettäneellä on oikeus poliisin järjestämän
lääkärin luvalla omalla kustannuksellaan
saada lääkitystä, tutkimusta ja muuta
terveydenhuoltoa säilytystilassa, jollei siitä aiheudu
vaaraa vapauteen kohdistuvan toimenpiteen tarkoitukselle.
7 §
Vapautensa menettäneen kuolema
Vapautensa menettäneen kuoltua vainaja toimitetaan
omaisten toivomalle paikkakunnalle Suomessa valtion kustannuksella.
Vainaja, jota ei voida jättää omaisten
huostaan, haudataan valtion kustannuksella.
8 §
Päätösvalta
Vapautensa menettäneen lääkityksestä,
lääkkeiden hallussapidosta, hoidosta, tutkimuksesta ja
muusta terveydenhuollosta päättää poliisin järjestämä lääkäri.
Säilytystilan esimies päättää,
kuultuaan mahdollisuuksien mukaan lääkäriä,
lähettämisestä 2 §:ssä tarkoitettuun
hoitoon tai tutkimukseen. Jos hoidontarpeen kiireellisyys sitä edellyttää, päätöksen
voi tehdä myös poliisimies tai vartija.
6 luku
Kirjeenvaihto ja puhelut
1 §
Kirjeenvaihto ja kirjeiden tarkastaminen
Vapautensa menettäneellä on oikeus kirjeenvaihtoon,
jollei tätä oikeutta ole pakkokeinolain 1 luvun
18 b §:ssä tarkoitetulla tavalla rajoitettu.
Vapautensa menettäneelle saapunut tai häneltä peräisin
oleva suljettu kirje tai muu postilähetys, joka on saapunut
vapautensa menettäneelle tai jonka hän haluaa
lähettää, saadaan tarkastaa läpivalaisemalla
tai avaamalla sen tutkimiseksi, sisältääkö se
4 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja
kiellettyjä aineita tai esineitä.
Jos tarkastuksen yhteydessä löydetään
aineita tai esineitä, joita vapautensa menettäneellä ei
ole 4 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentin mukaan lupa
pitää hallussaan säilytystilassa, ne
on otettava poliisin säilytettäväksi.
2 §
Kirjeen lukeminen
Vapautensa menettäneelle saapunut tai häneltä peräisin
oleva kirje, muu postilähetys tai viesti saadaan lukea,
jos se on yksittäistapauksessa perustellusta syystä tarpeen
vapauteen kohdistuvan toimenpiteen tarkoituksen turvaamiseksi, rikoksen
estämiseksi, säilytystilan järjestystä uhkaavan
vaaran torjumiseksi taikka vapautensa menettäneen tai muun
henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
3 §
Kirjeenvaihto valvontaviranomaisten kanssa
Vapautensa menettäneen ja poliisin, sen henkilökunnan
toimintaa valvovan viranomaisen tai sellaisen ihmisoikeuksien toteutumista
valvovan toimielimen, jolle vapautensa menettäneellä on
kansainvälisten sopimusten mukaan valitus- tai kanteluoikeus,
välistä kirjeenvaihtoa ei saa tarkastaa eikä lukea.
Ulkomaisen vapautensa menettäneen yhteydenpidosta diplomaattiseen
edustustoon ja konsuliedustustoon säädetään
7 luvun 6 §:ssä.
4 §
Kirjeenvaihto asiamiehen kanssa
Vapautensa menettäneen asianajajalleen tai muulle oikeudenkäymiskaaren
15 luvun 2 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetulle
oikeudenkäyntiasiamiehelle tai -avustajalle osoittamaa
kirjettä tai muuta postilähetystä ei
saa tarkastaa eikä lukea.
Vapautensa menettäneelle saapunut kirje- tai muu postilähetys,
jonka kirjekuoresta tai josta muutoin käy luotettavasti
ilmi, että kirjeen lähettäjä on
1 momentissa tarkoitettu asiamies, saadaan vain vapautensa menettäneen
läsnä ollessa tarkastaa avaamalla, jos on syytä epäillä,
että kirje sisältää 4 luvun
1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja aineita
tai esineitä. Muutoin tarkastuksessa noudatetaan, mitä 1 §:n
3 momentissa säädetään.
5 §
Kirjeen tai postilähetyksen pidättäminen
Vapautensa menettäneen lähettämä tai
hänelle saapunut kirje, muu postilähetys tai viesti
saadaan pidättää, jos sen perille toimittaminen
vaarantaa vapauteen kohdistuvan toimenpiteen tarkoituksen tai jos
pidättäminen on tarpeen rikoksen estämiseksi
tai säilytystilan järjestystä uhkaavan
vaaran torjumiseksi taikka vapautensa menettäneen tai muun
henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
Kirjeen, muun postilähetyksen tai viestin pidättämisestä ja
pidättämisen syystä on annettava viipymättä tieto
vastaanottajalle tai lähettäjälle, jollei
1 momentissa mainitusta syystä muuta johdu. Kirje, muu
postilähetys tai viesti, jota ei 1 momentissa tarkoitetusta
syystä toimiteta perille, on palautettava lähettäjälle
tai annettava vapautensa menettäneelle hänen vapautuessaan.
6 §
Puhelimen käyttö
Vapautensa menettäneelle on mahdollisuuksien
mukaan annettava omalla kustannuksellaan mahdollisuus olla puhelimitse
yhteydessä säilytystilan ulkopuolelle, jollei
tätä oikeutta ole pakkokeinolain 1 luvun 18 b §:ssä tarkoitetulla
tavalla rajoitettu. Säilytystilan järjestyssäännössä voidaan
antaa säilytystilan toiminnan ja järjestyksen
kannalta välttämättömiä määräyksiä puhelimen
käyttöajoista.
Vapautensa menettäneelle on lisäksi varattava
tilaisuus olla puhelimitse yhteydessä 4 §:ssä tarkoitettuun
asiamieheensä sekä muutoinkin säilytystilan
ulkopuolelle sellaisten asioiden hoitamiseksi, joita ei voida toimittaa
kirjeitse tai tapaamisella.
Puhelimen käytön ehdoksi voidaan asettaa, että vapautensa
menettänyt ilmoittaa, kehen hänellä on
tarkoitus olla yhteydessä. Puhelimen käyttö voidaan
keskeyttää tai evätä, jos näin
on tarpeen tehdä rikoksen estämiseksi tai säilytystilan
järjestyksen ylläpitämiseksi taikka jos
puhelu vaarantaa vapauteen kohdistuvan toimenpiteen tarkoituksen.
Välttämättömien asioiden
hoitamiseksi tai muusta erityisestä syystä puhelimen
käyttö voidaan sallia korvauksetta.
7 §
Puhelun kuunteleminen
Vapautensa menettäneen puhelua saadaan kuunnella, jos
se on yksittäistapauksessa perustellusta syystä tarpeen
rikoksen estämiseksi, vapauteen kohdistuvan toimenpiteen
tarkoituksen tai säilytystilan järjestyksen turvaamiseksi
taikka vapautensa menettäneen tai muun henkilön turvallisuuden
suojelemiseksi.
Puhelun kuuntelemisesta on ennen kuuntelemisen aloittamista
ilmoitettava vapautensa menettäneelle ja sille, johon hän
on puhelimitse yhteydessä.
Vapautensa menettäneen ja 3 §:ssä tarkoitetun
valvontaviranomaisen tai 4 §:ssä tarkoitetun asiamiehen
välistä puhelua ei saa kuunnella. Jos puhelua
kuunneltaessa ilmenee, että kyse on vapautensa menettäneen
ja edellä mainitun henkilön välisestä yhteydestä,
kuuntelu on lopettava.
8 §
Päätösvalta ja -menettely
Kirjeen, muun postilähetyksen tai viestin tarkastamisesta
päättää poliisimies.
Kirjeen, muun postilähetyksen tai viestin lukemisesta
ja pidättämisestä sekä puhelun
kuuntelemisesta päättää säilytystilan
esimies tai hänen määräämänsä pidättämiseen
oikeutettu virkamies. Päätös on tehtävä kirjallisesti.
9 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset kirjeiden tarkastamis-,
lukemis- ja pidättämismenettelystä sekä menettelystä puhelun
kuuntelemisessa annetaan valtioneuvoston asetuksella.
7 luku
Tapaamiset ja muut yhteydet säilytystilan ulkopuolelle
1 §
Tapaaminen
Vapautensa menettäneellä on oikeus tavata vieraita
tarpeellisen valvonnan alaisena tapaamista varten varattuina aikoina
niin usein kuin se säilytystilan järjestystä ja
toimintaa haittaamatta on mahdollista, jollei tätä oikeutta
ole pakkokeinolain 1 luvun 18 b §:ssä tarkoitetulla
tavalla rajoitettu. Tapaaminen voidaan sallia muulloinkin kuin tapaamista
varten varattuina aikoina, jos se on tarpeen vapautensa menettäneen
yhteyksien kannalta tai muusta erityisestä syystä. Vapautensa
menettäneellä on kuitenkin aina oikeus ilman aiheetonta
viivytystä tavata 6 luvun 4 §:ssä tarkoitettu
asiamiehensä. Tapaajan tarkastamisesta säädetään
10 luvussa.
Vapautensa menettäneen tapaamista on tarpeellisella
tavalla valvottava. Tapaamista voidaan valvoa myös videolaitteilla.
Videolaitteilla tapahtuvasta valvonnasta on asianmukaisella tavalla
ilmoitettava vapautensa menettäneelle ja tapaajalle. Valvonnasta
syntyneiden tallenteiden säilyttämisessä ja
hävittämisessä noudatetaan, mitä henkilötietojen
käsittelystä poliisitoimessa annetussa laissa
säädetään pidätettyjen tiedoista.
Vapautensa menettäneen ja muun tapaajan kuin 6 luvun
4 §:ssä tarkoitetun asiamiehen välistä keskustelua
saadaan kuunnella, jos se on tarpeen rikoksen estämiseksi,
vapauteen kohdistuvan toimenpiteen tarkoituksen tai säilytystilan järjestyksen
turvaamiseksi taikka vapautensa menettäneen tai muun henkilön
turvallisuuden suojelemiseksi.
2 §
Valvomaton tapaaminen
Vapautensa menettäneen lähiomaisen, muun läheisen
ja 6 luvun 4 §:ssä tarkoitetun asiamiehen
tapaaminen sekä, jos siihen on syytä, myös muun
henkilön tapaaminen voidaan sallia ilman valvontaa (valvomaton
tapaaminen), jos se on perusteltua vapautensa menettäneen
yhteyksien säilymiseksi, oikeusasioiden hoitamiseksi tai muusta
vastaavasta syystä eikä tapaamisesta aiheudu haittaa
säilytystilan järjestykselle tai toiminnalle.
Muun kuin 6 luvun 3 §:ssä tarkoitetun valvontaviranomaisen
ja 6 luvun 4 §:ssä tarkoitetun asiamiehen
tapaamisen ehdoksi voidaan asettaa, että vapautensa menettänyt
suostuu 9 luvun 6 §:n 3 momentissa tarkoitettuun
päihteettömyyden valvontaan.
Vapautensa menettäneen tarkastamisesta valvomattoman
tapaamisen yhteydessä säädetään
9 luvun 4 §:ssä.
3 §
Tapaamisen epääminen ja erityisvalvottu tapaaminen
Tapaaminen voidaan evätä, jos:
1) tapaaja ei pysty luotettavasti todistamaan henkilöllisyyttään;
2) tapaaja kieltäytyy 10 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta
turvatarkastuksesta tai 10 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta
henkilöntarkastuksesta; tai
3) on perusteltua syytä epäillä,
että tapaamisesta aiheutuu vaaraa säilytystilan
järjestykselle tai turvallisuudelle taikka vapautensa menettäneen
tai muun henkilön turvallisuudelle.
Tapaaminen voidaan kuitenkin järjestää erityisen
valvotuissa olosuhteissa (erityisvalvottu tapaaminen),
jos 1 momentissa tarkoitettu vaara on mahdollista tällä tavoin
torjua.
4 §
Tavaroiden vastaanottaminen ja tarkastaminen
Tapaamisen yhteydessä vapautensa menettäneelle
voidaan antaa lupa ottaa vastaan kohtuullinen määrä sellaisia
tavaroita tai esineitä, joiden hallussapito säilytystilassa
on 4 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentin mukaan sallittu.
Tarkemmat määräykset vastaanotettavan
omaisuuden määrästä ja laadusta
annetaan 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa
säilytystilan järjestyssäännössä.
Tapaajan tuomat tavarat on tarkastettava ennen niiden luovuttamista
vapautensa menettäneelle.
5 §
Tapaamiskielto
Jos tapaajan on todettu kuljettaneen tai yrittäneen
kuljettaa huumausaineita taikka 4 luvun 1 §:n
1 tai 2 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä säilytystilaan
taikka vaarantaneen turvallisuutta tai vakavasti häirinneen
säilytystilan järjestystä, tapaajalle
voidaan antaa olosuhteisiin nähden kohtuullinen, enintään
kahden kuukauden pituinen kielto vierailla säilytystilassa (tapaamiskielto).
Tapaamiskieltoa voidaan jatkaa, jos se on edelleen tarpeen kiellon
perusteena olevan toiminnan estämiseksi.
Tapaamiskielto voi sisältää kiellon
tavata määrättyä vapautensa
menettänyttä tai määrättyjä vapautensa
menettäneitä taikka tulla määrättyyn
säilytystilaan tai määrättyihin
säilytystiloihin.
Tapaamiskieltoa ei saa antaa lähiomaiselle, muulle
läheiselle eikä vapautensa menettäneen 6 luvun
4 §:ssä tarkoitetulle asiamiehelle. Tapaamiskieltoa
ei myöskään saa antaa, jos tapaaminen
voidaan säilytystilan järjestystä vaarantamatta
järjestää 3 §:n 2 momentissa
tarkoitetulla tavalla.
Päätös tapaamiskiellosta tehdään
kirjallisesti. Ennen tapaamiskiellon antamista tapaajaa ja vapautensa
menettänyttä on mahdollisuuksien mukaan kuultava.
Tapaamiskieltoja koskevien tietojen tallentamisesta poliisiasiain
tietojärjestelmään säädetään
henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetussa
laissa.
6 §
Yhteydet edustustoon
Ulkomaisella vapautensa menettäneellä on oikeus
olla yhteydessä hänen kotimaataan edustavaan diplomaattiseen
edustustoon tai konsuliedustustoon, jollei yhteyksiä ole
pakkokeinolain 1 luvun 18 b §:ssä tarkoitetulla
tavalla rajoitettu.
Vapautensa menettäneen diplomaattiseen edustustoon
tai konsuliedustustoon osoittamat lähetykset on toimitettava
viipymättä edelleen.
7 §
Yksityiset keskustelut
Vapautensa menettäneelle on mahdollisuuksien
mukaan varattava tilaisuus henkilökohtaisia asioitaan koskeviin
yksityisiin keskusteluihin seurakunnan, vankilatyötä tekevän
järjestön taikka muun vastaavan tahon edustajan
kanssa.
8 §
Poistumislupa erittäin tärkeästä syystä
Vapautensa menettäneelle voidaan antaa lupa tarpeellisen
valvonnan alaisena lyhyeksi aikaa poistua säilytystilasta
Suomen alueelle vakavasti sairaana olevan lähiomaisen tai
muun läheisen tapaamista samoin kuin lähiomaisen
tai muun läheisen hautaan saattamista varten taikka muusta vastaavasta
erittäin tärkeästä syystä.
9 §
Päätösvalta
Tapaamiskiellon määräämisestä ja
poistumisluvasta päättää säilytystilan
esimies. Valvomattomasta tapaamisesta, erityisvalvotusta tapaamisesta
ja tapaamisen epäämisestä päättää säilytystilan
esimies tai hänen määräämänsä pidättämiseen
oikeutettu virkamies.
10 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset poistumisluvasta,
tapaamiskiellosta ja sen sisällöstä annetaan
valtioneuvoston asetuksella. Tarkemmat säännökset tapaamisten
järjestämisestä annetaan sisäasiainministeriön
asetuksella.
8 luku
Säilytystilan järjestys
1 §
Säilytystilan järjestyssääntö
Säilytystilassa on järjestyssääntö,
joka sisältää tätä lakia
ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja
määräyksiä tarkempia määräyksiä säilytystilan
alueesta, säilytystilan alueella liikkumisesta ja tilojen
lukittuna pitämisestä, osastoista, tapaamisten
ja puhelimen käytön sekä vapaa-ajan järjestämisestä,
omaisuuden hallussapidosta sekä muista vastaavista säilytystilan
järjestyksen ylläpitämiseen ja toimintojen
järjestämiseen liittyvistä yksittäisistä seikoista.
2 §
Vapautensa menettäneen käytös
Vapautensa menettäneen on noudatettava säilytystilan
järjestyssääntöä ja
säilytystilan henkilökunnan antamia kehotuksia
ja käskyjä. Vapautensa menettäneen on
käyttäydyttävä säilytystilan
henkilökuntaa sekä muita vapautensa menettäneitä ja
muita henkilöitä kohtaan asiallisesti.
3 §
Päätösvalta
Säilytystilan järjestyssäännön
vahvistaa ja tilojen valvonnasta ja lukittuna pitämisestä päättää kihlakunnan
poliisilaitoksen poliisipäällikkö.
9 luku
Säilytystilan ja vapautensa menettäneen tarkastaminen
1 §
Valvonta säilytystilassa
Vapautensa menettäneitä ja säilytystilaa
on valvottava siten kuin vapauteen kohdistuvan toimenpiteen tarkoitus,
säilytystilan järjestys, säilytystilassa
pitämisen varmuus, karkaamisen tai säilytystilasta
luvatta poistumisen estäminen, vapautensa menettäneiden
ja muiden henkilöiden turvallisuus ja rikoksen estäminen
edellyttävät.
Säilytystilassa on oltava turvallisuuden edellyttämät
hälytys- ja muut tekniset turvajärjestelmät.
2 §
Sellien ja omaisuuden tarkastus
Vapautensa menettäneiden sellejä ja heidän hallussaan
ja säilytystilan alueella olevaa omaisuuttaan voidaan tarkastaa
säilytystilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.
Käyttöesineiden, rahan ja muiden maksuvälineiden sekä muun
omaisuuden hallussapidosta säädetään
4 luvussa.
3 §
Vapautensa menettäneen turvatarkastus
Vapautensa menettänyt saadaan säilytystilassa,
sen alueella ja kuljetuksen aikana tarkastaa turvallisuudesta huolehtimiseksi,
järjestyksen turvaamiseksi tai omaisuuden suojelemiseksi (vapautensa
menettäneen turvatarkastus).
Turvatarkastuksessa voidaan metallinilmaisinta, muuta
teknistä laitetta taikka koulutettua koiraa käyttäen,
vaatteita tunnustelemalla taikka muulla vastaavalla tavalla tarkastaa
vapautensa menettänyt sen varmistamiseksi, ettei vapautensa
menettäneellä ole mukanaan esinettä tai
ainetta:
1) jolla voidaan aiheuttaa vaaraa henkilön
turvallisuudelle tai vakavaa vaaraa säilytystilan järjestykselle;
2) joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen;
tai
3) jonka hallussapito on muuten laissa tai lain nojalla
kielletty.
Vapautensa menettänyt voidaan 1 momentissa mainitussa
tarkoituksessa velvoittaa vaihtamaan vaatteensa henkilökunnan
läsnä ollessa.
4 §
Henkilöntarkastus
Vapautensa menettäneelle voidaan tehdä henkilöntarkastus,
jos:
1) vapautensa menettänyttä epäillään
4 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettujen
luvattomien esineiden tai aineiden hallussapidosta; tai
2) henkilöntarkastus on tarpeen karkaamisen tai
säilytystilasta luvatta poistumisen ehkäisemiseksi,
säilytystilan järjestystä tai turvallisuutta uhkaavan
vaaran torjumiseksi, säilytystilaan saapumisen tai palaamisen
johdosta taikka valvomattoman tapaamisen yhteydessä.
Henkilöntarkastus käsittää sen
tutkimisen, mitä vapautensa menettäneellä on
vaatteissaan tai muutoin yllään.
5 §
Erityistarkastus
Säilytystilassa, sen osastolla tai muussa tilassa voidaan
suorittaa erityistarkastus, jos se on tarpeen järjestystä tai
turvallisuutta uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi taikka 4 luvun 1 §:n
1 tai 2 momentissa tarkoitettujen luvattomien esineiden tai aineiden
löytämiseksi.
Kun säilytystilan osastolla tai muussa tilassa suoritetaan
erityistarkastus, henkilöntarkastus saadaan tehdä kaikille
tilaan sijoitetuille tai tarkastettavassa tilassa oleville vapautensa
menettäneille.
6 §
Päihteettömyyden valvonta
Jos on syytä epäillä, että vapautensa
menettänyt on alkoholin, muun päihdyttävän
aineen tai rikoslain 44 luvun 16 §:ssä tarkoitetun
dopingaineen vaikutuksen alainen, vapautensa menettänyt
voidaan velvoittaa antamaan virtsa- tai sylkinäyte taikka
suorittamaan puhalluskoe. Jos päihtymystila on ulkonaisista
merkeistä päätellen ilmeinen, näytettä ei
edellytetä.
Valvomattoman tapaamisen ehdoksi voidaan asettaa, että vapautensa
menettänyt pyydettäessä antaa virtsa-
tai sylkinäytteen taikka suorittaa puhalluskokeen.
Vapautensa menettäneeltä, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy
virtsa- tai sylkinäytteen antamisesta tai puhalluskokeen
suorittamisesta, voidaan määrätä otettavaksi
verinäyte.
7 §
Menettely ja päätösten kirjaaminen
Henkilöntarkastus suoritetaan todistajan läsnä ollessa.
Jos henkilöntarkastus edellyttää vaatteiden
riisumista, henkilöntarkastuksen suorittajan ja todistajan
tulee olla samaa sukupuolta tarkastettavan kanssa. Vapautensa menettäneen
ollessa säilytystilan ulkopuolella poliisimiehen tai vartijan
välittömässä valvonnassa henkilöntarkastus
saadaan kuitenkin suorittaa ilman todistajan läsnäoloa,
jos asia ei siedä viivytystä.
Päätös erityistarkastuksesta on tehtävä kirjallisesti.
Vapautensa menettäneelle on ilmoitettava toimenpiteen peruste.
Henkilöntarkastuksesta ja erityistarkastuksesta pidetään
pöytäkirjaa, joiden tarkemmasta sisällöstä säädetään
valtioneuvoston asetuksella. Päihtymystilaa koskevat havainnot
ja turvatarkastuksen toimittaminen kuljetuksen aikana on kirjattava.
8 §
Päätösvalta
Vapautensa menettäneen turvatarkastuksesta päättää poliisimies
tai, jos asia ei siedä viivytystä, vartija.
Vapautensa menettäneen henkilöntarkastuksesta
ja päihteettömyyden valvonnasta päättää pidättämiseen
oikeutettu virkamies tai, jos asia ei siedä viivytystä,
poliisimies.
Erityistarkastuksesta päättää säilytystilan
esimies tai hänen määräämänsä pidättämiseen
oikeutettu virkamies.
10 luku
Muun henkilön tarkastaminen
1 §
Pääsy säilytystilaan
Säilytystilaan ei saa päästää ketään
ilman asianmukaista lupaa tai syytä.
Säilytystilaan pääsyn edellytykseksi
voidaan asettaa päällysvaatteiden ja mukana tuotujen
tavaroiden jättäminen poliisin säilytettäviksi
poliisin määräämällä tavalla.
Myös henkilöllisyyden todistaminen voidaan asettaa
säilytystilaan pääsyn ja säilytystilan
alueella liikkumisen ehdoksi. Alueella liikkumiselle voidaan asettaa muitakin
järjestyksen tai turvallisuuden ylläpitämiseksi
tarpeellisia ehtoja.
Pääsy säilytystilaan voidaan evätä tai
oleskelu säilytystilan alueella kieltää siltä,
joka ei noudata hänelle 2 momentin nojalla annettua määräystä tai
asetettua ehtoa taikka joka kieltäytyy 2 §:ssä tarkoitetusta
turvatarkastuksesta. Säilytystilaan ei saa myöskään
päästää ketään,
joka päihtymyksen, uhkaavan käytöksen
tai muun vastaavan syyn vuoksi saattaa vaarantaa säilytystilan
järjestystä tai turvallisuutta. Tapaajan pääsyn
epäämisessä noudatetaan lisäksi,
mitä 7 luvun 3 §:ssä säädetään.
2 §
Turvatarkastus säilytystilan alueella
Henkilö voidaan tarkastaa säilytystilassa
ja sen alueella turvallisuuden ylläpitämiseksi,
järjestyksen turvaamiseksi tai omaisuuden suojelemiseksi
(turvatarkastus).
Turvatarkastuksessa voidaan metallinilmaisinta, muuta
teknistä laitetta taikka koulutettua koiraa käyttäen,
vaatteita tunnustelemalla taikka muulla vastaavalla tavalla tarkastaa
säilytystilaan saapuva taikka säilytystilassa
tai sen alueella oleva henkilö, hänen
mukanaan olevat tavarat ja hänen käyttämänsä,
säilytystilan alueella oleva kulkuneuvo sen varmistamiseksi, ettei
henkilöllä ole mukanaan esinettä tai
ainetta:
1) jolla voidaan aiheuttaa vaaraa henkilön
turvallisuudelle tai säilytystilan järjestykselle;
2) joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen;
tai
3) jonka hallussapito on muuten laissa tai lain nojalla
kielletty.
Edellä 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa henkilö voidaan
velvoittaa luovuttamaan mukanaan tuomansa omaisuus tarkastettavaksi, jollei
tarkastusta voida suorittaa 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.
3 §
Tapaajan henkilöntarkastus
Jos on perusteltua syytä epäillä,
että tapaamisessa pyritään luovuttamaan
2 §:n 2 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä,
vapautensa menettäneen tapaamisen ehdoksi voidaan asettaa, että tapaaja
suostuu henkilöntarkastukseen.
Jos tapaaja kieltäytyy henkilöntarkastuksesta,
noudatetaan, mitä 7 luvun 3 §:ssä säädetään.
Henkilöntarkastus käsittää sen
tutkimisen, mitä tapaajalla on vaatteissaan tai muutoin
yllään.
4 §
Esineiden ja aineiden pois ottaminen
Turvatarkastusta tai henkilöntarkastusta suorittavalla
virkamiehellä on oikeus ottaa pois tarkastuksessa tai muuten
löydetty 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu
esine tai aine.
Pois otetut esineet ja aineet on otettava poliisin haltuun tai,
jollei siihen ole lain mukaan estettä, palautettava tarkastetulle
henkilölle hänen poistuessaan säilytystilasta.
5 §
Säilytystilan alueelta poistaminen
Se, joka kieltäytyy turvatarkastuksesta taikka ei noudata
hänelle 1 §:n 3 momentin tai 7 luvun 3 §:n
nojalla annettua kehotusta poistua säilytystilasta, voidaan
poistaa säilytystilasta tai sen alueelta. Poistettavalle
on ilmoitettava poistamisen peruste.
6 §
Menettely turva- ja henkilöntarkastuksessa
Turvatarkastus ja henkilöntarkastus tulee suorittaa
hienotunteisesti. Tarkastuksesta ei saa aiheutua tarpeetonta
haittaa tarkastettavalle henkilölle tai vahinkoa omaisuudelle.
Tarkastuksen peruste on ilmoitettava tarkastettavalle. Henkilöntarkastuksessa
on oltava läsnä todistaja. Jos henkilöntarkastus
edellyttää vaatteiden riisumista, se on suoritettava
erillisessä tilassa ja henkilöntarkastuksen suorittajan ja
todistajan tulee olla samaa sukupuolta tarkastettavan kanssa.
Henkilöntarkastuksesta pidetään pöytäkirjaa.
7 §
Päätösvalta
Turvatarkastuksesta ja säilytystilaan pääsyn epäämisestä päättää pidättämiseen
oikeutettu virkamies tai, jos asia ei siedä viivytystä,
poliisimies tai vartija.
Tapaajan henkilöntarkastuksesta ja säilytystilasta
poistamisesta päättää pidättämiseen
oikeutettu virkamies. Jos asia ei siedä viivytystä,
säilytystilasta poistamisesta voi päättää myös
poliisimies tai vartija.
8 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset henkilöntarkastuksen pöytäkirjasta
sekä alueelta poistamista koskevan päätöksen
kirjaamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
11 luku
Turvaamistoimenpiteet
1 §
Turvaamistoimenpiteet
Turvaamistoimenpiteitä ovat yhteydenpidon rajoittaminen,
sitominen, tarkkailu ja eristämistarkkailu sen mukaan kuin
tässä luvussa säädetään.
Turvaamistoimenpiteiden sijasta on pyrittävä käyttämään
ensisijaisesti muita kuin vapautta rajoittavia keinoja vapautensa
menettäneen rauhoittamiseksi taikka rikoksen tai vaaraa
aiheuttavan tapahtuman estämiseksi.
Vapautensa menettäneen yhteydenpidon rajoittamisesta
säädetään pakkokeinolaissa.
2 §
Sitominen
Vapautensa menettäneen välitöntä toimintavapautta
saadaan rajoittaa käsiraudat laittamalla, muovista sidettä käyttämällä tai
muulla vastaavalla tavalla, jos se on välttämätöntä:
1) karkaamisen estämiseksi kuljetuksen aikana;
2) sellaisen väkivaltaisen käyttäytymisen
hillitsemiseksi, jota ei saada estetyksi muilla tavoin ja josta
saattaa aiheutua vaaraa vapautensa menettäneen tai muun
henkilön turvallisuudelle taikka huomattavaa vahinkoa omaisuudelle;
tai
3) uhkaavan väkivallan torjumiseksi.
Sitomista ei saa jatkaa pitempään kuin on välttämätöntä.
Jos vapautensa menettänyt sidotaan 1 momentin 2 kohdan
nojalla, on mahdollisuuksien mukaan kuultava lääkäriä.
Kun vapautensa menettänyt on kuultavana tuomioistuimessa,
sitominen on lopetettava, jollei oikeuden puheenjohtaja erityisestä syystä toisin
päätä. Sitominen on lopetettava myös,
jos se on välttämätöntä lääketieteellisen
toimenpiteen suorittamiseksi.
3 §
Tarkkailu
Vapautensa menettänyt saadaan sijoittaa
huoneeseen tai selliin, jossa häntä voidaan ympärivuorokautisesti
tarkkailla teknisin apuvälinein tai muulla tavoin, jos
se on välttämätöntä:
1) päihtyneen tai päihdyttävien
aineiden käyttämisen vieroitusoireista kärsivän
vapautensa menettäneen terveydentilan seuraamiseksi ja
hänen turvallisuutensa varmistamiseksi;
2) itsemurhan tai itsetuhoisen käyttäytymisen
estämiseksi; taikka
3) sellaisen väkivaltaisen käyttäytymisen
hillitsemiseksi, jota ei saada estetyksi muulla tavoin ja josta
saattaa aiheutua vaaraa vapautensa menettäneen tai muiden
henkilöiden turvallisuudelle taikka huomattavaa vahinkoa
omaisuudelle.
Tarkkailuun sijoittamisesta on viipymättä ilmoitettava
terveydenhuoltohenkilökuntaan kuuluvalle virkamiehelle.
Lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilökuntaan
kuuluvan virkamiehen tulee mahdollisimman pian tutkia vapautensa
menettäneen terveydentila. Vapautensa menettänyttä on
tarkoin seurattava teknisellä valvonnalla ja muulla tavoin.
Tarkkailuun sijoittaminen ei saa kestää pitempään
kuin on välttämätöntä eikä yli
seitsemää vuorokautta. Tarkkailuun sijoittamista
saadaan kuitenkin jatkaa, jos se on välttämätöntä 1
momentissa tarkoitetusta syystä. Tarkkailuun sijoittaminen
on otettava uudelleen käsiteltäväksi enintään
seitsemän vuorokauden väliajoin.
4 §
Eristämistarkkailu
Jos on perusteltua syytä epäillä,
että vapautensa menettäneellä on säilytystilassa
tai sinne tullessaan kehossaan 4 luvun 1 §:n 1
tai 2 momentissa tarkoitettuja kiellettyjä aineita tai
esineitä, hänet saadaan sijoittaa huoneeseen tai
selliin, jossa häntä ja kiellettyjen aineiden
tai esineiden poistumista hänen kehostaan voidaan ympärivuorokautisesti
tarkkailla teknisin apuvälinein tai muulla tavoin.
Eristämistarkkailua saadaan jatkaa, kunnes kielletyt
aineet tai esineet ovat poistuneet vapautensa menettäneen
elimistöstä tai kunnes eristämiseen ei
enää muuten ole syytä. Eristämistarkkailu
ei kuitenkaan saa kestää yli seitsemää vuorokautta.
Jos eristämistarkkailusta aiheutuu vaaraa vapautensa menettäneen
terveydelle, eristämistarkkailu on keskeytettävä.
Jos vapautensa menettäneen kehossa on henkilönkatsastuksessa havaittu
1 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä, eristämistarkkailua
saadaan jatkaa seitsemän vuorokauden enimmäisajan
jälkeenkin, kuitenkin enintään seitsemän
vuorokautta.
Eristämistarkkailuun sijoittamisesta on viipymättä ilmoitettava
terveydenhuoltohenkilökuntaan kuuluvalle virkamiehelle.
Lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilökuntaan
kuuluvan virkamiehen tulee mahdollisimman pian tutkia eristämistarkkailuun
sijoitetun vapautensa menettäneen terveydentila. Vapautensa
menettänyttä on tarkoin seurattava teknisellä valvonnalla
tai muulla tavoin.
5 §
Menettelysäännökset
Päätös vapautensa menettäneen
eristämistarkkailuun sijoittamisesta on tehtävä kirjallisesti. Vapautensa
menettäneelle on ilmoitettava toimenpiteen perusteet.
Kun päätetään 2 §:n
1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetusta sitomisesta taikka 4 §:ssä tarkoitetusta
eristämistarkkailuun sijoittamisesta, toimenpiteen syy
ja kesto on kirjattava.
6 §
Päätösvalta
Sitomisesta, tarkkailuun sijoittamisesta ja eristämistarkkailusta
päättää säilytystilan
esimies tai, jos asia ei siedä viivytystä, poliisimies tai
vartija.
7 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset tarkkailun ja
eristämistarkkailun täytäntöönpanosta
sekä sitomiseen käytettävistä välineistä ja
5 §:ssä tarkoitettujen päätösten
kirjaamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella. Tekniset säännökset
sitomiseen käytettävistä välineistä ja
niiden käytöstä annetaan sisäasiainministeriön
asetuksella.
12 luku
Tekninen valvonta
1 §
Tekninen valvonta
Tekninen valvonta suoritetaan siten, että säilytystilassa
olevan pidätetyn tai kiinni otetun vapauteen kohdistuvan
toimenpiteen tarkoitus, säilytysvarmuus, säilytystilan
järjestyksen säilyminen sekä vapautensa
menettäneen ja muun henkilön turvallisuus turvataan.
Teknisestä valvonnasta on viipymättä ilmoitettava
valvonnan kohteena olevalle henkilölle.
2 §
Tallentaminen
Teknisen valvonnan yhteydessä kertynyttä kuvaa, ääntä ja
muuta tietoa voidaan tallentaa pidätettyjen ja kiinni otettujen
asianmukaisen kohtelun turvaamiseksi.
Tallennetta saadaan käyttää pidätettyjen
ja kiinni otettujen kohtelun asianmukaisuuden selvittämiseksi,
pidätettyjen ja kiinni otettujen kohtelun yleisen valvomisen
tarkoituksessa sekä säilytystilassa tehdyksi epäillyn
rikoksen selvittämiseksi.
Teknisestä valvonnasta syntyneiden tallenteiden säilyttämisessä ja
hävittämisessä noudatetaan, mitä henkilötietojen
käsittelystä poliisitoimessa annetussa laissa
säädetään pidätettyjen tiedoista.
3 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset teknisestä valvonnasta
annetaan valtioneuvoston asetuksella. Säännökset
tekniseen valvontaan käytettävistä laitteista
ja niiden tarkastamisesta sekä teknistä valvontaa
koskevista ilmoituksista annetaan sisäasiainministeriön
asetuksella.
13 luku
Tutkintavankeja koskevat erityissäännökset
1 §
Tutkintavangin kuuleminen
Tutkintavankia on kuultava säilytystilaan ja säilytystilassa
sijoittamista sekä muuta häntä koskevaa
päätöstä tehtäessä noudattaen,
mitä hallintolain (434/2003) 34 §:ssä säädetään.
2 §
Kirjallisuus ja tiedotusvälineiden seuranta
Tutkintavangille on mahdollisuuksien mukaan varattava tilaisuus
seurata televisio- ja radio-ohjelmia ja sanomalehtiä sekä hankkia omalla
kustannuksellaan aikakauslehtiä ja kirjallisuutta.
Aikakauslehtien ja kirjallisuuden hallussapitoon sovelletaan,
mitä 4 luvun 1 §:ssä säädetään.
3 §
Tutkintavankeuslain soveltaminen
Tutkintavankien kohteluun sovelletaan, mitä tutkintavankeuslain 1
luvun 3 §:ssä säädetään tutkintavankeuden
tarkoituksesta ja 2 luvun 1 §:ssä tutkintavangin
sijoittamisesta.
14 luku
Vapautensa menettäneen kuljetus
1 §
Kuljetusvälineet
Kuljetuksessa on käytettävä tarkoitukseen
sopivia, tarpeellisin turvalaittein varustettuja kuljetusvälineitä.
2 §
Kuljetuksen kesto
Vapautensa menettäneen kuljetus on suoritettava ilman
aiheetonta viivytystä.
Kuljetus on suoritettava niin, ettei kuljetusaika muodostu kohtuuttoman
pitkäksi huomioon ottaen kuljetuksen syy, kuljetusmatka
ja kuljetettavan terveydentila.
3 §
Vapautensa menettäneen erillään pitäminen
Jos kuljetuksessa käytetään yleisessä liikenteessä olevaa
kulkuneuvoa, kuljetettava on pyrittävä pitämään
erillään muista matkustajista. Alle 18-vuotias
vapautensa menettänyt on pidettävä erillään
aikuisista vapautensa menettäneistä, jollei hänen
etunsa mukaista ole menetellä toisin.
4 §
Vapautensa menettäneen kohtelu kuljetuksen aikana
Vapautensa menettäneen kohtelussa kuljetuksen aikana
noudatetaan soveltuvin osin, mitä tässä laissa
säädetään. Vapautensa menettäneen
oikeutta ulkoiluun, omaisuuden hallussapitoon ja käyttöön
sekä oikeutta tapaamisiin ja puhelimen käyttöön
saadaan kuljetuksen aikana rajoittaa, jos niiden toteuttaminen kuljetuksen
kestäessä on erityisen vaikeaa järjestää.
Kuljetus on pyrittävä järjestämään
huomiota herättämättä.
Vapautensa menettäneellä tulee olla mahdollisuus
ilman aiheetonta viivytystä saada yhteys kuljetusta valvovaan
viranomaiseen.
5 §
Kuljetuksen järjestämisvastuu
Kuljetuksen järjestämisvastuusta säädetään erikseen.
15 luku
Vartijat
1 §
Toimivaltuuksien käytön yleiset periaatteet
Vartijan on toimittava asiallisesti ja puolueettomasti sekä sovinnollisuutta
edistäen.
Vartijan tulee ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin
ylläpitää säilytysvarmuutta,
säilytystilan järjestystä ja turvallisuutta
sekä turvata vapauteen kohdistuvan toimenpiteen tarkoituksen
toteutuminen.
Vartijan on suoritettava virkatehtävänsä puuttumatta
enempää kenenkään oikeuksiin
ja aiheuttamatta suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on
välttämätöntä ja puolustettavaa
tehtävän suorittamiseksi.
2 §
Voimakeinojen käyttö
Vartijalla on virkatehtävää suorittaessaan
oikeus säilytystilassa, sen alueella ja välittömässä läheisyydessä,
vapautensa menettäneen kuljetuksen aikana sekä poliisin
valvomassa toiminnassa käyttää voimakeinoja:
1) vapautensa menettäneen karkaamisen tai luvatta
poistumisen estämiseksi, vastarinnan murtamiseksi ja 9
ja 11 luvussa tarkoitetun valvonta-, tarkastus- ja turvaamistoimenpiteen
suorittamiseksi;
2) 10 luvussa tarkoitetun säilytystilaan pääsyn
estämiseksi, esineiden ja tavaroiden haltuun ottamiseksi
sekä säilytystilasta ja sen alueelta poistamiseksi;
sekä
3) henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen taikka
muun henkilön terveyttä vaarantavan teon taikka
tapahtuman uhatessa luvattoman pääsyn estämiseksi,
esteen poistamiseksi tai kulkuneuvon pysäyttämiseksi.
Voimakeinojen on oltava tarpeellisia ja olosuhteisiin nähden
puolustettavia. Puolustettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon
tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan
vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat
sekä muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat.
Voimankäyttövälineitä saa
käyttää ainoastaan asianmukaisen koulutuksen
saanut virkamies. Toimenpiteen syy ja kesto on kirjattava.
Sillä, joka 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen pyynnöstä tai
suostumuksella tilapäisesti avustaa virkamiestä tilanteessa,
jossa on välttämätöntä turvautua
sivullisen voimakeinoapuun tämän pykälän
mukaisen erittäin tärkeän ja kiireellisen
virkatehtävän suorittamisessa, on oikeus mainitun
virkamiehen ohjauksessa sellaisten välttämättömien
voimakeinojen käyttämiseen, joita voidaan olosuhteisiin
nähden pitää puolustettavina.
3 §
Henkilö- ja omaisuusvahinko
Vartijan on viivytyksettä ilmoitettava esimiehelleen
virkatehtävän suorittamisen yhteydessä syntyneestä muusta
kuin vähäiseksi katsottavasta henkilö-
tai omaisuusvahingosta. Henkilö- ja omaisuusvahingon suhteen
on meneteltävä siten kuin siitä poliisilain
49 §:ssä säädetään.
4 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset menettelystä vartijoiden
voimakeinojen käytössä ja voimankäyttövälineistä annetaan
valtioneuvoston asetuksella. Tekniset säännökset
voimankäyttövälineistä ja niiden
käytöstä sekä voimakeinojen
ja voimankäyttövälineiden käytön
koulutuksesta annetaan sisäasiainministeriön asetuksella.
16 luku
Ilmoituksen ja tiedon antaminen
1 §
Ilmoitus vapautensa menettäneen terveydentilasta
ja kuolemasta
Vapautensa menettäneen terveydentilasta ilmoitettaessa
noudatetaan potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain säännöksiä.
Vapautensa menettäneen kuolemasta on ilmoitettava asianomaisille
viranomaisille sekä lähiomaiselle, muulle läheiselle
tai vapautensa menettäneen nimeämälle
henkilölle.
2 §
Ilmoitus poistumisluvasta ja vapautumisesta
Vapautensa menettäneen vapauttamisesta ja säilytystilasta
poistumisesta saadaan ilmoittaa asianomistajalle tai muulle henkilölle,
jos vapautensa menettäneen käyttäytymisen
tai hänen esittämiensä uhkausten johdosta
on perusteltua syytä epäillä, että vapautensa
menettänyt syyllistyy tämän tai tälle
läheisen henkilön henkeen, terveyteen tai vapauteen
kohdistuvaan rikokseen. Ilmoitus voidaan antaa myös henkilölle, johon
nähden vapautensa menettäneellä on lähestymiskiellosta
annetun lain (898/1998) mukainen lähestymiskielto.
Ilmoitus on tehtävä hienotunteisuutta noudattaen.
Ilmoitusta ei tehdä vastoin asianomistajan tai muun 1 momentissa
tarkoitetun, vaarassa olevan henkilön ilmaisemaa tahtoa.
3 §
Tietojen antaminen mielentilatutkimusta suorittavalle yksikölle
Poliisilla on oikeus antaa mielentilatutkimusta suorittavalle
yksikölle vapautensa menettäneestä tietoja,
jotka ovat tarpeellisia mielentilatutkimuksen toimenpanemiseksi.
4 §
Päätösvalta
Tässä luvussa tarkoitettujen ilmoitusten ja
tiedon antamisesta päättää säilytystilan
esimies.
5 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset ilmoituksista
annetaan valtioneuvoston asetuksella.
17 luku
Muutoksenhaku
1 §
Muutoksenhaun alaiset asiat
Oikaisuvaatimus kihlakunnan poliisilaitoksen poliisipäällikölle
ja valitus hallinto-oikeuteen voidaan tehdä seuraavista
päätöksistä:
1 ) 4 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta
omaisuuden hallussapidosta sekä saman luvun 4 §:ssä tarkoitetusta
rahan ja muiden maksuvälineiden käytöstä;
2) 6 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta
kirjeen tai postilähetyksen pidättämisestä;
ja
3) 7 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta
tapaamiskiellosta ja saman luvun 8 §:ssä tarkoitetusta
poistumisluvasta erittäin tärkeästä syystä.
Tapaajalla on oikeus hakea oikaisua ja valittaa 1 momentin 3
kohdassa tarkoitetusta tapaamiskiellosta.
2 §
Oikaisuvaatimus
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti viikon
kuluessa siitä, kun päätös oikaisuvaatimusosoituksineen
on annettu vapautensa menettäneelle tiedoksi. Oikaisuvaatimus
toimitetaan päätöksen tehneelle viranomaiselle.
3 §
Oikaisuvaatimuksesta päättäminen
Oikaisuvaatimuksen ratkaisee kihlakunnan poliisilaitoksen poliisipäällikkö.
Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä.
Asian käsittelystä on muutoin voimassa, mitä hallintolaissa
säädetään.
4 §
Valituksen tekeminen
Kihlakunnan poliisilaitoksen poliisipäällikön oikaisuvaatimuksen
johdosta tekemään päätökseen
saa valittamalla hallinto-oikeuteen hakea muutosta. Valitus tehdään
siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä kihlakunnan
poliisilaitoksen poliisipäällikön päätös
on tehty.
Valitus on tehtävä 14 päivän
kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
5 §
Oikaisuvaatimuksen ja valituksen vaikutus täytäntöönpanoon
Oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekeminen ei keskeytä 1 §:ssä tarkoitetun
päätöksen täytäntöönpanoa,
ellei oikaisuvaatimusta käsittelevä kihlakunnan
poliisilaitoksen poliisipäällikkö tai valitusta
käsittelevä hallinto-oikeus toisin päätä.
6 §
Valituksen käsittely hallinto-oikeudessa
Valitusta käsitellessään hallinto-oikeus
on päätösvaltainen yksijäsenisenä.
Valitusasia on käsiteltävä kiireellisenä.
Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa
hakea muutosta valittamalla.
Asian käsittelystä on muutoin voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.
7 §
Oikeusapu
Vapautensa menettäneelle voidaan 1 §:ssä tarkoitetussa
asiassa myöntää oikeusapua niin kuin
oikeusapulaissa (257/2002) säädetään.
Oikeusapulain 10 §:n 1 momentissa tarkoitettua selvitystä taloudellisista
olosuhteista ei tarvitse esittää. Oikeusavun myöntämisestä päättää tuomioistuin.
8 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset oikaisuvaatimuksen tekemisestä annetaan
valtioneuvoston asetuksella.
19 luku
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
1 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
2 §
Siirtymäsäännökset
Vapautensa menettäneen kohtelua koskevan päätöksen
täytäntöönpanossa sovelletaan
päätöstä tehtäessä voimassa
olleita säännöksiä. Tämän
lain säännöksiä sovelletaan
kuitenkin, jos asia tulee ehtojen rikkomisen, edellytysten muuttumisen,
laissa asetetun määräajan taikka muun
vastaavan syyn vuoksi uudelleen käsiteltäväksi.
Tämän lain muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan
haettaessa muutosta lain voimaantulon jälkeen tehtyyn päätökseen.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimiin.