Ehdotus

Direktiiviehdotuksessa säädetään lentoliikenteen harjoittajien velvollisuudesta toimittaa jäsenvaltioihin saapuvien ja sieltä lähtevien kansainvälisten lentojen matkustajien PNR-tiedot jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille sekä näiden tietojen käsittelystä, muun muassa niiden keräämisestä, käytöstä ja säilyttämisestä jäsenvaltioissa, sekä niiden vaihtamisesta jäsenvaltioiden kesken ja toimittamisesta kolmansille valtioille.

Tietoja saa käsitellä vain terrorismirikosten, vakavan rikollisuuden sekä vakavan kansainvälisen rikollisuuden ehkäisemiseen, paljastamiseen, tutkimiseen ja syytteeseenpanoon.

Lisäksi EU:n sisäiset lennot on sisällytetty ehdotuksen soveltamisalaan vapaaehtoisuuden pohjalta.

Direktiiviehdotukseen on tehty muutoksia muun muassa ehdotuksen soveltamisalan, tietojen säilytysajan ja tietoihin pääsyoikeuden osalta. Muutosten tarkemman sisällön osalta viitataan valtioneuvoston jatkokirjelmään.

Valtioneuvoston kanta

Yleistä

Suomella on tarkasteluvarauma koko ehdotukseen kansallisen kannanmuodostuksen ollessa kesken. Ehdotukseen tehtyjä muutoksia koskien muun muassa ehdotuksen soveltamisalaa, tietoihin pääsyoikeutta, tietojen käsittelyä sekä tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden kesken on vielä arvioitava tarkemmin ehdotuksen oikeasuhteisuuden sekä erityisesti taloudellisten vaikutusten kannalta.

EU:n sisäiset lennot

Valtioneuvosto toteaa (U-jatkokirje 1:ssä todetun tavoin), että sisäinen turvallisuus on jäsenvaltioiden itsensä vastuulla oleva asia, joten jäsenvaltioiden on voitava itse päättää hyödyntävätkö ne sisäisten lentojen matkustajatietoja. Puheenjohtajan ehdotusta poistaa direktiivistä säännös, jonka mukaan jäsenvaltio, joka haluaa soveltaa direktiiviä EU:n sisäisiin lentoihin, päättää, mitä EU:n sisäisiä lentoja koskevat PNR-tiedot se haluaa toimitettavan kansalliselle matkustajatietoyksikölleen, on vielä arvioitava.

Ehdotuksen soveltamisala

Vakavan rikollisuuden määrittelyn osalta valtioneuvosto pitää perusteltuna luopumista soveltamisalan määrittelemisestä erikseen vakavaan rikollisuuteen ja vakavaan kansainväliseen rikollisuuteen. Yksi määritelmä selkeyttää toimintaa, eikä ole ilmennyt perusteluja määritellä vakavalle rikollisuudelle erikseen kansainvälistä ulottuvuutta.

Valtioneuvosto voi tavoiteltavan harmonisoinnin lisäämiseksi hyväksyä poistettavaksi ehdotuksesta maininnan, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat perustelluissa tapauksissa sulkea pois ne rikokset, joiden yhteydessä direktiivin mukainen PNR-tietojen käsittely ei olisi suhteellisuusperiaatteen mukaista, kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden rikosoikeudelliset järjestelmät.

Rikoslistaan sisältyvien rikosten osalta huumausaineiden ja räjähteiden lisäksi myös näiden lähtöaineet on todettu kasavavaksi ongelmaksi, myös EU:ssa. Näin ollen valtioneuvosto pitäisi perusteltuna rajoittaa lähtöaineiden saatavuutta sisällyttämällä myös näiden laiton kauppa direktiivin soveltamisalaan. Rikoslistaan sisältyvistä mutta ehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle ehdotetuksi jäävistä rikoksista tahallinen henkirikos (murha) olisi sen vakavan luonteen vuoksi myös perusteltua sisällyttää soveltamisalaan.

Tietojen säilytysaika

Valtioneuvosto arvioi U-kirjeessä, että ehdotettu yhden kuukauden säilytysaika ennen tietojen peittämistä (anonymisointia) voi osoittautua liian lyhyeksi operatiivisen tarpeen näkökulmasta. Näin ollen ehdotus tämän säilytysajan pidentämiseksi on perusteltu, mutta puheenjohtajan ehdotusta säilytysajan pidentämiseksi kuukaudesta kahteen vuoteen asti on kuitenkin vielä tarkasteltava operatiivisten tarpeiden ja oikeasuhteisuuden näkökulmasta.

Pääsyoikeuden myöntäminen peitettyihin tietoihin

Valtioneuvosto pitää toiminnallisesta näkökulmasta parhaana vaihtoehtona komission ehdotusta, jonka mukaan pyynnön päästä peitettyihin tietoihin hyväksyisi matkustajatietoyksikön päällikkö. Valtioneuvosto totesi jo komission aiempaa ehdotusta käsittelevässä U-kirjeessään (U 2/2008 vp). että poliisi-, tulli- ja rajaviranomaisilla on jo voimassa olevan lainsäädännön perusteella oikeus saada liikenteenharjoittajilta tarpeelliset matkustajatiedot rikostorjuntaa varten. Yksittäiseen tutkintaan liittyvistä tiedonhankintaan liittyvistä asioista (myös matkustaja- ja henkilötietojen osalta) päättää Suomessa tutkinnanjohtaja. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana, oikeusviranomaiset eivät Suomessa päätä näiden tietojen hyödyntämisestä rikostutkinnassa. Oikeus tietojen saantiin ei myöskään ole sidottu tietojen säilytysajan pituuteen. Näin ollen komission ehdotus vastaa viranomaisten nykyisiä tiedonsaantioikeuksia koskevia periaatteita.

Valtioneuvosto voi hyväksyä myös puheenjohtajan ehdotuksen, jonka mukaan pyynnön hyväksyisi oikeusviranomainen tai muu kansallinen viranomainen, joka on oikeutettu todentamaan, että tietoihin pääsyn edellytykset täyttyvät, mikäli jäsenvaltioiden enemmistö on valmis hyväksymään ehdotuksen.

Komiteamenettely

Komissiota direktiivin täytäntöönpanotoimenpiteissä avustavan komitean osalta valtioneuvosto pitää ehdotettavaa tarkastelumenettelyä perusteltuna, komitean käsitellessä luonteeltaan yleisiä täytäntöönpanosäädöksiä.