Perustelut

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) nojalla on käynnistynyt merkittävä kunnallisia palveluja ja niiden organisointia koskeva uudistusprosessi. PARAS-hankkeen avulla on uudistettu myös kuntien vastuulla olevaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tämän uudistustyön toimeenpano jatkuu PARAS-puitelain pohjalta aina vuoden 2014 loppuun saakka. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen eheyden vahvistamiseksi edelleen hallintovaliokunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys HE 268/2010 vp.

Nyt käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen tarkoituksena on toteuttaa määräaikainen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva alueellinen kokeilu, johon kunnat ja kuntayhtymät voivat hakea. Hallintovaliokunta on terveydenhuoltolain (1326/2010) säätämiseen liittyneestä hallituksen esityksestä antamassaan lausunnossa suhtautunut ennakollisesti myönteisesti tällaisen kokeilun järjestämiseen (HaVL 27/2010 vp).

Ehdotetussa laissa määritetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen tavoitteet asiallisesti varsin samansisältöisesti, vaikkakin hieman poikkeavin ilmaisuin, kuin uuden terveydenhuoltolain 2 §:ssä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä kehitetään käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä sen alaisten virastojen ja laitosten sekä alueelliseen kokeiluun hyväksyttävien kuntien ja kuntayhtymien yhteistyönä. Valiokunta huomauttaa, ettei kokeiluun kuitenkaan liity uusia merkityksellisiä toimivaltuuksia. Lakiehdotus jää sisällölliseltä vaikutukseltaan kaikkiaan kovin ohueksi. Sosiaali- ja terveysministeriön hankerahoituksella on jo tähän mennessä tehty vastaavankaltaista kehittämistyötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteista on nyt esillä olevaa kokeilulakia vastaavaan tapaan säädetty niin terveydenhuoltolaissa kuin kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevassa laissakin. Valiokunta kiinnittää sosiaali- ja terveysvaliokunnan huomiota myös lakiehdotuksen nimikkeeseen, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kehittämisestä vuosina 2011—2014. Tosiasiallisesti on kysymys alueellisesti rajatusta määräaikaisesta kokeilusta ilman uusia toimivaltuuksia.

Valiokunta pitää sinänsä kannatettavana kokemusten hankkimista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kehittämiseksi. Esimerkiksi aiemmat hallinnonuudistamiskokeilut, kuten vapaakuntakokeilu, ovat synnyttäneet pysyviä, konkreettisia ja toimivia muutoksia. Saadun tiedon mukaan sosiaali- ja terveysministeriön on tarkoitus hyväksyä kokeiluun ensi vaiheessa vain viisi kaupunkiseutua, kun halukkuutta kokeiluun on ilmennyt yhteensä 16:lla kuntien ja kuntayhtymien muodostamalla alueella. Valiokunta katsoo, ettei viiden kokeilualueen pohjalta saada riittävän laajoja tuloksia erityyppisiltä alueilta. Valiokunta pitää välttämättömänä, että kokeilua laajennetaan kattamaan kaikki kokeiluun halukkaat alueet. Ministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja kokeilualueen yhteistyöllä on myös tarvittaessa tarkennettava kokeilusuunnitelmia konkreettisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hallintovaliokunta korostaa sosiaali- ja terveydenhuollon merkitystä asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä toimintakyvyn ylläpitämisessä. Toimialan merkitys näkyy etenkin julkisessa taloudessa, mutta myös koko kansantaloudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset muodostavat noin 50—60 prosenttia kuntien menoista. Väestön ikääntyessä palvelutarpeet ja samalla kustannuspaineet kasvavat entisestään. Näistä syistä sosiaali- ja terveydenhuollon eheys, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation vahvistamisen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisointi sekä palvelukokonaisuuksien kehittäminen ihmiskeskeisesti on ensiarvoisen tärkeää. Samalla on kyettävä ratkaisemaan palvelutuotannon rahoittamiseen liittyvät kysymykset. Kokeilujen avulla syntyviä hyviä toimintamalleja onkin tärkeää hyödyntää tehokkaasti. Valiokunta tähdentää, etteivät hallinnolliset ratkaisut saa nousta kokeilussa keskeisimmiksi, vaan palvelut, niiden korkea laatu ja saatavuus koko maassa.