Yleisperustelut
         
         Yleistä
         
         Puhemiesneuvoston ehdotuksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
            saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
            ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa puhemiesneuvoston ehdotuksen
            hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin
            huomautuksin ja muutosehdotuksin.
         
         
         Uudistuksen tarve
         
         Perustuslain 80 §:n 1 momentista ilmenee, että lailla
            on säädettävä yksilön
            oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista,
            jotka perustuslain mukaan kuuluvat lain alaan. Perustuslakiuudistuksen
            esitöiden mukaan lauseke yksilön oikeuksien ja
            velvollisuuksien perusteista kattaa myös virkamiesten oikeusaseman
            perusteet.
         
         
         Uudistus perustuu keskeisesti siihen, että eduskunnan
            virkamiesten oikeusasemasta on perustuslain vaatimusten mukaisesti
            säädettävä nykyistä täsmällisemmin
            laissa, sekä perustuslain 21 §:n oikeusturvasäännöksistä johtuviin vaatimuksiin.
         
         
         Virkaehtosopimusjärjestelmä
         
         Puhemiesneuvosto ehdottaa eduskunnassa otettavaksi käyttöön
            oma virkaehtosopimusjärjestelmä nykyisen, käytännössä lähinnä palkkoja
            koskeneen, neuvottelumenettelyn sijaan. Kaikkiaan neuvottelu- ja
            sopimusprosessin voidaan arvioida säilyvän entisen
            kaltaisena. Samalla voidaan todeta, että kansliatoimikunnan
            päätösvaltaan kuuluvia palvelussuhteen
            ehtoja koskevia asioita on myös nykyjärjestelmässä valmisteltu
            paljolti eri osapuolten yhteistyöllä.
         
         
         Voimassa olevat eduskunnan virkamiesten palvelussuhteen ehdot
            määräytyvät kansliatoimikunnan
            erillisten päätösten mukaisesti. Lisäksi
            noudatetaan soveltuvin osin yleistä valtion virkaehtosopimusta.
            Siirryttäessä eduskunnan omaan virkaehtosopimusjärjestelmään
            nykyiset sopimuksenvaraiset palvelussuhteen ehdot jäävät
            voimaan. Niiden muuttaminen edellyttää sopimista
            virkaehtosopimuksin.
         
         
         Lakiehdotukseen perustuva eduskunnan kanslian keskuskanslian,
            valiokuntasihteeristön ja hallinto-osaston virkamiesten
            kielto osallistua työtaistelutoimenpiteeseen — sen
            rikkomisesta johtuvine seuraamuksineen — rajoittaa poikkeuksellisella
            ja merkittävällä tavalla näiden virkamiesten
            mahdollisuuksia etujensa ajamiseen ja puolustamiseen. Sääntelyä on
            kuitenkin pidettävä perusteltuna sen johdosta,
            että eduskunta on ylin valtioelin, jonka toiminnan tulee olla
            turvattu kaikissa olosuhteissa ja jonka toiminnan häiriöttömyyteen
            ja ennustettavuuteen on voitava luottaa kaikissa tilanteissa. Käytännössä eduskunta
            ei selviydy tehtävistään ilman työtaisteluoikeuden
            ulkopuolelle jäävien virkamiesten toimintaa.
            Työtaistelukielto koskee myös niin sanottuja työnantajavirkamiehiä. Työnantajalla
            onkin erityinen vastuu huolehtia niiden virkamiesten asemasta, joiden
            oikeuksia rajoitetaan työtaistelukiellolla.
         
         
         Muutoksenhaku
         
         Lakiehdotuksen 63 § sääntelee muutoksenhakua.
            Säännöksessä avataan ensimmäistä kertaa laintasolla
            eduskunnan virkamiehiä koskeviin päätöksiin
            kohdistuva muutoksenhakumahdollisuus. Nimityspäätöksestä ei
            kuitenkaan saa valittaa.
         
         
         Nimitystoimivallan käyttämistä ei
            ole yleensä pidetty suoranaista oikeutta koskevana päätöksenä.
            Tämä perustuu paljolti perinteiseen virkamiesoikeudelliseen
            lähtökohtaan, jonka mukaan kenelläkään
            ei ole subjektiivista oikeutta päästä julkiseen
            virkaan. Nimityspäätös saattaa olla kuitenkin
            lainvastainen, tai se saattaa perustua puutteelliseen valmisteluun.
            Valiokunta kiinnittääkin de lege ferenda -näkökulmasta huomiota
            tarpeeseen arvioida yleisemmin, esimerkiksi valtion virkamieslain
            osalta, muutoksenhakuoikeuden sallimista — kuntien viranhaltijoita
            vastaavalla tavalla — nimitysasioissa laillisuusperusteella.
         
         
       
      
         
         Yksityiskohtaiset perustelut
         
         1. Laki eduskunnan virkamiehistä
         
         1 §.
         
          Lakiehdotuksen 1 §:n 3 momentin nojalla säädettävä laki
            ei koske eduskunnan oikeusasiamiehen eikä apulaisoikeusasiamiehen
            palvelussuhdetta. Eduskunnan käsiteltävänä on
            hallituksen esitys, jossa ehdotetaan säädettäväksi
            perustuslaissa apulaisoikeusasiamiehen sijaisesta (HE 102/2003
               vp). Mikäli lakiehdotus tulee hyväksytyksi,
            on selvää, ettei lakia eduskunnan virkamiehistä sovelleta
            myöskään silloin, kun eduskunnan virkamies
            toimii apulaisoikeusasiamiehen sijaisena.
         
         
         4 §.
         
          Lakiehdotuksen 4 §:n 2 momenttiin sisältyvä erittelyvirkaluettelo
            on voimassa olevaan sääntelyyn verrattuna lyhyempi.
            Eduskunnan budjettivalta huomioon ottaen eduskunnan virastojen osalta
            ei sinänsä ole tarvetta lainkaan säilyttää erittelyvirkaluetteloa.
            Erityisesti eduskunnan kanslian osalta luettelolla on kuitenkin organisaatiorakennetta
            tosiasiallisesti hahmottava merkitys, minkä vuoksi valiokunta
            puoltaa luettelon säilyttämistä toistaiseksi
            laissa.
         
         
         Erittelyvirkaluetteloa ei ole tarkoitettu eduskunnan eri tehtävien
            vaativuutta tai virkahierarkiaa kuvaavaksi. Siinä ei ole
            myöskään arvioitu eduskunnan valtiosääntöisiin
            ja muihin tehtäviin liittyviä virkamiesten työtehtävien
            suhteita. Erittelyvirkaluettelon edellä todettu organisatorinen
            luonne ja siihen liittyvä sääntelyn täsmällisyysvaatimus
            huomioon ottaen valiokunta katsoo, että luettelon tulee
            koskea vain siinä mainittuja virkoja, minkä vuoksi
            4 §:n 2 momentista ehdotetaan poistettavaksi luettelossa
            mainittuja virkoja vastaavat ja ylemmät virat.
         
         
         7 §.
         
         Valiokunta ehdottaa, että 7 §:n 3 momentissa
            otetaan huomioon vuoden 2004 alusta voimaan tulevan julkisyhteisöjen
            henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta
            annetun lain (424/2003) 8 §:n
            säännös, jonka mukaan kielitaitovaatimus voidaan
            osoittaa hakuajan päätyttyäkin, jos tämä ei
            viivytä asian käsittelyä.
         
         
         10 §.
         
          Lakiehdotuksessa ehdotetaan, että eduskunnan kansliassa
            vain osan virkamiehistä nimittää kansliatoimikunta,
            kun nykyisin kyseinen toimivalta on kokonaan kansliatoimikunnalla.
            Eduskunnan pääsihteeri nimittää vastaisuudessa
            suurimman osan eduskunnan kanslian virkamiehistä. Muilta
            osin 10 § vastaa nykyistä oikeustilaa.
         
         
         Valiokunta ehdottaa, että pykälään
            lisätään uusi 6 momentti, jonka mukaan
            virkamiesten nimittämisestä päätetään
            esittelystä. 
         
         
         Eduskunnan kanslian ohjesäännössä (320/1987)
            säädetyt hallinnolliset virkamiesten tehtävät
            on keskitetty eduskunnan pääsihteerille ja eduskunnan
            hallintojohtajalle. Ohjesäännön 24 §:n
            mukaan hallintojohtaja toimii kansliatoimikunnan esittelijänä.
            Kansliatoimikunta päättää nykyisin
            eduskunnan kanslian virkamiesten nimittämisestä ja
            ratkaisee myös lakiehdotuksen 71 §:ssä tarkoitetut
            asiat. Ottaen huomioon esiteltävien asioiden merkitys,
            yhdenmukaisen esittelylinjan tarve ja perustuslakiin perustuvien hyvän
            hallinnon takeiden turvaamiseen liittyvät seikat valiokunta
            katsoo, että esittelytehtävä lakiehdotuksen
            10 ja 71 §:n tarkoittamissa asioissa kuuluu nykyiseen tapaan
            hallintojohtajalle, joka on myös hallinto-osaston korkein
            virkamies. Valiokunta ehdottaa, että asiasta säädetään
            kanslian ohjesäännön 24 §:ssä.
            Valmistelutehtävät sen sijaan voidaan antaa muullekin eduskunnan
            kanslian virkamiehelle.
         
         
         12 §.
         
          Valiokunta ehdottaa 12 §:n 2 momentin 3 kohdan muuttamista
            siten, että kohdassa tarkoitettu kielitaitovaatimus koskee
            virkamiestä, jonka pääasiallisiin tehtäviin
            kuuluu valmistella ruotsinkielisiä eduskunnan vastauksia
            ja kirjelmiä. Muutos merkitsee sitä, että kyseinen
            kielitaitovaatimus ei koske teknisiä valmistelu- ja avustustehtäviä.
         
         
         Lakiehdotuksen 12 §:n 5 momentissa viitataan julkisyhteisöjen
            henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta
            annettuun lakiin ja sen nojalla annettuun asetukseen. Valiokunta
            ehdottaa momentin täsmentämistä siten,
            että siitä ilmenee asetuksella tarkoitettavan
            valtioneuvoston asetusta suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta
            valtionhallinnossa (481/2003).
         
         
         16 §. 
         
          Lakiehdotuksen 16 §:n ilmaukset "perusteettomasti"
            ja "muun näihin verrattavan seikan vuoksi" poikkeavat perustuslain
            6 §:n 2 momentin syrjintäkieltosäännöksessä käytetyistä sanonnoista
            "ilman hyväksyttävää syytä"
            ja "muun henkilöön liittyvän syyn perusteella".
            Hallintovaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen tarkistamista vastaamaan
            perustuslain sanamuotoa. 
         
         
         24 §.
         
          Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan lakiehdotuksen
            24 §:n säännösten virkamiehen
            velvollisuudesta antaa terveystietoja ja osallistua terveystarkastuksiin
            vastaavan pääosiltaan perustuslakivaliokunnan
            käytännössä asetettuja vaatimuksia.
            Velvollisuudet on säännöksissä kuitenkin
            sidottu lausunnon mukaan verraten väljään
            edellytykseen tietojen ja tarkastusten tarpeellisuudesta. Perustuslakivaliokunnan
            lausunnon johdosta hallintovaliokunta ehdottaa 24 §:n tarkistamista
            sitomalla velvollisuudet lakiehdotuksessa ehdotettua jonkin verran
            tiukempaan välttämättömyysedellytykseen.
         
         
         42 §.
         
          Valiokunta ehdottaa 42 §:n 1 momentissa lomautusilmoitusta
            koskevan viittauksen lakiehdotuksen 41 §:ään
            tarkistettavaksi viittaukseksi 39 §:n 1 momenttiin.
         
         
         47 §.
         
          Lakiehdotuksen 47 §:n 2 momentin nojalla virkaehtosopimukseen
            ovat työnantajapuolella sidotut kansliatoimikunta ja eduskunnan
            virastot. Valiokunta ehdottaa 47 §:n 4 momentin kirjoittamista
            vastaamaan 2 momentin sanamuotoa.
         
         
         69 §.
         
          Työnantaja voi pykälän 2 momentin
            nojalla myöntää virkavapautta eduskunnan
            virkamiehelle, joka on nimitetty määräajaksi
            tai koeajaksi valtion virkamieslaissa tarkoitettuun valtion virkaan.
            Valiokunta ehdottaa momentin muuttamista siten, että eduskunnan
            virkamiehelle voidaan myöntää virkavapautta
            myös silloin, kun hänet on nimitetty koeajaksi
            eduskunnan virkamieslaissa tarkoitettuun virkaan.
         
         
         75 §.
         
          Lakiehdotuksen 75 §:n 1 momentin mukaan eduskunnan
            virkamiehen kuoltua suoritetaan hänen omaisilleen valtion
            varoista ryhmähenkivakuutusta vastaavana etuna taloudellista tukea
            noudattaen "soveltuvin osin", mitä kulloinkin voimassa
            olevassa eduskunnan virkaehtosopimuksessa määrätään.
            Valiokunta ehdottaa sääntelyyn teknistä tarkennusta
            poistamalla sanat "soveltuvin osin". 
         
         
         77 §.
         
          Valiokunta ehdottaa, että laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
            2004.
         
         
         78 §. (Uusi).
         
          Eduskunnan virkamiehiin sovelletaan kansliatoimikunnan päätöksiä palvelussuhteen
            ehdoista ja lisäksi soveltuvin osin valtion yleisen virkaehtosopimuksen
            määräyksiä. Puhemiesneuvoston
            ehdotuksesta ilmenee tarkoituksena olevan, että nykyiset
            palvelussuhteen ehtoja koskevat ehdot jäävät
            voimaan siihen saakka, kunnes eduskunnan virkaehtosopimuksella toisin
            määrätään. Valiokunta
            ehdottaa, että asiasta otetaan selvyyden vuoksi lakiin
            säännös. 
         
         
         79 §. (Uusi).
         
          Valiokunta ehdottaa uudessa 79 §:ssä,
            että niin sanottuja erittelyvirkoja tämän
            lain voimaan tullessa hoitavien virkamiesten on ilmoitettava 13 §:ssä tarkoitetut
            tiedot kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta.
         
         
         80 §. (78 §).
         
          Lakiehdotuksen 78 §:n tarkoituksena on, että aiempien
            säännösten mukaisesti osoitettu kielitaito
            vastaa myös eduskunnan virkamiehiä koskevan uuden
            lain kielitaitovaatimuksia. 
         
         
         Lisäksi tarkoituksena on, että tämän
            lain voimaan tullessa eduskunnan virkaan tai määräaikaiseen
            virkasuhteeseen nimitettynä oleva on 12 §:n
            mukaisten kielitaitovaatimusten estämättä edelleen
            kelpoinen kyseiseen tai sitä vastaavaan virkaan tai määräaikaiseen
            virkasuhteeseen.
         
         
         81 §. (Uusi).
         
          Valiokunta ehdottaa uudessa 81 §:ssä säädettäväksi
            siirtymävaiheessa 75 §:n 1 momentin estämättä,
            että eduskunnan virkamiehen kuoltua hänen omaisilleen
            suoritetaan valtion varoista ryhmähenkivakuutusta vastaavana
            taloudellisena etuna taloudellista tukea noudattaen soveltuvin osin,
            mitä kulloinkin voimassa olevassa valtion virkaehtosopimuksessa on
            määrätty, kunnes eduskunnan virkaehtosopimuksessa
            toisin määrätään.
         
         
         2. Eduskunnan päätös eduskunnan
            kanslian ohjesäännön muuttamisesta
         
         
         24 §. (Uusi).
         
          Valiokunta ehdottaa edellä lakiehdotuksen 10 §:n
            perusteluihin viitaten, että hallintojohtaja esittelee
            eduskunnan virkamieslain 10 ja 71 §:ssä pääsihteerin
            päätösvaltaan kuuluvat asiat. Hallintojohtaja
            esittelee tällaiset asiat myös kansliatoimikunnalle.
         
         
         32 §.
         
          Valiokunta ehdottaa 32 §:n 1 momentin 7 a
            ja 10 kohtaan teknisluonteista täsmennystä.
         
         
         33 §.
         
          Voimassa olevan pykälän mukaan asianosainen,
            joka on tyytymätön eduskunnan kanslian
            virkamiehen päätökseen, voi saattaa päätöksen
            kansliatoimikunnan käsiteltäväksi vaatimalla
            sitä kirjallisesti 14 päivän kuluessa
            päätöksen tiedoksisaannista. Koska pykälä koskee
            myös muun asianosaisen kuin eduskunnan virkamiehen oikeutta,
            valiokunta ehdottaa, ettei 33 §:ää kumota. 
         
         
         Voimaantulosäännös.
         
          Valiokunta ehdottaa, että eduskunnan päätös
            tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
         
         
         3. Eduskunnan päätös valtion tilintarkastajien
            johtosäännön 8 §:n muuttamisesta
         
         
         Voimaantulosäännös.
         
          Valiokunta ehdottaa, että eduskunnan päätös
            tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.