PERUSTELUT

Suomen alkoholipoliittinen historia todistaa, että viinan hinnan suhdanteet vaikuttavat suoraan sen kulutukseen ja samalla haittoihin. Viime vuonna voimaan tullut alkoholiveron kevennys on aiheuttanut kulutuksen kasvun kaikkien aikojen ennätykseen: yli 10 litraan puhdasta alkoholia henkilöä kohden vuodessa. Kulutuksen kasvunopeus viisinkertaistui aiempaan verrattuna. Alkoholin aiheuttamat kuolemat ja sairauseläkkeet, pahoinpitelyrikokset, rattijuoppous ja lasten kaltoin kohtelu ovat lisääntyneet samassa suhteessa kulutuksen kanssa. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on arvioinut, että yhden litran lisäys alkoholin keskikulutuksessa (100-prosenttista alkoholia 15-vuotiasta kohden) merkitsee tuhatta uutta pahoinpitelyrikosta eli noin neljän prosentin kasvua.

Alkoholihaitat ovat kansanterveyden ja hyvinvoinnin suurin yksittäinen uhkatekijä. Viinaveron kevennyksestä on aiheutunut jo nyt alkoholihaittojen kasvun myötä laskua kunnille. Lastensuojelu ja päihdesairaudet nielevät yhä suuremman osan kuntien menoista. Tutkimukset ovat osoittaneet, että alkoholiverotus, vähittäismyyntimonopoli ja mainonnan kieltäminen ovat kustannustehokkuudeltaan parhaita keinoja vähentää alkoholiongelmaa. Veronkevennys oli näiden tietojen perusteella virhe. Alkoholiveroa on korotettava, sillä alkoholin haittoja on mahdotonta vähentää puuttumatta alkoholin hintaan ja markkinoihin. Kansanterveyden vaaliminen on alkoholipolitiikassa tärkeämpää kuin veropohjan säilyttäminen.

Alkoholiveroa tulee korottaa heti noin 15 %, mikä vastaa rahan arvon alenemisen, Viron hinnankorotuksen ja alun perin liian suuren alennuksen aiheuttamaa alkoholin hinnan nostotarvetta. Liian alhainen alkoholin hinta aiheuttaa mittavan taloudellisen ja henkisen laskun koko yhteiskunnalle muutaman vuoden kuluessa. Veronkorotus lisäisi valtion tuloa noin 150 miljoonalla eurolla.