LAKIALOITE 106/2003
vp
LA 106/2003
vp - Kari Kärkkäinen /kd ym.
Tarkistettu versio 2.0
Laki lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lakialoitteessa ehdotetaan lapsilisien määrän korottamista
10 eurolla kuukaudessa jokaisesta lapsesta. Yksinhuoltajalisää ehdotetaan
lisäksi korotettavaksi kolmella eurolla kuukaudessa.
PERUSTELUT
Lapsella on ehdoton oikeus taloudelliseen perusturvaan. Suomalainen
yhteiskunta on tunnustanut tämän oikeuden maksamalla
jokaiselle lapselle lapsilisän jo yli 50 vuoden ajan. Yleisen lapsilisäjärjestelmän
luominen sodan jälkeisinä taloudellisesti vaikeina
vuosina oli yhteiskunnallisesti suuri selvään
arvovalintaan perustuva ponnistus.
Lapsilisät ovat suomalaisten lapsiperheitten toimeentulon
merkittävä perusta. Lapsilisän tarkoitus
on korvata lapsista aiheutuvia kuluja. Samalla ne toimivat lapsiperheiden
ja lapsettomien talouksien välisen toimeentuloeron
tasaajina. Lapsilisiin kohdistuvien leikkausten johdosta
niiden reaaliarvo on pudonnut noin 18 % kahdeksan vuoden
sisällä. Ensimmäisestä lapsesta
maksettava lapsilisä oli 570 markkaa vuoden 1995 alussa.
Jotta lapsilisä olisi noussut yhtä paljon kuin
yleinen hintakehitys, sen pitäisi nyt olla noin 625 markkaa
eli noin 105 euroa. Lapsilisien ostovoiman heikkeneminen näkyy
erityisesti monilapsisten perheiden kohdalla, joiden lapsilisien
määrää leikkaukset ja ostovoiman alennus
ovat syöneet eniten. Tämä selittää osittain
lapsiperheiden toimeentulovaikeuksia ja köyhyyttä.
Lapsilisän nouseva porrastus lapsilukumäärän
mukaan asettaa kaikki lapset perhekoosta riippumatta tasavertaiseen
asemaan. Useissa Euroopan maissa porrastus on jopa jyrkempi. Mitä useampia
lapsia perheessä on, sitä vähemmän vanhempien
muista tuloista jää yhtä lasta kohti jaettavaa.
Pääministeri Vanhasen hallitus on sitoutunut malliin,
jossa aiotaan edelleen purkaa lapsilukumäärän
mukaista lapsilisäporrastusta. Porrastusta loivennettiin
Lipposen I hallituksen suorittaman lapsilisäleikkauksen
yhteydessä, minkä seurauksena toimeentulo-ongelmat
kasautuvat yhä vahvemmin monilapsisiin perheisiin. Hallituksen
esittämä korotus ensimmäisen lapsen lapsilisään
tulee turvaamaan ainoastaan yksilapsisten perheiden lapsilisän
reaaliarvon; useampilapsisissa perheissä reaaliarvo tulee
putoamaan melko alhaisellakin inflaatiotasolla.
Lapsilisää saavia perheitä arvioidaan
olevan vuonna 2003 noin 571 200. Väestöliiton
uuden perhebarometrin mukaan lapsiperheet olisivat halukkaita saamaan
nykyistä useampia lapsia, jos yhteiskunta tulisi aikaisempaa
enemmän vastaan perheiden taloudellisen epävarmuuden poistamiseksi.
Lapsilisät ovat merkittävä lapsiperheiden
ja lapsettomien perheiden välisten elinkustannusten tasaaja.
Lapsilisätyöryhmän selvityksen mukaan
kaikkein huonoimmassa taloudellisessa asemassa ovat monilapsiset
perheet. Työryhmän muistiossa todetaan: "Lapsilisä ei
kata lapsen vähimmäiskulutuksesta aiheutuvia menoja,
jolloin perheelle syntyy tarvetta lapsen kulutuksen kattamiseen
perheen muiden tulojen kautta. Lisäkatteen tarve on sitä suurempi,
mitä useampia lapsia perheessä on. Tämän vuoksi
lapsilisän kohdentaminen useampilapsiselle perheelle suhteellisesti
suurempana on perusteltua".
Lapsilisä vaikuttaa perheen arkeen konkreettisella
tavalla, ja siksi lapsilisän ostovoima tulisi palauttaa
leikkauksia edeltävälle tasolle. Tämä aloite
on osa kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettia.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 21 päivänä elokuuta
1992 annetun lapsilisälain (796/1992)
7 §:n 1, 3 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 530/2001,
seuraavasti:
7 §
Lapsilisän määrä
Lapsilisä on lasta kohden 100 euroa kalenterikuukaudessa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Yksinhuoltajan lapsesta lapsilisä maksetaan korotettuna
36,60 eurolla kalenterikuukaudessa. Yksinhuoltajalla tässä laissa
tarkoitetaan lapsilisän nostamiseen oikeutettua henkilöä,
joka ei lapsilisän maksukuukauden alkaessa ole avioliitossa
tai joka ennen maksukuukauden alkua on muuttanut puolisostaan erilleen
yhteiselämän lopettamiseksi. Yksinhuoltajana ei
kuitenkaan pidetä henkilöä, joka avioliittoa
solmimatta jatkuvasti elää yhteisessä taloudessa
avioliitonomaisissa olosuhteissa toisen henkilön kanssa.
Jos lapsi on 11 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla
laitos- tai perhehoidossa ja lapsilisä maksetaan kunnalle
taikka jos lapsilisä 12 §:n 1 momentin nojalla
maksetaan lapselle itselleen, lapsilisä on 100 euroa kalenterikuukaudessa.
Yksinhuoltajan lapsesta lapsilisä kuitenkin maksetaan korotettuna
36,60 eurolla kalenterikuukaudessa.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2003.
_______________
Helsingissä 26 päivänä syyskuuta
2003
- Kari Kärkkäinen /kd
- Toimi Kankaanniemi /kd
- Sari Essayah /kd
- Päivi Räsänen /kd
- Bjarne Kallis /kd
- Lyly Rajala /kd