Viime viikkoina on käyty jonkin verran keskusteluja perintö- ja lahjaveron poistamisesta kokonaan. Tämän veron vuosituotto on noin 500 miljoonaa euroa eli hieman pienempi kuin mitä tuloveron alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä merkitsee. Tässä valossa em. veron poistamiselle ei ole sitä taloudellista estettä, jota julkisuudessa on esitetty.

Veron kokonaan poistamiselle ei ainakaan tässä vaiheessa löydy riittävästi perusteita, mutta veron pahimpia epäkohtia tulisi kuitenkin korjata. Veroprosentti 16 perinnön tai lahjan ylittäessä 50 000 euroa on korkea varsinkin silloin, kun kysymyksessä on muu kuin I veroluokkaan kuuluva saaja. Erityisen kohtuuttomalta se tuntuu silloin, kun kysymyksessä on testamentinsaaja, joka on testamentin tekijälle useimmiten yhtä läheinen kuin lain ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat henkilöt.

Testamentinsaajien siirtäminen I veroluokkaan merkitsi todennäköisesti sitä, että testamenttien laatiminen yleistyisi, mutta sitä ei voi pitää muuna kuin hyvänä kehityksenä. Käytännössä tämä johtaisi siihen, että perintövero ennemmin tai myöhemmin olisi sukulaisuussuhteesta riippumatta saman suuruinen.

Perintöveroasteikon ylimmän luokan poistaminen alentaisi korkeimman marginaaliveron 16 prosentista 13 prosenttiin I veroluokassa ja 48 prosentista 39 prosenttiin III veroluokassa. Mainitut veroprosentit olisivat vielä alentamisen jälkeen hyvin korkeat.

Tapauksissa, joissa perintö muodostuu oikeastaan vain kodista ja perinnönsaajana on puoliso, käy monesti niin, että leski joutuu turvautumaan pankkilainaan, jotta hän jatkossakin voisi asua kodissaan. Tämä koetaan epäoikeudenmukaisena ja kohtuuttomana. Tätä epäkohtaa voitaisiin lieventää korottamalla puolisovähennystä nykyisestä 6 800 eurosta 50 000 euroon. Lain muutos koskisi vain perintöveroa. Vain asteikkoon esitetyt muutokset koskisivat myös lahjaverotusta.