Tämä lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle HE 150/2001 vp.

Verotusta tulee tarkastella paitsi fiskaalisesta näkökulmasta, niin myös työllisyyden ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden kannalta. Pienipalkkaisen työn korkea verorasitus on työllistämisen ja työllistymisen este. Suomen talouskehityksen suuri uhkatekijä on pitkäaikaistyöttömyys eli ikääntyneiden ja vähemmän koulutettujen työttömyyden jääminen korkealle tasolle.

Veroratkaisuilla tulee luoda tilaa tasapainoiselle kasvulle ja työllisyyden paranemiselle. Tämä onnistuu parhaiten kohdentamalla työnantajamaksujen kevennysvara pienipalkkaisen työn verorasituksen keventämiseen. Voimakasta pienipalkkaisen työn maksurasituksen keventämistä on viime vuosina tehty esimerkiksi Ranskassa, Hollannissa, Belgiassa ja Isossa-Britanniassa.

Suomessa työnantajan kansaneläkemaksu on yksi keskeisimmistä työvaltaisia yrityksiä rasittavista välillisistä kustannuksista. Tarmo Pukkilan johtama sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on todennut (STM:n työryhmämuistioita 1999:11), että tarkoituksenmukaisin tapa keventää työnantajamaksuja tällä hetkellä on työnantajan kansaneläkemaksun alentaminen nykyisen porrastuksen puitteissa.

Kansaneläkemaksun alennuksen kohdistaminen lakialoitteessa esitetyllä tavalla täysimääräisesti alimpaan poistoporrastusluokkaan merkitsee sitä, että alennus painottuu erityisesti työvoimavaltaiseen palvelutuotantoon ja pienituloisimpaan työvoimaan.

Heikentyvän talouskasvun tilanteessa on välttämätöntä ryhtyä tehokkaisiin työllisyyttä parantaviin toimenpiteisiin. Viimeaikaisissa tutkimuslaitosten suhdannekatsauksissa on korostettu aloitteen kaltaisia toimia. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on todennut, että matalan tuottavuuden tehtävien työvoimakustannuksia on voitava alentaa. Palkansaajien tutkimuslaitos on puolestaan esittänyt puutteellisesti koulutetun työvoiman työllisyysmahdollisuuksien parantamiseksi verotukien ja sosiaaliturvamaksujen rakenteiden korjauksia.

Optimaalisinta olisi, että työnantajan sivukulujen vähennys voitaisiin kohdistaa kokonaisuudessaan pienipalkkaiseen työhön. Hallituksen tuleekin ensi sijassa ryhtyä toimenpiteisiin tällaisen mallin tekniseksi toteuttamiseksi. Useissa Euroopan maissa tällaisten mallien löytäminen on ollut mahdollista.

Lakialoitteessa ehdotetaan työnantajan kansaneläkemaksun poistamista kokonaan alimmassa poistoporrastusluokassa. Alennus on siis kaksi prosenttiyksikköä hallituksen ehdottaman 0,65 prosenttiyksikön sijaan. Toisessa ja kolmannessa poistoporrastusluokassa työnantajan kansaneläkemaksu pysyisi ennallaan hallituksen ehdottoman 0,45 prosenttiyksikön alennuksen sijaan.

Kansaneläkelaitokselle aiheutuvan maksutulojen vähenemän johdosta ehdotetaan Kelalle arvonlisäveron tuotosta tilitettäväksi tarvittava määrä laitoksen rahoituksen turvaamiseksi.

Keskustan ehdotuksen suorat kustannuksia lisäävät vaikutukset hallituksen ehdotukseen nähden olisivat noin 1,6 mrd. mk. Ehdotuksella arvioidaan olevan huomattavia työllisyysvaikutuksia, joten dynaamiset vaikutukset huomioon ottaen ehdotuksen kustannusvaikutus jäisi alle miljardin markan.