Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia. Käytännössä ei kuitenkaan voida välttää sitä, että kansalaisten mahdollisuudet nauttia yhteiskunnan palveluista vaihtelevat suuresti asuinpaikasta riippuen. Julkisen vallan tehtävänä on aktiivisilla toimilla minimoida tällaista eriarvoisuutta. Perustuslain 14 §:ssä säädetään kansalaisten äänestysmahdollisuuden tasavertaisesta turvaamisesta. Olosuhteet on luotava sellaisiksi, että kansalaiset ovat asuinpaikasta riippumatta mahdollisimman yhdenvertaisessa asemassa. Pelkästään kustannustekijöillä ei voida perustella sitä, että ennakkoäänestyspaikkojen lisääminen ei ole mahdollista.

Vaalilain muuttamisesta annetulla 1.5.2002 voimaan tulleella lailla päätöksenteko kotimaan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista siirrettiin valtiolta kunnille. Kunnat päättävät siitä, kuinka monta yleistä ennakkoäänestyspaikkaa kussakin kunnassa on ja missä ne sijaitsevat.

Vaalilain 188 §:n 2 momentin mukaan muissa kuin kunnallisvaaleissa oikeusministeriö suorittaa kunnalle kertakorvauksena ministeriön vahvistaman euromäärän jokaiselta äänioikeutetulta kunnan asukkaalta.

Tulevien, vuoden 2003 eduskuntavaalien osalta kunnat ovat tehneet päätöksiä ennakkoäänestyspaikoista ja ennakkoäänestyspaikkojen aukioloajoista. Ennakkotietojen mukaan useissa kunnissa ennakkoäänestysmahdollisuudet tulevat heikkenemään. Ennakkoäänestyspaikkoja on vähennetty vuoden 1999 eduskuntavaaleihin verrattuna ja ennakkoäänestyspaikkojen aukioloaikoja on supistettu.

Kuntien tekemät toimenpiteet ennakkoäänestysmahdollisuuksien supistamisesta tulevat vaikeuttamaan ennakkoäänestyksestä tiedottamista, kun ennakkoäänestysajat poikkeavat monissa ennakkoäänestyspaikoissa yleisistä ajoista.

Vaalilain muuttamisella oli tarkoitus laajentaa kansalaisten ennakkoäänestysmahdollisuuksia, mutta kunnat, ilmeisesti kireään taloustilanteeseensa vedoten, ovat käyttäneet lain suomaa toimivaltaansa vaalilain hengen ja tarkoituksen vastaisesti. Valtion maksama kertakorvaus houkuttelee kuntia toteuttamaan valtiollisten vaalien ennakkoäänestyksen mahdollisimman edullisesti. Valtiollisten vaalien ennakkoäänestyksen tehostamiseksi olisikin kunnille maksettava korvaukset todellisten kustannusten mukaan, jolloin kunnille ei tulisi säästösyistä tarvetta toteuttaa ennakkoäänestystä alueellisesti ja ajallisesti huonosti äänestäjiä palvelevaksi.