Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
LA 156/2005 vp - Päivi Räsänen /kd
Tarkistettu versio 2.0
Lakialoitteessa ehdotetaan adoptiolasten seitsemän vuoden ikärajan nostamista kymmeneen vuoteen vanhempainrahan saamisen ehtona.
Kotimaisten adoptioiden vuosittainen kokonaismäärä on nykyään noin 35—50 vuodessa. Adoptioista suurin osa tapahtuu ulkomailta ja lasten ollessa hyvin nuoria. Ulkomailta adoptoidaan vuosittain noin 300 lasta, ja heistä suurin osa on alle kuusivuotiaita.
Seitsemän vuotta täyttäneen lapsen vanhempi joutuu käytännön syistä pitämään palkatonta vapaata adoption alussa. Alkuvaiheessa vanhemmilla on paljon hoidettavia asioita sosiaalityöntekijän seurantakäynneistä adoptiovahvistukseen ja kansalaisuusilmoitukseen. Lapselle tehdään myös erilaisia terveystutkimuksia. Ulkomailta adoptoitu seitsemän vuotta täyttänyt lapsi ei voi aloittaa koulunkäyntiään välittömästi. Hänelle kartoitetaan sopivaa luokka-astetta turhien luokanvaihtojen välttämiseksi. Uuden kielen opettelu asettaa omat rajoituksensa. Keskeisintä ensimmäisen yhteisen vuoden aikana on kuitenkin saada alulle turvallisen kiintymyssuhteen kehittyminen lapsen ja vanhemman välille.
Palkattoman vapaan pitäminen on vanhemmille merkittävä taloudellinen rasite. Tämä koskee erityisesti yksin adoptiota hakevia, joita on vanhempien adoptiolasten kohdalla suhteessa enemmän. On tärkeää, että myös yli seitsemänvuotiaana adoptoitavan lapsen vanhemmille taataan vanhempainrahakausi. Tämän lakialoitteen ehdottaman muutoksen aiheuttamat lisäkustannukset olisivat noin 80 000 euroa vuodessa. Käytännössä uusia hakemuksia tulisi vuosittain kuitenkin vain muutama, koska vanhimmat adoptiolapset saapuvat Suomeen tyypillisesti sisarussarjan mukana. Lakimuutos toisi valtiolle vain vähäisiä lisäkustannuksia, mutta se olisi tärkeä tuki seitsemän vuotta täyttäneen lapsen perheelle adoptiosuhteen ensimmäisinä kuukausina.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 21 päivänä joulukuuta 2004 annetun sairausvakuutuslain (1224/2004) 9 luvun 11 §:n 1 momentti seuraavasti:
9 luku
Vanhempainpäivärahat
Ottovanhemman vanhempain- ja isyysraha
Ottovanhemman vanhempainrahaan ja osittaiseen vanhempainrahaan on oikeus vakuutetulla, joka on ottanut hoitoonsa kymmentä vuotta nuoremman lapsen tarkoituksenaan ottaa hänet ottolapsekseen edellyttäen, että hän osallistuu lapsen hoitoon eikä ole ansiotyössä tai muussa omassa työssä lukuun ottamatta omassa kotitaloudessa suoritettavaa työtä. Oikeutta ottovanhemman vanhempainrahaan ei kuitenkaan ole vakuutetulla, joka on ottanut ottolapsekseen vuotta vanhemman lapsen ja on avioliitossa tai avioliittoa solmimatta elää ottolapseksi otettavan lapsen vanhemman tai ottovanhemman kanssa yhteisessä taloudessa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2005