Ylioppilastutkinnosta peritään nykyisin maksuja, jotka kohoavat jopa 200 euron tuntumaan ainemäärästä ja tutkinnon hajautuksesta riippuen. Opetusministeriön asetuksen (371/2003) mukaan tutkintoon osallistumisesta peritään 20 euron kiinteä kokelaskohtainen perusmaksu ja 21 euron koekohtainen osallistumismaksu. Osallistumisesta toisen kotimaisen kielen kokeen sijasta toimeenpantavaan vieraan kielen kokeeseen peritään kuitenkin 25 euroa. Osallistuminen tavanomaiseen kuusi ainetta käsittävään kokeeseen maksaa siten 146 euroa.

Maksuttoman lukion pakollisen pääsykokeen kalleus on todellinen rasite etenkin pienituloisille perheille. Lukuisat opiskelijat joutuvat karsimaan suorittamiensa aineiden määrää sekä tinkimään hajautusmahdollisuudesta. Se heikentää heidän suoritusmahdollisuuksiaan. Tämä tilanne on koulutuksen tasa-arvoperiaatteen vastainen ja syrjii pienituloisten perheiden lapsia ja heidän kouluttautumismahdollisuuksiaan.

Korkeat tutkintomaksut ovat myös vastoin lukio-opetuksen maksuttomuusperiaatetta. On nurinkurista, että maksuttoman lukion pakollisesta päättökokeesta joudutaan maksamaan huomattava summa. Maksut ovat suuria myös suhteessa siihen opintotukeen, jota lukiolaisille voidaan myöntää. Vanhempiensa luona asuva lukiolainen saa yleensä opintotukea 21,86 euroa kuukaudessa, eikä opintotukea ole viime vuosina korotettu, vaikka tutkintomaksua korotettiin viimeksi vuonna 2003.

Tutkintomaksu on monille pienituloisille suuri rasitus, mutta valtion koko talouden kannalta kyse on pienestä summasta. Ylioppilastutkintolautakunnan menot tulisi rahoittaa normaalilla tavalla opetusministeriön budjetista eikä erillisellä maksulla.