PERUSTELUT

Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Sen on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelulain mukaan viranomaisen on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Lastensuojeluasian vireilletulon jälkeen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tehtävä selvitys lapsen tilanteesta. Selvityksessä arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Selvitys tehdään kyseessä olevan tapauksen olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa. Selvityksen tekemiseksi sosiaalityöntekijä voi tarvittaessa olla yhteydessä lapselle läheisiin henkilöihin sekä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 16 ja 17 §:ssä säädetään.

Jotta lastensuojelun tarpeen arviointi voitaisiin tehdä lain määräämällä tavalla, tulisi lastensuojelun sosiaalityöntekijän saada käyttöönsä kaikki olemassa oleva ja lapsen olosuhteisiin vaikuttava tieto. Tällainen tieto on esimerkiksi vanhemman tai lapsen kanssa samassa taloudessa asuvan äiti- tai isäpuolen rikosrekisteriote. Lastensuojeluviranomaisella ei tällä hetkellä ole oikeutta saada rikosrekisteristä tällaisia tietoja, ellei kyseessä ole huostaanotto (Rikosrekisterilain 4 a §). Vuoden alussa kyseistä pykälää laajennettiin koskemaan adoptiota, muttei ennakollista lastensuojeluilmoitusta (LSL 25 c §), lastensuojelutarpeen selvitystä (LSL 27 §), lastensuojelun avohuollon tarpeen selvitystä (LSL 34 §) tai tuomioistuimen pyytämää huolto- ja tapaamisselvitystä (LHL 16 §). Kaikissa näissä tilanteissa lastensuojelun sosiaalityöntekijä joutuu kuitenkin arvioimaan lapsen etua ja kasvuolosuhteita.

Käytännössä lain puutteellisuus on johtanut siihen, että lastensuojeluviranomaiset saattavat hankkia rikosrekisterin tiedot virallisten tahojen ohi pyytämällä otteen suoraan poliisilta tai tuomioistuimilta. Joissakin tapauksissa viranomaiset saattavat jopa pyytää rikosrekisteriotetta huostaanottoon vedoten, vaikka kyseessä olisi vasta lastensuojelutarpeen selvitys. Tämän kaltainen tietojen hankkiminen monista eri lähteistä vie aikaa ja pahimmassa tapauksessa vaarantaa lapsen edun. Tällaisen jo olemassa olevan ja lapsen kasvuolosuhteiden kannalta merkittävän tiedon luovuttaminen tulisi mahdollistaa lapsen edun nimissä.