Lasten henkilökohtaisen koskemattomuuden ja turvallisuuden kannalta on tärkeää, että lasten ja nuorten kanssa työskentelevät henkilöt voidaan varmuudella todeta työhönsä soveltuviksi. Tämän päämäärän saavuttamiseksi on Suomessa voimassa laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002). Lain mukaan työnantajalla on velvollisuus saada työnhakijalta nähtäväkseen rikosrekisteriote, jonka perusteella työnantaja voi arvioida työnhakijan sopivuutta tehtävään. Lain tarkoituksena on, että seksuaalirikoksista tuomitut henkilöt eivät pääse työskentelemään lasten ja nuorten parissa. Tämä on lasten ja nuorten suojelemiseksi ensiarvoisen tärkeää.

7.10.2011 tuli esiin tapaus, jossa lasten seksuaalisen häirinnän yrityksestä tuomittu henkilö oli työskennellyt tuomionsa jälkeen useita vuosia kaupungin nuoriso-ohjaajana. Henkilö oli aloittanut tehtävässään vuonna 2006, jolloin hänen rikosrekisterinsä oli puhdas. Henkilö oli työhönottotilanteessa täyttänyt ne edellytykset, jotka laissa 504/2002 määritellään. Tuomio lasten seksuaalisen häirinnän yrityksestä oli langetettu vuonna 2008. Tuomitun työnantaja ei ollut tuolloin saanut tietoa asiasta. Työnantaja sai tiedon tuomiosta sattumalta kolme vuotta myöhemmin. Samalla työnantajalle selvisi, että on syytä epäillä seksuaalisen hyväksikäytön yritysten kohdistuneen myös työn kautta kohdattuihin nuoriin.

Tämän kaltaisen tilanteen lainsäädäntömme mahdollistaa, sillä tuomioistuimilla on velvollisuus nykyisen lainsäädännön mukaisesti ilmoittaa seksuaalirikoksista vain virkasuhteessa työskentelevien henkilöiden kohdalla (373/2010, 2 §). Tämä laki rajaa ulkopuolelle kaikki työsuhteessa olevat henkilöt. Laki ei vastaa työelämän nykyisiä käytäntöjä. Suurin osa lasten ja nuorten parissa kunnissa työskentelevistä ei enää nykyisin ole virassa vaan toimessa. Virkasuhteessa ovat ne työntekijät, jotka työssään käyttävät julkista valtaa. Perustasolla työskentelevät nuoriso-ohjaajat, sosiaaliohjaajat, päiväkotien ja laitosten työntekijät ovat työsuhteisia. Järjestöissä tai yksityisellä sektorilla työskentelevät eivät myöskään ole virkasuhteessa.

Nykyisen lain puutteet asettavat lasten ja nuorten turvallisuuden ja koskemattomuuden vaaraan. Tämä ei ole hyväksyttävää. Lainsäädännön puutteet tulee korjata välittömästi. Työnantajan saama tieto lasten ja nuorten kanssa työskentelevän tuomiosta ei saa olla sattuman varassa. Lakimme tulee velvoittaa tuomioistuimet ilmoittamaan tällaisesta tuomiosta työnantajalle. Vain siten voimme suojella lapsia ja nuoria työasemansa kautta turvalliseksi koetun aikuisen seksuaaliselta häirinnältä.