Edelliset valtiopäivät hyväksyi tänä keväänä viime töikseen hautaustoimilain, jonka tarkoituksena oli mm. varmistaa, että kaikki vainajat, siis myös ne, jotka eivät ole minkään kirkon tai uskonnollisen yhdyskunnan jäseniä, saavat hautapaikan samansisältöisin ehdoin kuin evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsenet. Julkisuudessa on esiintynyt kirjoittelua siitä, etteivät evankelis-luterilaiset seurakunnat voi enää lainmuutoksen seurauksena antaa hautapaikkoja omina jäseninään oleville sotaveteraaneille ilmaiseksi. Vaikka tämä ei mielestämme pidä sinänsä paikkaansa, näyttää olevan tarpeen täsmentää juuri annettua, vahvistamatonta hautaustoimilakia lisäämällä siihen nimenomainen lainkohta, jossa asia todetaan.

Asian taustalla on evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tai seurakuntayhtymien velvollisuus ylläpitää yleisiä hautausmaita. Hautausmaa voi olla useamman seurakunnan tai seurakuntayhtymän yhteinen. Evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta tai seurakuntayhtymä on velvollinen vaadittaessa osoittamaan hautasijan vainajalle, jonka kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta oli kuolinhetkellä seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueella.

Evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta ja seurakuntayhtymä voivat hautaustoimilain 6 §:n nojalla periä maksuja hautasijan luovuttamisesta, hautaamiseen liittyvistä palveluista ja haudan hoidosta. Maksusääntelyllä on merkitystä uskonnosta riippumattoman yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tai seurakuntayhtymien yleisillä hautausmailla maksujen perusteiden tulee olla samat kaikille, joilla on oikeus tulla haudatuiksi tietylle hautausmaalle. Seurakunnittain ja hautausmaittain hinnat voivat vaihdella. Kirkkovaltuusto vahvistaa hautaustoimen hinnastot.

Perustuslakivaliokunnan asiaa koskevan lausunnon (PeVL 71/2002 vp) mukaan uskonnosta riippumattoman yhdenvertaisuuden turvaa 2 momentin säännös maksujen perusteiden samuudesta kaikille, joilla on oikeus tulla haudatuksi tällaiselle hautausmaalle. Säännös merkitsee perustelujen mukaan sitä, että maksuja ei voida määritellä erilaisiksi sillä perusteella, onko haudattava seurakunnan jäsen vai ei. Perustuslakivaliokunta kuitenkin pitää hyväksyttävänä, että maksujen perusteena otetaan huomioon jäsenyysaika kirkossa.

Hallintovaliokunnan asiaa koskevan mietinnön (HaVM 21/2002 vp) mukaan evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta ja seurakuntayhtymä voivat hautaustoimilakiehdotuksen 6 §:n nojalla periä maksuja hautasijan luovuttamisesta, hautaamiseen liittyvistä palveluista ja haudan hoidosta. Maksut saavat olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruiset. Lisäksi maksujen perusteiden tulee olla samat kaikille, joilla on oikeus tulla haudatuiksi seurakunnan tai seurakuntayhtymän hautausmaalle.

Säännös merkitsee sen perustelujenkin mukaan, että maksuja ei voida määritellä erilaisiksi sillä perusteella, onko haudattava seurakunnan jäsen. Hallintovaliokunta huomauttaa, että perustuslakivaliokunta pitää kuitenkin lausunnossaan hyväksyttävänä, että maksujen perusteena otetaan huomioon jäsenyysaika kirkossa.

Hallintovaliokunnan käsityksen mukaan perustuslakivaliokunnan lausunto merkitsee sitä, että on mahdollista poiketa hautaustoimilain valmistelussa omaksutusta samansuuruisten maksujen lähtökohdasta. Säädösvalmistelussa ei saadun selvityn mukaan ole pohdittu mahdollisuuksia erilaisille maksuporrastuksille esimerkiksi kirkon jäsenyyden ajallisen keston tai rintamaveteraanitunnuksen perusteella.

Hallintovaliokunta katsoo, että perustuslakivaliokunnan lausunnossa ilmaistun kannan perusteella on pikaisesti syytä ryhtyä erilliseen valmisteluun niiden edellytysten tarkemmaksi määrittelemiseksi, joilla voidaan poiketa samamaksuisuuden periaatteesta. Valiokunta pitää tärkeänä, että vastaisuudessakin on mahdollista noudattaa useiden seurakuntien nykyistä tapaa luovuttaa ilmainen hautasija sotaveteraaneille.

Katsomme tärkeäksi varmistaa lainmuutoksella mahdollisuus luovuttaa ilmainen hautasija kaikille sotaveteraaneille.