PERUSTELUT

Toimeentulotuessa huomioon otettavista tuloista on säädetty toimeentulotukilain 11 §:ssä. 11 §:n 3 momentin mukaan tuloina ei oteta huomioon vähintään 20:tä prosenttia ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Muut ansiotulot otetaan käytännössä täysimääräisesti huomioon. Säännös on ollut voimassa väliaikaisena, ja hallitus on esittänyt sen voimassaolon jatkamista väliaikaisella lainmuutoksella vuoden 2014 loppuun saakka.

Etuoikeutetun ansiotulon tarkoituksena on edistää henkilön mahdollisuuksia parantaa toimeentuloaan pienillä omilla ansioilla ja sijoittumista työelämään pysyvämmin. Määräaikaisesti voimassa olleen säännöksen on huomattu johtaneen toimeentulotukiasiakkaiden aikaisempaa oikeudenmukaisempaan kohteluun, työssäkäyvien asiakkaiden toimeentulotuen kohtuullisempaan tasoon ja kannustavuuden lisääntymiseen.

Toimeentulotuen saajista 71 % on yksin asuvia ja yksinhuoltajaperheitä on noin 12 %. Yksinhuoltajista neljännes saa toimeentulotukea. Stakesin selvityksen mukaan etuoikeutetun tulon käyttöönotto on hyödyttänyt erityisesti yksinhuoltajanaisia eli kannustanut heitä hankkimaan ansiotuloja. Koska etuoikeutettu tulo on talouskohtainen, se tukee varsinkin yhden ansiotulonsaajan talouksia. Näiden taloudellisesti haavoittuvien talouksien tukemiseksi on perusteltua korottaa etuoikeutetun tulon rajaa nykyisestä. Myös työttömiä kahden henkilön talouksia ajatellen nykyinen etuoikeutetun tulon määrä on riittämätön toteuttamaan aiotut vaikutukset. Jotta työelämän ulkopuolella olevat toimeentulotukea saavat henkilöt ottaisivat vastaan tilapäistä tai hyvin pienen tuntimäärän tarjoavaa osa-aikaista työtä, on etuoikeutetun tulon määrää nostettava kannustavammaksi.

Jos etuoikeutetun tulon rajaa korotetaan siten, että huomioon ei oteta vähintään 25:tä prosenttia ansiotuloista maksimimäärän ollessa 175 euroa, tarvitaan valtion budjettiin noin 15 miljoonan euron panostus. Esitämme, että säännös muutetaan pysyväksi.