Ehdotus neuvoston päätökseksi
Ehdotetun neuvoston päätöksen tarkoituksena on
vahvistaa vuonna 2002 perustetun Eurojust-yksikön roolia
rajat ylittävien, vakavien rikosten esitutkintaa ja syytetoimia
koordinoivana toimielimenä.
Nyt käsiteltävänä oleva
päätösehdotus perustuu 14 jäsenvaltion
aloitteeseen. Eurojustin tehtäviin ei ehdoteta merkittäviä muutoksia,
mutta sen kokoonpanoa ja kansallisten jäsenten roolia esitetään
vahvistettavaksi. Lisäksi ehdotetaan perustettavaksi erityinen
yksikkö kiireellisten tapausten käsittelyä varten.
Kansallisille jäsenille ehdotetaan tiettyjä vähimmäistoimivaltuuksia.
Myös kansallisten jäsenten tiedonsaantioikeutta
esitetään laajennettavaksi ja tietojenvaihtoa
tehostettavaksi Eurojust-yksikön sekä jäsenvaltioiden
ja kansallisten jäsenten välillä. Ehdotus
velvoittaa perustamaan kuhunkin jäsenvaltioon kansallinen
koordinaatiojärjestelmä tehostamaan tiedonkulkua
Eurojustin ja jäsenvaltioiden välillä.
Päätösehdotus sisältää lisäksi
säännöksiä Eurojust-yksikön
ja muiden yhteistyötahojen, kuten Europolin ja Euroopan
oikeudellisen verkoston, välisten suhteiden tiivistämisestä.
Päätösehdotuksessa säännellään
lisäksi Eurojust-yksikön suhteista kolmansiin
valtioihin.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti Eurojustin toiminnan
kehittämiseen ja tehostamiseen. Eurojustilla on keskeinen
ja kasvava rooli rajat ylittävien rikosten tutkinta- ja
syytetoimien koordinoimisessa. On tärkeää,
että sen toimintaa kehitetään käytännön
kokemusten perusteella.
Eurojust-yksikkö olisi jatkossakin säilytettävä rikostutkintaa
ja syytetoimia koordinoivana toimielimenä. Eurojust-yksikköä ei
tulisi kehittää ylikansalliseksi syyttäjäorganisaatioksi eikä sille
myöskään tulisi myöntää ylikansallisia
valvontavaltuuksia. Eurojust-yksikköä vahvistettaessa
ei muutenkaan tulisi mennä pidemmälle kuin mikä on
tarpeen, jotta Eurojust-yksikkö voi koordinointitehtävänsä asianmukaisesti
hoitaa.
Se, että oikeusapuyhteistyö toimii tehokkaasti
ja nopeasti, on sinänsä kannatettavaa. Artiklassa
5a ehdotettu kiireellisiä tapauksia varten perustettava
yksikkö, jossa kaikkien kansallisten jäsenten
olisi oltava ympärivuorokautisesti tavoitettavissa, vaikuttaa
tarpeettoman byrokraattiselta. Jatkokäsittelyssä tulisi
myös harkita muita tapoja sen varmistamiseksi,
että oikeusapupyyntöön saadaan
tarvittaessa vastaus jäsenvaltiosta mihin vuorokauden aikaan
tahansa.
Valtioneuvosto kannattaa sitä, että päätökseen
kirjataan nykykäytännön mukaisesti Eurojustin
mahdollisuus kollegiona antaa jäsenvaltioille
suosituksia toimivaltaristiriitojen ratkaisemisessa. Tällaisilla
suosituksilla, joita käytännössä on
myös noudatettu, voidaan estää ns. ne bis
in idem -tilanteiden syntyminen eli se, että henkilö joutuisi
tuomituksi samasta rikoksesta useassa jäsenvaltiossa. Kollegio
voisi antaa suosituksia myös ns. negatiivisista toimivaltaristiriidoista
eli esittää näkemyksensä siitä,
missä jäsenvaltiossa syyte tulisi nostaa, jos
yksikään toimivaltainen jäsenvaltio ei
ota rikosasiaa käsiteltäväkseen. Käytännössä se
on antanut suosituksia myös tällaisissa tilanteissa.
Yhteisten vähimmäistoimivaltuuksien määrittelemistä Eurojustin
kansallisille jäsenille voidaan tietyin varauksin ja selvennyksin
kannattaa. Saatujen tietojen mukaan jäsenten toimivaltuuksissa
nykyisin on suuria eroja, mikä on vaikeuttanut Eurojustin
toimintaa käytännössä. On esiintynyt
tilanteita, joissa Eurojustin kautta ei ole saatu riittävän
nopeasti välitettyä pyyntöä esimerkiksi
valvotun läpilaskun sallimiseksi. Kansallisille jäsenille
myönnettävien toimivaltuuksien tulee kuitenkin
olla riittävän joustavasti määritelty
ja siten, että toimivaltuus rajataan siihen, mikä on
tarpeen käytännön yhteistyön toimivuuden
varmistamiseksi. Suomessa tutkittavana olevassa asiassa lähtökohtana
tulisi olla se, että jäsen voisi ryhtyä toimenpiteisiin
asiassa vain kansallisen viranomaisen pyynnöstä ja tämän
antamien ohjeiden perusteella. Tilanteissa, joissa Suomelta pyydetään
oikeusapua, kansallisen jäsenen roolina tulisi olla oikeusapupyynnön
välittäminen toimivaltaiselle viranomaiselle.
Kansallisen jäsenen toimivalta päättää itse
oikeusaputoimenpiteestä tulisi rajata kiiretilanteisiin,
joissa yhteyttä toimivaltaiseen viranomaiseen ei saada.
Kansallisen jäsenen toimivaltuuksia on myös tarkasteltava
yhteydessä Eurojust-yksikön toimivaltasäännöksiin.
Eurojust-yksikölle ei tule myöntää operationaalisia
tutkintavaltuuksia tai syytetoimivaltaa.
Riittävä joustavuus tulisi säilyttää myös
tietojenvaihtoon liittyvissä säännöksissä.
Eurojustille tulisi toimittaa tietoa sen toiminnan kannalta merkityksellisistä asioista,
mutta jäsenvaltioita ei tulisi velvoittaa esimerkiksi ilmoittamaan
Eurojustille sellaisista vastavuoroisen tunnustamisen instrumentteihin
tai muuhun rikosoikeudelliseen yhteistyöhön liittyvistä soveltamistilanteista,
jotka eivät millään tavoin liity Eurojustin toimintaan
tai joissa esimerkiksi ei ole ilmennyt tarvetta saattaa asiaa Eurojustin
ratkaistavaksi. Kaiken kaikkiaan liiallista byrokratiaa tulisi välttää.
Päätösehdotuksen säännökset
Eurojustin tai sen kansallisen jäsenen oikeudesta saada
tietoa vaativat vielä lisäselvityksiä ja
tarkennuksia. Päätösehdotuksessa kansalliselle
jäsenelle ehdotetaan oikeus saada hyvinkin arkaluontoista
poliisin rikostiedusteluun liittyvää tietoa. Eurojustin
tai sen kansallisen jäsenen oikeus tiedonsaantiin tulisi
rajata vain siihen, mikä on tarpeen Eurojustin esitutkinnan
ja syytetoimien koordinointiin sekä jäsenvaltioiden
välisen rikosoikeusapuyhteistyön helpottamiseen
liittyvien tehtävien hoitamiseksi.
Oikeus päästä erilaisiin rekistereihin
tai saada niistä tietoa tulisi kuitenkin rajata siihen, mikä on
tarpeen Eurojustin toiminnassa. Ei myöskään
tule edellyttää tietojensaantioikeutta laajemmin
kuin mitä jäsenellä kansallisesti oman
lainsäädäntönsä mukaan
on. Tarkempaa selvitystä edellyttää myös
ehdotus Eurojustin kollegion pääsystä Europolin
analyysitietokantoihin, sillä se näyttäisi
edellyttävän Europol-yleissopimuksen muuttamista
ja merkitsisi muutosta jäsenvaltioiden ja Europolin välisen
tietojenvaihdon ja tiedonkäsittelyn nykytilaan ja sopimuspohjaan.
Valtioneuvosto kannattaa yhteistyön tiivistämistä Eurojust-yksikön
ja muiden toimijoiden, kuten Europolin ja EJN:n, välillä.