Yleisperustelut

Lakivaliokunnan lähtökohtia

Lakivaliokunta on käsitellyt asiaa oman toimialansa puitteissa ja siten tarkastellut ehdotettuja säännöksiä ennen kaikkea tuomioistuinlaitoksen, syyttäjälaitoksen ja ulosottotoimen kannalta.

Sähköisen viestinnän ja automaattisen tietojenkäsittelyn käyttämisestä yleisissä tuomioistuimissa säädettiin laki vuonna 1993. Lakia on muutettu vuonna 1997, jolloin myös lain nimike muutettiin laiksi sähköisestä viestinnästä oikeudenkäyntiasioissa. Tuolloin lain soveltamisalaa ehdotettiin laajennettavaksi hallintotuomioistuimiin, mutta eduskuntakäsittelyssä ilmeni, ettei siihen vielä silloin ollut edellytyksiä.

Hallintoasioiden puolelle sähköistä asiointia koskevat säännökset ulotettiin, kun laki sähköisestä asioinnista hallinnossa tuli voimaan vuoden 2000 alussa. Nyt ehdotetaan em. oikeudenkäyntiasioita koskevan lain ja sähköistä asiointia hallinnossa koskevan lain yhdistämistä. Samalla lain soveltamisala laajennetaan myös hallintotuomioistuimiin, erityistuomioistuimiin ja hallintoasioiden muutoksenhakuun myös hallintoviranomaisessa tai muussa lainkäyttöelimessä.

Uusi laki on laadittu yleislaiksi, jota sovelletaan, ellei muualla ole erikseen toisin säädetty. Tästä on seurannut linjaratkaisu, jonka mukaan tässä yhteydessä ei tehdä viittaussäännöksiä muuhun lainsäädäntöön. Syynä tähän ratkaisuun on ollut ennen kaikkea se, että lain soveltamisalan laajuuden vuoksi tällaisia viittaussäännöksiä olisi tullut tehtäväksi lukuisasti. Viittaussäännöksiä voidaan tarvittaessa tehdä myöhemmin asianomaista lainsäädäntöä muutoin muutettaessa, jos tämä harkitaan tarpeelliseksi.

Sähköisestä viestinnästä oikeudenkäyntiasioissa saadut kokemukset ovat olleet rohkaisevia: sen johdosta ei tiettävästi ole tapahtunut oikeudenmenetyksiä eikä väärinkäytöksiä. Tosin tuomioistuinten henkilökunta on aika ajoin joutunut vaikeuksiin teknisten ongelmien kanssa.

Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä omalta osaltaan seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Koulutus ja tiedottaminen

Uuden yleislain ja tuomioistuimia muutoin koskevien lakien, kuten oikeudenkäymiskaaren, eräiden asiakirjain lähettämisestä tuomioistuimille annetun lain ja säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain, välillä ei ole ristiriitaisuutta. Myös uuden lain suhde eräisiin muihin yleislakeihin on selkeästi säännelty. Uusi laki ei siten vaikuta esimerkiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaisiin menettelyihin eikä salassapidon laajuuteen.

Uusi laki noudattelee pääosin samoja periaatteita kuin kumottavaksi esitetty laki sähköisestä viestinnästä oikeudenkäyntiasioissa, joskin lain terminologia muuttuu jonkin verran. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa voitiin todeta, että uuden lain säännösten keskinäinen suhde — ilmeisesti säännösten yleisluonteisuuden takia — osoittautui paikoin vaikeasti aukeavaksi. Tämä, kuten myös sähköisen asioinnin monipuolistuminen ja laajentuminen sekä tietotekniikan nopea kehitys, asettaa virastojen henkilökunnille uusia vaatimuksia ja edellyttää rittävää ja laaja-alaista koulutusta sekä tarkkoja toimintaohjeita.

Sähköisten tiedonsiirtomenetelmien käytön lisääminen asettaa myös erityisiä vaatimuksia teknisten järjestelmien toimivuudelle, järjestelmien häiriöttömyydelle ja yhteensopivuudelle. Viestien välittämisen on oltava luotettavaa ja turvallista.

Laissa ei yleisesti edellytetä allekirjoitusvarmenteiden eikä sähköisten henkilökorttien käyttöönottoa. Muiden kuin laatuvarmenteeseen perustuvien ja turvallisella allekirjoituksen luomisvälineellä luotujen kehittyneiden sähköisten allekirjoitusten osalta allekirjoitusvaatimuksen täyttyminen jätetään viranomaisen harkintaan. Viranomaisen sisäistä toimivaltaa tämän harkinnan suorittamiseen ei myöskään ehdoteta sidottavaksi. Viranomaiset voivat siten muodostaa kantansa tiettyjen teknisten ratkaisujen hyväksyttävyyteen joko yleisesti tai tapauskohtaisesti.

Valiokunta katsoo, että sähköisten asiointipalvelujen erilaisten teknisten ratkaisujen vuoksi viranomaisten ja tuomioistuinten on syytä aktiivisesti tiedottaa siitä, mihin teknisiin ratkaisuihin tarjottavat sähköiset palvelut perustuvat. Tiedottamisvelvoite koskee luonnollisesti myös sitä, miten viranomaispalveluja voidaan käyttää sähköisesti.

Lakiehdotuksen soveltuvuus ulosottoasioihin

Esityksen perusteluissa todetaan, että hallituksen esityksessä laiksi ulosottolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 216/2001 vp) on eräitä sähköistä asiointia koskevia säännöksiä, jotka perustuvat tässä hallituksen esityksessä kumottaviksi ehdotettuihin säädöksiin. Hallituksen esityksiä käsiteltäessä tulisi pyrkiä huolehtimaan siitä, että ulosottolain säännökset sähköisestä asioinnista olisivat yhteensopivia nyt ehdotettujen säännösten kanssa.

Kun sähköistä asiointia koskevia säännöksiä on käsitelty lakivaliokunnassa, on samalla kiinnitetty huomiota niiden ja mainitun, parhaillaan lakivaliokunnassa käsiteltävänä olevan ulosottolain muuttamista koskevan esityksen yhteensopivuuteen. Valiokunta on todennut, että lakien yhteensovittamiseksi ulosottolakiehdotukseen tarvitaan pari muutosta. Valiokunta huolehtii niiden esittämisestä ao. mietinnössä.

Lakiehdotuksen soveltaminen syyttäjälaitoksessa

Valiokunta on todennut, että säännökset eivät sovellu syyttäjälaitoksen toimintaan parhaalla mahdollisella tavalla. Valiokunta esittää huomautuksensa tarkemmin yksityiskohtaisissa perusteluissa.