Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 25 päivänä lokakuuta 2005 lähettäessään hallituksen esityksen laiksi joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain, rikoslain 17 luvun 6 §:n ja järjestyksenvalvojista annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 167/2005 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi lakivaliokuntaan samalla määrännyt, että liikenne- ja viestintävaliokunnan on annettava asiasta lausunto lakivaliokunnalle.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
lainsäädäntöneuvos Ilari Hannula, oikeusministeriö
hallitusneuvos Tuula Ikonen, liikenne- ja viestintäministeriö
ylitarkastaja Riitta Aulanko, sisäasiainministeriö
tarkastusmaksuyksikön päällikkö Petri Lumijärvi, Ratahallintokeskus
tarkastaja Reijo Hyvänen, Helsingin poliisilaitos
toimitusjohtaja Matti Lahdenranta, Helsingin kaupungin liikennelaitos
toimitusjohtaja Matti Rainio, Tampereen kaupungin liikennelaitos
hallintoyksikön päällikkö Terhi Wainio-Biese, YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
hallintojohtaja Pertti Saarela, VR-Yhtymä Oy
Joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain soveltamisala laajennetaan koko maata kattavaksi. Liputta matkustamisen vähentämiseksi tarkastusmaksun perimisoikeuden saaneiden julkisyhteisöjen välistä yhteistoimintaa tehostetaan, säädetään mahdollisuus käyttää järjestyksenvalvojia apuna lippujen tarkastuksessa ja liputta matkustavien poistamisessa ja korotetaan joukkoliikenteen tarkastusmaksun suurinta sallittua määrää. Lisäksi tarkastusmaksun perimisoikeuden myöntämistä ja peruuttamista, matkalipun tarkastajaa ja muutoksenhakua koskevia säännöksiä täsmennetään. Rikoslakiin ja järjestyksenvalvojista annettuun lakiin tehdään vähäisiä muutoksia.
Esityksen keskeisenä tavoitteena on laajentaa tarkastusmaksulain soveltamisala koko maata kattavaksi. Tarkastusmaksujärjestelmän käyttöönotto tehdään entistä laajemmin mahdolliseksi silloin, kun kunta arvioi sen perustelluksi ja kun laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Valiokunta toteaa, että soveltamisalan laajentuminen vaikuttaa käytännössä linja-autoliikenteeseen, sillä kaikki raideliikenne on jo järjestelmän piirissä.
Asiantuntijakuulemisessa on pidetty hyvänä sitä, että tarkastusmaksujärjestelmä luo edellytyksiä avoimen rahastuksen käytölle, sillä tämä nopeuttaa joukkoliikennettä. Joukkoliikenteen nopeuttaminen onkin asiantuntijakuulemisessa mainittu joukkoliikenteen kehittämisen perustavoitteena. Tarkastusmaksulain soveltamisalan laajennuksen avulla pyritäänkin täten parantamaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Tämän lisäksi soveltamisalan laajentaminen on tarpeen myös yhdenvertaisuussyistä.
Asiantuntijakuulemisessa valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että nykyinen tarkastusmaksujärjestelmä esitetyssäkään muodossa ei anna mahdollisuuksia riittävällä tavalla puuttua sellaisten matkustajien toimintaan, jotka matkustavat jatkuvasti ilman matkalippua. Valiokunnan mielestä tulisikin edelleen aktiivisesti tutkia mahdollisuutta saattaa jatkuva ja piittaamaton liputta matkustaminen rangaistavaksi teoksi. Hallitus toteaa esityksessään, että kriminalisointi saattaisi kohdistua tällöin vähävaraiseen kansanosaan. Valiokunta toteaa kuitenkin, että matkalippu vaaditaan yhtälailla kaikilta matkustajilta. Erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa olevien tasavertaista mahdollisuutta käyttää joukkoliikennettä tuetaan jo mm. erilaisten lipputyyppien avulla. Lisäksi yhteiskunnan yleiset tukirakenteet tarjoavat mahdollisuuden hankkia lippu myös tilanteessa, jossa henkilön varallisuustilanne on heikko. Vähävaraisuus ei ole oikeutus eikä siitä saa muodostua oikeutusta liputta matkustamiselle, eikä sille näin ollen voida asettaa merkitystä arvioitaessa yksittäistapauksessa liputta matkustaneen henkilön teon moitittavuutta.
Valiokunnan huomiota on toisaalta kiinnitetty siihen, että hallituksen esityksen perusteluissa vähävaraisuuteen liittyvä peruste on vain yksi näkökohta muiden joukossa. Muita kriminalisointia vastaan puhuvia seikkoja ovat järjestelmien päällekkäisyys ja rangaistavuuden rajaamiseen liittyvät periaatteelliset ongelmat sekä vaikeus kohdentaa rangaistus moitittavimpaan taloudellisen hyödyn tavoitteluun. Tämän lisäksi on painotettu, että sitä paitsi vakavimmissa tapauksissa voi jo nyt toteutua rangaistava teko, kuten petos, maksuvälinepetos, väärän henkilötiedon antaminen viranomaiselle tai väärennös. Valiokunta pitää kuitenkin jatkuvaa tavanomaista liputta matkustamista sellaisena piittaamattomuutta lain määräyksistä osoittavana toimintana, että siihen tulee voida puuttua muutoin kuin vain tarkastusmaksuteitse. Tämän vuoksi valiokunta esittää, että lakivaliokunta mietinnössään kiinnittää huomiota tähän ongelmaan.
Lausuntonaan liikenne- ja viestintävaliokunta esittää lakivaliokunnalle,
että lakivaliokunta ottaa huomioon, mitä edellä on esitetty.
Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2005
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Mika Boedeker