Perustelut

Julkisen palvelun tehtävä

Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 § määrittelee yhtiön julkisen palvelun. Tätä tehtävää tarkennettiin vuonna 2005 kyseisen lain uudistuksella, joka tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Yhtiön tulee erityisesti tukea kansanvaltaa ja tuoda erilaisia mielipiteitä esille. Julkiseen palveluun katsotaan kuuluvaksi myös kotimaisen kulttuurin tuottaminen, sivistys- ja tasa-arvonäkökohtien huomioonottaminen ohjelmistoissa, lastenohjelmien lähettäminen sekä hartausohjelmien tarjoaminen.

Määrittelyssä painottuu myös kielellinen tasavertaisuus. Yhtiön tehtävänä on lähettää ohjelmia paitsi suomen- ja ruotsinkieliselle myös saamen-, romani- ja viittomakieliselle väestölle. Yleisradio Oy, jäljempänä Yleisradio, lähettää ohjelmia myös vähemmistö- ja erityisryhmille, ja yhtiön arvoja ovat suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus. Yleisradion tulee ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa. Sen tulee myös varmistaa, että viranomaistiedotukset voidaan lähettää kaikissa olosuhteissa ja että poikkeusoloissakin sähköinen viestintä toimii.

Kertomuksessa todetaan, että vuosina 2005—2006 katsojien ja kuuntelijoiden tyytyväisyys Yleisradion ohjelmatarjontaan on säilynyt hyvin vahvana ja jopa hieman kasvanut. Suomalaisista 83 prosenttia oli vähintään melko tyytyväisiä yhtiön radion, television ja internetin tarjontaan. Tyytyväisyys heijastuu myös arvostuksena julkisen palvelun tehtävää kohtaan.

Valiokunta on aiemmin käsitellessään Yleisradion toimintakertomusta mietinnöissään LiVM 21/2004 vp ja LiVM 12/2005 vp painottanut sitä, että yhtiön ohjelmisto on kattavaa, laadukasta sekä monipuolista ja monimuotoista. Erityisesti on valiokunnan näkemyksen mukaan syytä nyt painottaa toiminnan laadukkuutta ja julkisen palvelun merkitystä. Yleisradion julkinen palvelu ja sen menestyksellinen toteuttaminen ovat yhtiön erityisaseman perusta. Kansalaisten tyytyväisyys tähän keskeiseen toimintaan osoittaa, että Yleisradio on kertomuskaudella täyttänyt hyvin sille asetetut monipuoliset vaatimukset.

Yleisradion tehtävässä painottuvat toisaalta suurten kansalaisryhmien palvelu, esimerkiksi luotettavassa tiedonvälityksessä ja kansaa yhdistävässä urheiluselostuksessa, ja toisaalta kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatteesta johtuva erityisryhmien tarpeiden huomioon ottaminen. Väestön eri kieliryhmien ja erilaisten erityis- ja vähemmistöryhmien kohdalla Yleisradio on käytännössä ainoa palvelujen tarjoaja. Siksi on valiokunnan näkemyksen mukaan välttämätöntä hyväksyä se, että yhtiön laajassa tarjonnassa näille ryhmille suunnattu osuus ohjelmatarjonnasta ylittää selvästi tämän väestönosan osuuden koko katsoja- ja kuulijakunnasta.

Luotettava ja riippumaton uutisvälitys sekä korkeatasoinen, yhteiskunnallisesti ja poliittisesti tasapuolinen ajankohtaisohjelmisto kuuluvat valiokunnan arvion mukaan Yleisradion julkisen palvelun merkittävimpien tehtävien joukkoon. Myös alueellinen uutistoiminta radiossa ja televisiossa on tärkeää yhteiskunnallisen tasavertaisuuden kannalta. Yleisradiolla on aivan erityinen vastuu viranomaisviestien ja hätätiedotusten välittämisessä suurille kansanosille. Valiokunta painottaa, että tämän tehtävän häiriötön suorittaminen kaikissa ennakoitavissa olevissa tilanteissa on aivan välttämätöntä.

Kanavat ja ohjelmistot

Viime vuosina viestintäalan muutos on ollut erittäin nopeaa. Uusia kaupallisia radio- ja televisiopalveluita on tullut tarjolle runsaasti. Yleisradion ohjelmatarjonta on kuitenkin säilyttänyt katsojien kiinnostuksen laajentuneesta ohjelmistojen kokonaistarjonnasta huolimatta. Median yleisen viihteellistymisen myötä laadukkaiden asiaohjelmien arvostus on noussut yleisön silmissä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan katsojat pitävät erityisesti arvossaan Yleisradion asiaohjelmien riippumattomuutta ja sisältöjen eettisyyttä. Yleisradion monimuotoinen ohjelmisto sisältää entistä enemmän etnisiä vaikutteita ja näkökulmia muihin kulttuureihin, ja yhtiö onkin useimmilla kulttuuriohjelmistojen ohjelma-alueilla, mukaan luettuna draama ja klassinen musiikki, ylivoimaisesti suurin ja joillakin alueilla myös ainoa kotimainen toimija. Kotimainen, laadukas viihde kuuluu edelleen myös Yleisradion toimialaan, varsinkin koska sillä on voimakas positiivinen vaikutus yleisösuhteeseen ja katsojien halukkuuteen maksaa televisiomaksu. Yleisradion monipuolinen ruotsinkielinen peruspalvelu ja ruotsinkielinen ohjelmisto täydentävät näkökulmallaan suomenkielistä tarjontaa ja ovat arvokas lisä kokonaistarjonnassa.

Yleisradion televisio- ja radio-ohjelmistoja koskeneessa keskustelussa on usein painottunut vertailu eri kanavien paremmuudesta ja kanavien kohderyhmien merkittävyydestä yhtiön toiminnalle. Valiokunta toteaa, että julkisen palvelun tosiasiallinen sisältö ja kohderyhmien tavoittaminen on ennen kaikkea sidoksissa ohjelmistojen sisältöön ja ohjelmien laatuun. Tämä edellyttää valiokunnan näkemyksen mukaan voimavarojen ohjaamista yhä tehokkaammin hallinto-organisaatiosta ohjelmien tekoon ja hankintaan.

Kaupallisten kanavien usein hyvin kansainvälinen tarjonta näkyy esimerkiksi kiristyvänä kilpailuna lapsikatsojista. Yleisradion lastenohjelmat ovat perinteisesti saaneet tutkimuksissa kiitettäviä arvosanoja lasten vanhemmilta. Niitä on pidetty lasta arvostavina, kehittävinä ja viihdyttävinä, ja niihin on liitetty sekä väkivallattomuus että turvallisuus. Valiokunta pitää tärkeänä, että Yleisradio edelleen huolehtii asemastaan vahvana lastenohjelmien tarjoajana siten, että lapsilla ja perheillä on valittavana ylikansallisten lastenohjelmien lisäksi myös kotimainen, omaan yhteiskuntaan ja kulttuuriin pohjautuva, lapsille turvallinen ja laadukas ohjelmatarjonta.

Internetpalvelujen suurena käyttäjäryhmänä nuorilla ja nuorilla aikuisilla on mahdollisuus tutustua kotimaiseen ja ulkomaiseen mediakenttään hyvin laajasti. Valiokunta korostaa nuorten ja nuorten aikuisten muodostaman kohderyhmän merkitystä Yleisradion sekä nykyiselle että erityisesti tulevalle toiminnalle. Nuoret ja nuoret aikuiset on otettava huomioon myös ohjelmistoratkaisuja ja voimavarapäätöksiä tehtäessä. Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota laadukkaisiin koulujen opetusohjelmiin ja aikuisopetusohjelmiin, jotka kuuluvat kertomuksen mukaan 12 arvostetuimman Yleisradion julkisen palvelun joukkoon.

Valiokunta toteaa, että menestyminen suurissa urheilutapahtumissa on perinteisesti ollut suomalaisille tärkeä itsetunnon kohottaja ja kansaa henkisesti yhdistävä tekijä. Suurten urheilutapahtumien välittäminen suomalaisille on yksi tärkeistä julkisen palvelun tehtävistä. Nuorten arkiliikunnan vähentymisen myötä urheilutapahtumilla ja laadukkailla liikunta- ja urheiluohjelmilla on kasvava merkitys nuorten terveiden elintapojen edistäjänä. Tämän johdosta tulee Yleisradion jatkossakin voida panostaa suomalaisille tärkeiden kansainvälisten suurten urheilutapahtumien kattavaan ja maksuttomaan välittämiseen.

Tekniikan kehittyminen avaa yhä uusia mahdollisuuksia ohjelmien katsojille ja kuuntelijoille. Yleisradion on seurattava mukana monimediaalisessa kehityksessä. Valiokunta pitää hyvänä yhtiön avauksia uusiin internet-, laajakaista- ja mobiilipalveluihin. Nämä toimintamuodot ovat tärkeitä erityisesti nuoremman väestönosan tavoittamiseksi.

Syyskuussa 2006 on avattu Elävä arkisto, joka koostuu Yleisradion radio-, tv- ja valokuva-arkistojen tallenteista sekä filmiyhtiöiltä ostetuista filmiaineistoista. Valiokunta pitää Yleisradion kansallista ääni- ja kuva-arkistoa tärkeänä osana yhtiön julkista tehtävää. Vuonna 2007 on avattu puolestaan Areena-palvelu, joka tarjoaa uuden mahdollisuuden seurata jälkikäteen ohjelmistoja, jotka on lähetetty radio- tai tv-kanavilla. Yleisradion Areena on kansainvälisestikin arvioiden mittava laajakaistajakelua hyödyntävä julkinen palvelu.

Erityisryhmät

Valiokunta toteaa, että Yleisradio on maassamme ainoa organisaatio, jonka tehtävänä on tarjota erityisryhmille mahdollisuudet tasavertaiseen yhteiskunnalliseen tiedonsaantiin ja monipuolisiin mediapalveluihin. Käsiteltävänä olevan kertomuksen mukaan erityis- ja vähemmistöryhmien palveluun on vuosina 2005—2006 panostettu aiempaa enemmän. Vuonna 2005 Yleisradiossa on laadittu erityis- ja vähemmistöryhmien palvelustrategia vuosiksi 2006—2010. Sen tavoitteena on erityis- ja vähemmistöryhmille suunnatun perustiedonvälityksen turvaaminen ja heidän kansalaisvalmiuksiensa lisääminen. Lisäksi halutaan kehittää ja vahvistaa heidän yhteisöllistä hyväksyntäänsä ja osallisuuttaan yhteiskunnan toimintoihin.

Maassamme on arviolta 740 000 eriasteisesti kuulovammaista henkilöä, joista noin 30 000 ei pysty kuulemaan televisio-ohjelmien ääntä kunnolla edes apuvälineiden avulla. Tähän katsojien ryhmään kuuluvat myös kuurosokeat sekä viittomakieliset kuurot. He eivät pysty seuraamaan kuin murto-osaa kotimaisista televisio-ohjelmista, koska niissä ei ole tekstitystä. Väestön vanhentuessa myös ikähuonokuuloisten määrä kasvaa koko ajan.

Yleisradion mukaan digi-tv on mahdollistanut uusia julkiseen palveluun sopivia erityispalveluita. Tällaisia ovat erityisesti kuulovammaistekstityksen laajentaminen ja huononäköisille suunnattu äänitekstityspalvelu, joka aloitettiin vuonna 2005. Äänitekstityspalvelu kattaa yhtiön arvion mukaan 30 % kotimaisista ohjelmista. Päivittäiset viittomakielisten uutiset välitetään myös internetissä ja mobiilisti.

Asiantuntijakuulemisessa on Kuulonhuoltoliitto ry tuonut esiin, että Suomessa Yleisradio tekstittää tällä hetkellä vain noin 20 prosenttia kotimaisista ohjelmistaan. Tekstityksen lisäys on viime vuosien aikana ollut vain viisi prosenttia. Kuulonhuoltoliitto pitää kehityssuuntaa sinänsä myönteisenä, mutta edelleenkin tekstityksen osalta ollaan kaukana eri katsojaryhmien yhdenvertaisesta kohtelusta. Liitto painottaa, että kotimaisten TV-ohjelmien tekstitys on ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuuskysymys.

Suomessa on noin 5 000 henkilöä, jotka käyttävät ensimmäisenä kielenään viittomakieltä. Kuurojen Liitto ry on eri yhteyksissä tuonut esiin huolensa siitä, että se palvelu viittomakielellä, jota Yleisradio toteuttaa, ei ole riittävää palvelemaan viittomakielisiä kielivähemmistönä. Ainoana palvelumuotona ovat olleet viiden minuutin mittaiset uutiset sekä viikonloppuisin digikanavalla nähty Viikko viitottuna -ohjelma. Viiden minuutin uutiset jäävät käytännössä pääotsikkotasolle, niihin ei ajan puutteen vuoksi sisälly syventävää materiaalia, puhumattakaan että tarjolla olisi lisäksi A-studion kaltaista täydentävää ohjelmistoa.

Kuurojen liiton mielestä Yleisradion vähemmistö- ja erityisryhmiä koskeva strategia ei ole konkretisoitunut uudeksi viittomakieliseksi palvelutarjonnaksi. Internet-tarjonnan lisääminen on tarkoittanut liiton mielestä vain sitä, että television viittomakieliset lähetykset ovat nähtävissä myös verkossa. Internetiin voisi tuottaa myös uutta ja erilaista aineistoa viittomakielellä. Viittomakielelle tulkattuina ohjelmina harvinaisia poikkeuksia, ja toki tärkeitä, ovat yleensä lähinnä vain vaaleihin liittyvät keskustelutilaisuudet.

Monessa maassa, kuten Yhdysvalloissa, Ranskassa, Hollannissa ja Israelissa, kotimaisten ohjelmien tekstitysvelvoite perustuu lainsäädäntöön tai toimilupasopimuksen ehtoihin. Isossa-Britanniassa julkisen palvelun yhtiö BBC tekstittää pääkanavillaan yli 90 % ohjelmista ja muilla kanavilla yli 80 % ohjelmista.

Yleisradion toimitusjohtaja Jungner on valiokuntakuulemisessa ilmoittanut, että Yleisradio lisää tekstitettyjen ohjelmien määrän 30 %:iin kotimaisista ohjelmista.

Valiokunta korostaa, että Yleisradion tulee edelleen panostaa tärkeänä osana julkista palvelutehtäväänsä ohjelmien tekstitysten lisäämiseen, jotta vaikeasti kuulovammaiset ja kuurot ja muut vastaavassa asemassa olevat henkilöt pystyisivät seuraamaan ohjelmien puhuttua kieltä. Tämä palvelee myös maahanmuuttajia, eri kielivähemmistöjä ja henkilöitä, joilla on erityyppisiä oppimisvaikeuksia sekä yhä kasvavana ryhmänä ikähuonokuuloisia. Erityisryhmille suunnattuja räätälöityjä ohjelmia tulee lisätä ja palveluja monipuolistaa, käyttäen täysimääräisesti hyväksi digitekniikan ja internetin mahdollistamia lisäpalveluita. Muista Euroopan yleisradiomaista saatujen kokemusten perusteella internetin oheispalvelut sekä mobiilit palvelut voivat tehokkaasti tukea Yleisradion julkisen palvelun tehtävää.

Saamenkielinen väestönosa

Saamenkielisten palveluja on lisätty aloittamalla saamenkielisten lastenohjelmien tuottaminen osana pohjoismaista yhteistyötä. Saamenkielisiä radion ja tv:n uutisia voi nyt seurata Saamen radion internetsivuilla, joilla uutiset ovat myös tekstimuodossa. Saamen Radio lähettää noin 2 000   tuntia  ohjelmaa   vuodessa   Pohjois-Lapin alueella. Ohjelmisto koostuu uutis-, ajankohtais-, kulttuuri-, viihde-, lasten-, nuorten- ja hartausohjelmista.

Saamelaiskäräjät antoi lausuntonsa Yleisradion kertomuksesta 31.8.2007. Tämän jälkeen on tapahtunut positiivista kehitystä yhtiön saamenkielisen tarjonnan osalta. Saamelaiskäräjät on lausunnossaan valiokunnalle painottanut erityisesti saamenkielisten lastenohjelmien merkitystä. Saamenkielisten lastenohjelmien tarjonnan tulee olla pysyvää ja ohjelmien tekemiseen tulee varata riittävä määrä resursseja.

Syyskuussa 2007 näytettiin Yleisradion kanavilla ensimmäinen osa 15 jakson saamenkielisten lastenohjelmien sarjasta. Lastenohjelmat on tehty yhteistyössä Yleisradion Sámi Radion ja Ruotsin STV Sápmin kanssa. Yleisradion jo päättämä rahoitus riittää siihen, että lastenohjelmia voidaan lähettää kevään 2008 aikana. Tarjonta on saamelaiskäräjien mielestä riittämätöntä ja vaikeuttaa pysyvän pohjan luomista lastenohjelmien tuottamiselle.

Saamenkielisillä lastenohjelmilla on suuri vaikutus saamelaisten oman kielen arvostuksen kohoamiseen ja kielen käytön lisääntymiseen. Oman kulttuurin heijastuminen mediassa auttaa vahvan saamelaisidentiteetin luomiseen. Saamelaiskäräjät painottaa, että varsinkin erittäin uhanalaisten inarin- ja koltansaamen lastenohjelmien tuottaminen on täysin Yleisradion tarjonnan varassa.

Saamenkieliset TV-uutiset oli 27.4.2007 alkaen siirretty näytettäväksi pelkästään FST5-kanavalla ilman pysyvää lähetysaikaa ruotsinkielisten ohjelmien lakattua keskiyön tienoilla. Nyt on palattu säännöllisiin lähetysaikoihin Pohjois-Suomen osalta, ja uutiset näytetään FST5-kanavalla ilman tekstitystä päivittäin kello 18.15. Saamelaiskäräjät toteaa, että tarjonta ei edelleenkään kata saamelaisia muualla Suomessa, ja saamenkieliset TV-uutiset tulisikin saattaa näkymään koko maassa kansalliskielillä tekstitettyinä siten, että ne lähetetään säännöllisesti parhaaseen katseluaikaan tietyllä kanavalla.

Valiokunta toteaa, että maamme saamenkielisen väestönosan oman kielen ja kulttuurin kannalta Yleisradion saamenkieliset uutis- ja ajankohtaisohjelmat ja erityisesti uudet lastenohjelmat ovat erityisen tärkeitä. Lastenohjelmien rahoitusta, uutislähetysten ajankohtaa ja lähetysten kattavuutta koskeviin ongelmiin tulee aktiivisesti hakea saamenkielisen väestönosan tarpeita vastaavat ratkaisut.

Ylen hallinto vuosina 2005 ja 2006

Kertomusvuosina tehtiin päätöksiä yhtiön talouden tasapainottamiseksi sopimusmuutoksin, yhtiön rakennetta uudistamalla, tehostamalla ohjelmatoiminnan ja tukitoimintojen prosesseja sekä ohjelmatoimintaan liittyvin linjauksin. Yleisradiosta annetun lain muutokset astuivat voimaan vuoden 2006 alusta, jolloin hallintoneuvoston ja hallituksen tehtävät ja kokoonpano muuttuivat. Vuonna 2006 päätettiin myös Yleisradion organisaatiouudistuksesta.

Valiokunta toteaa, että Yleisradiossa on tehty suuria järjestelyjä. Organisaatiota on muutettu ja kanavaverkkoa on rakennettu uudelleen. Asiantuntijakuulemisessa on toisaalta tuotu esiin, että organisaatiomuutos on perusteeltaan terve ja kanavaverkkoa on rakennettu uudelleen oikeaan aikaan, ja näitä toimenpiteitä on pidetty oikeansuuntaisina. Toimenpiteet ovat näin mahdollistaneet Yleisradion sopeuttamisen uudistuvaan toimintaympäristöön ja ovat siten osaltaan myötävaikuttaneet julkisen palvelun tehtävän toteuttamiseen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Yleisradiossa onkin jouduttu tekemään suuria myös henkilöstöön vaikuttavia uudelleenjärjestelyjä ja toisaalta asiantuntijakuulemisessa onkin todettu, että ohjelmatoiminnan tuottavuuden tehostamisessa uusien toiminta- ja tuotantotapojen avulla on vain osin onnistuttu. Valmistusprosessia ideasta tuotteeksi pidetään liian hajautettuna ja katsotaan, että jatkuva organisaatiomuutos ei myöskään luo pohjaa luovuudelle ja kehittelylle.

Asiantuntijakuulemisessa on myös kiinnitetty huomiota kertomusvuosien jälkeisiin toimiin, kuten siirtymiseen digitelevisioon. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että uuden teknologian käyttöönotto ei ole kaikilta osin onnistunut, ja edelleen myös siihen, että kertomuksessa korostuvat liikaa tehokkuus ja taloudellisuus sisällön ja laadun kustannuksella.

Rahoituspohja

Yleisradion tilikauden tulos on molempina kertomusvuosina tappiollinen. Vuonna 2005 tappio oli 7,7 % liikevaihdosta ja 4,3 % vuonna 2006. Talous on tarkoitus saattaa tasapainoon vuonna 2008. Tämän päämäärän toteuttaminen on valiokunnan saaman selvityksen mukaan entistä haasteellisempaa vuonna 2007 yli 50 000 irtisanotun televisiomaksun vuoksi. Tästä aiheutuu nimittäin Yleisradion budjettiin noin 10 miljoonan euron vaje. Valiokunnan saaman tiedon mukaan vielä vakavampaa Yleisradion rahoituksen kannalta on, että arviolta noin 200 000—250 000 televisiomaksua jätetään maksamatta. Tämä aiheuttaa arviolta noin 40—50 miljoonan euron vajauksen Yleisradion rahoitukseen. Valiokunta katsoo, että televisiomaksujen tarkastustoimintaa tulee tehostaa.

Valiokunta kantaakin huolta Yleisradion taloudesta ja talouden kehityksen vaikutuksista julkisen palvelun tehtävän toteuttamiselle. Taloutta selvitettäessä vuonna 2008 asetettavan työryhmän tulee selvittää, miten Yleisradion toiminnan rahoitus saadaan turvattua. Asiantuntijakuulemisessa valiokunnalle on mahdollisena skenaariona esitetty näkemys, että televisiomaksut eivät enää ole toteuttamiskelpoinen rahoitusmalli. Perusteluna tälle on esitetty alan teknisen kehityksen mukanaan tuoma viestintäkentän muutos. Valiokunta toteaa, että toisaalta myös budjettirahoitukseen liittyy suuria kysymyksiä esimerkiksi demokraattisen julkisen sanan toiminnan ja sananvapauden osalta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että tulevaisuuden rahoituspohjaa arvioitaessa varaudutaan tulevaan kehitykseen ja viestintäkentän muutokseen siten, että Yleisradio jatkossakin kykenee täyttämään julkisen palvelun tehtävän. Eri rahoitusmalleja arvioitaessa tulee pitää mielessä Yleisradion erityisasema kaikille väestöryhmille ohjelmistoja tuottavana toimijana. Näin toimintaa ei voidakaan mitata yhtä helposti kuin muiden, kaupallisten toimijoiden toimintaa, jossa esimerkiksi katsoja- ja kuuntelijalukuja voidaan pitää toiminnan arviointiperustana. Valiokunta korostaa, että televisiomaksut Yleisradion rahoituspohjana säilyttävät kansalaisten hyväksynnän ainoastaan laadukkaan ohjelmatarjonnan kautta. Tämän vuoksi Yleisradion toiminnan on jatkossakin keskityttävä sisältöihin, palveluihin ja niiden toimivuuteen sekä ennen kaikkea laatuun.