LISÄTALOUSARVIOALOITE 73/2008
vp
LTA 73/2008
vp - Tuula Väätäinen /sd ym.
Tarkistettu versio 2.0
Määrärahan osoittaminen vankeinhoidon
toimintamenoihin
Eduskunnalle
Suomessa on käytössä 16
suljettua vankilaa. Vankien olot vaihtelevat huomattavasti vankilasta
toiseen. Vajaat kymmenen suomalaista vankilaa olisi pikaisen peruskorjauksen
tarpeessa. Kun määrärahoja ei ole vankiloiden
asianmukaiseen korjaamiseen, Rikosseuraamusvirasto on ilmoittanut
joutuvansa mahdollisesti sulkemaan kolme huonoimmassa kunnossa olevaa
vankilaa vuoteen 2012 mennessä. Esitys perustuu samalla
arvioon, että vankien määrä laskisi
usealla sadalla muutamassa vuodessa.
Vankeinhoidon kroonisen resurssipulan vuoksi vankeuslain edellyttämiä riski-
ja tarvearvioita tehdään tälläkin
hetkellä vain murto-osalle vangeista. Riski- ja tarvearviointia
pystytäänkin tällä hetkellä soveltamaan
pääsääntöisesti vain
pitkäaikaisvankeihin. Vangeille laadittavan henkilökohtaisen
suunnitelman toteutumisessa on myös havaittu olevan merkittäviä alueellisia
eroja.
Vangit ovat vankilaan tullessaan yhä huonommassa kunnossa.
Heistä päihdeongelmaisia on lähes 80
prosenttia, ja yli puolet on huumeriippuvaisia. Merkittävällä osalla
vangeista on myös jokin psykiatrista hoitoa vaativa sairaus.
Vankeinhoidon resurssien puute on johtanut siihen, että vain
noin kolmasosalle vangeista tehdään tulotarkastus
terveydentilan ja työkyvyn selvittämiseksi. Vankien
terveydenhuollosta on huolehdittava nykyistä paremmin.
Vankiloissa tulee olla riittävästi erityisosaamista
päihde-, mielenterveys- ja sosiaalityöstä.
Vankeusajan tulisi tukea vangin siirtymistä päihteettömyyteen.
Nykyisellä määrärahatasolla
päihde- tai mielenterveyskuntoutusta ei pystytä tarjoamaan
kaikille sitä tarvitseville vangeille.
Väkivaltarikollisille ja seksuaalirikollisille on olemassa
erilaisia toimintaohjelmia, joilla rikolliseen käyttäytymiseen
voidaan tutkitusti vaikuttaa. Esimerkiksi seksuaalirikollisille
suunnatun STOP-ohjelman ja väkivaltarikollisille suunnattujen
väkivaltakäyttäytymistä vähentävien
toimintaohjelmien määrärahat on turvattava.
Tämä ennaltaehkäisisi osaltaan uusintarikollisuutta, joka
tulee yhteiskunnalle monin verroin kalliimmaksi.
Suomessa on edelleen useita vankiloita, joissa osasta asuinsellejä puuttuvat
wc-tilat ja joissa vangit tekevät tarpeensa ämpäreihin.
Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä useita
huomautuksia asiasta; viimeksi asiasta on pyytänyt selvitystä eurooppalainen
kidutuksen vastainen komitea CPT. Suomen vastauksessa komitealle
17.9.2008 tyydytään toteamaan, että esimerkiksi
Helsingin vankilan kahden sellirakennuksen asunto-osastojen peruskunnostus
lähitulevaisuudessa ei käytettävissä olevien
määrärahojen niukkuuden vuoksi näytä todennäköiseltä. Tarvittavat
määrärahat vankiloiden peruskorjauksiin
on löydettävä.
Myös henkilökunnan riittävä määrä on
edellytys vankien oikeuksien toteutumiselle. Vangilla on lakisääteinen
oikeus vapaa-ajan viettoon ja kirjastopalveluihin vankeusaikana.
Vangilla on myös oikeus työntekoon tai opiskeluun.
Akuutin resurssipulan vuoksi mainittuun lakisääteiseen toimintaan
voi kuitenkin osallistua vain alle 60 % vangeista.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2008 kolmanteen
lisätalousarvioon momentille 25.40.01 lisäyksenä 1 000 000 euroa
vankeinhoidon toimintamenoihin.
Helsingissä 10 päivänä marraskuuta
2008
- Tuula Väätäinen /sd
- Kari Rajamäki /sd
- Valto Koski /sd
- Maarit Feldt-Ranta /sd
- Heli Paasio /sd
- Lauri Kähkönen /sd
- Pia Viitanen /sd
- Reijo Laitinen /sd
- Merja Kuusisto /sd
- Johanna Ojala-Niemelä /sd
- Johannes Koskinen /sd
- Pauliina Viitamies /sd
- Tarja Filatov /sd
- Jukka Gustafsson /sd
- Ilkka Kantola /sd
- Saara Karhu /sd
- Tuula Peltonen /sd
- Sirpa Paatero /sd
- Marjaana Koskinen /sd
- Katja Taimela /sd
- Krista Kiuru /sd
- Päivi Lipponen /sd
- Anneli Kiljunen /sd
- Esa Lahtela /sd