Perustelut

Valiokunta on lausunnossaan valtioneuvoston selvityksestä komission tiedonannosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle — YMP-uudistuksen "terveystarkastukseen" valmistautuminen (MmVL 1/2008 vp — E 120/2007 vp) tuonut esiin maamme maidontuotannon tilan ja arvioinut yhteisön kiintiöjärjestelmään kaavailtujen muutosten mahdollisia vaikutuksia siihen. Valiokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan tuotanto maassamme laskisi kiintiöjärjestelmän poistuessa ja maidon hinnan alentuessa. Suomessa jo 10 prosentin alennus maidon tilityshinnassa leikkaisi maatalouden kannattavuuskirjanpitoaineiston mukaan laskennallisen keskiarvomaitotilan yrittäjätuloa 20 prosenttia eli lähes 6 000 euroa. Maitotuotteiden hintojen aleneminen 15 prosentilla vähentäisi tuotantoa eniten Pohjois-Suomessa ja Etelä-Suomessa (AB-tukialueet). Valiokunta painotti sitä, että Pohjois-Suomessa ainoa ilmastollisesti soveltuva maatalouden tuotantomuoto on korsirehun viljelyyn perustuva maidontuotanto. Maidontuotanto on jo nyt Suomessa laskenut vuodesta 2001 yli kuusi prosenttia eli noin 150 miljoonaa litraa. Maakiintiön alitus tulee kuluvalla kiintiökaudella olemaan samansuuruinen.

Lausunnossaan valiokunta totesi, että maitokiintiöjärjestelmä on toiminut Suomessa tarpeellisena turvaverkkona maidontuotannossa. Järjestelmä on taannut tuotannon säilymisen myös korkean kustannustason maassa, tasapainottanut markkinoita sekä ylläpitänyt osaltaan tuottajahintatasoa. Suomalaisten maitotilojen tuotantokustannukset investoinneillakin tiloilla ovat korkeammat kuin vastaavan kokoisilla tiloilla Keski-Euroopassa. Valiokunta pitikin välttämättömänä, että Suomi ajaa kaikin keinoin kiintiöjärjestelmän säilyttämistä.

Valiokunta katsoi lisäksi, että mikäli kiintiöjärjestelmästä luopumista ei voida mitenkään yhteisön päätöksenteossa estää, tulee pääpaino asiaa koskevissa neuvotteluissa panna kiintiöistä luopumisesta aiheutuvien kielteisten vaikutusten poistamiseen. Ensisijaisesti näiden toimien rahoittaminen on toteutettava yhteisön varoin. Kielteiset vaikutukset tulee kompensoida tuottajille tavalla, joka on sidottu tuotantoon. Tällaisia keinoja ovat joko litra- tai eläinkohtainen tuki. Ensisijaisesti tuen tulee korvata epäsuotuisten alueiden kustannushaittaa ja laskennallista hinnan alenemaa, mutta kiintiöihin panostaneiden tilojen tilanne tulee myös ottaa huomioon. Maamme maidontuotannon elinvoimaisuuden turvaamiseksi yhteisön erityisalueille kohdistaman tuen on oltava tuotantoon sidottua, riittävästi mitoitettua ja pitkäaikaista.

Valiokunta piti myös välttämättömänä, että kansallisen tuen maksaminen maamme maidontuotannolle mahdollistetaan maamme maakiintiön määrään saakka. Pohjoisen tuen päätöksessä on rajattu maidon tuotannon enimmäismääräksi 1 776 765 tonnia, mikä toisaalta on jo nyt rajoittanut maamme nykyisen maakiintiön käyttöä, koska AB-tukialueen alentunutta tuotantoa ei ole voitu korvata kannattavalla tuotannolla C-tukialueella (koska kansallista tukea ei ole ollut mahdollista maksaa).

Valiokunnalle nyt toimitetussa selvityksessä onkin todettu, että kansallisten tukien tuotantorajoitteiden takia EU:n jo myöntämiä lisäkiintiöitä ei ole Suomessa jaettu tuottajille vaan ne on lisätty kansalliseen varantoon. Maa- ja metsätalousministeriön tarkoituksena on nyt vapauttaa kiintiöiden kauppa A ja B -tukialueilla pelkästään tuottajien väliseksi siten, että Ahvenanmaa säilyisi omana kauppa-alueenaan. Siten hallinnollisia kiintiöostoja ei Etelä-Suomessa tehtäisi enää 1.4.2008 jälkeen. Perusteena kaupan vapauttamiselle on kiintiöiden ylitarjonta Etelä-Suomessa. Hallinnollisia kiintiöitä on jäänyt myymättä, ja niitä on jouduttu siirtämään C-tukialueelle, jotta kiintiöstä luopuneet tuottajat ovat saaneet maksun kiintiöistään. Tästä syystä syksyllä 2007 siirrettiin Etelä-Suomessa myymättä jääneitä kiintiöitä vajaa 10 miljoonaa litraa C-tukialueelle. Näin saatiin myös käyttöön EU-osarahoitteiset rakennekehitysrahat, jotka uhkasivat jäädä käyttämättä. Valiokunnalle nyt toimitetussa selvityksessä on myös todettu, että keväällä 2008 AB-alueella mahdollisesti myymättä jäävät kiintiöt jouduttaneen kiintiökauppojen rahoittamiseksi siirtämään C-tukialueelle. Samalla voitaneen osoittaa riittävä määrä kiintiöitä C-tukialueen työvoima- ja elinkeinokeskuksissa oleviin investointitukihakemuksiin.

Valiokunta korostaa sitä, että käsittelyä odottavien investointitukihakemusten toteuttamiseen tulee voida osoittaa riittävästi kiintiöitä. Tukipäätösten tekemiselle annettu määräaika saattaa aiheuttaa C-tukialueella investointitukien pääomittumista kiintiöihin. Uusien investointitukihakemusten osalta pääomittuminen on voitava estää erityisesti sen vuoksi, että kiintiöjärjestelmästä voidaan joutua luopumaan. Edellä esitetyn perusteella valiokunta pitääkin välttämättömänä, että pohjoisen tukialueen nykyinen määrällinen rajoite voidaan ylittää. Kansallisen tuen maksaminen on mahdollistettava maamme maakiintiöön saakka.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.