Perustelut
         
         Eduskunnan suostumus
         
         Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy
            sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet,
            jotka sisältävät lainsäädännön
            alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat
            muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat
            perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen.
            Liittymissopimus sisältää useita määräyksiä,
            joiden kuulumisesta lainsäädännön
            alaan on esityksen perusteluissa tehty perustuslakivaliokunnan käytännön
            pohjalta asianmukaisesti ja yksityiskohtaisesti selkoa. Liittymissopimus
            vaatii eduskunnan hyväksymisen myös siitä esityksessä mainitusta
            syystä, että unionin laajentumisesta aiheutuu
            valtiolle sellaisia toistuvia ja jatkuvia menoja, jotka kuuluvat
            eduskunnan budjettivallan piiriin. Valiokunta yhtyy esitykseen siinäkin,
            että liittymissopimus on perustuslaissa tarkoitetulla tavalla
            merkitykseltään huomattava. Unionin laajentuminen
            on periaatteellisesti, taloudellisesti ja poliittisesti hyvin olennainen
            seikka niin unionille kuin myös Suomelle sen jäsenvaltiona. 
         
         
         Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan perustuslain 94 §:n
            1 momentin nojalla myös siinä tarkoitetun velvoitteen
            irtisanomiseen. Liittymissopimus korvaa uusien jäsenmaiden
            kanssa tehdyt Eurooppa-sopimukset, joihin sisältyy lainsäädännön
            alaan kuuluvia määräyksiä. Kansainvälisen
            velvoitteen voimassaolon tällainen lakkaaminen rinnastuu
            vaikutuksiltaan velvoitteen irtisanomiseen (PeVL 18/2002
               vp, s. 2/II), minkä vuoksi liittymissopimus
            vaatii tästäkin syystä eduskunnan hyväksymisen. 
         
         
         Eduskunnan hyväksymispäätös
            kattaa liittymissopimuksen kokonaisuudessaan eli myös sopimuksen
            osana olevan liittymisasiakirjan liitteineen ja pöytäkirjoineen.
            Eduskunnan päätös ei sen sijaan ulotu
            nykyisten ja liittyvien jäsenvaltioiden liittymissopimuksen
            allekirjoittamisen yhteydessä laatimaan erilliseen päätösasiakirjaan,
            johon on liitetty kaikkiaan 44 julistusta. Päätösasiakirja
            ei ole luonteeltaan oikeudellinen.
         
         
         Sopimusmääräysten suhde perustuslakiin
         
         Liittymissopimus sisältää unionin
            laajentumisen johdosta tarpeelliset mukautukset unionin perustana
            oleviin sopimuksiin ja uusien jäsenvaltioiden liittymisen
            ehdot. Liittymisasiakirjan toimielimiä koskevat muutokset
            perustuvat Nizzan sopimuksen pöytäkirjaan Euroopan
            unionin laajentumisesta. Laajentumista varten tehtävät mukautukset
            koskevat jäsenvaltioista Euroopan parlamenttiin valittavien
            edustajien määrää ja jäsenten
            kokonaismäärää, neuvoston ääntenpainotusta
            sekä komission kokoa ja kokoonpanoa. Nämä toimielinmääräykset
            eivät olennaisesti muuta Suomen asemaa unionin päätöksenteossa Nizzan
            sopimuksesta johtuviin velvoitteisiin nähden. Nizzan sopimuksen
            ei taas katsottu koskevan perustuslakia sillä tavoin kuin
            perustuslain 94 §:n 2 momentissa ja 95 §:n 2 momentissa tarkoitetaan
            (PeVL 38/2001 vp, s. 4—8).
            Liittymisasiakirjan nämä mukautukset tarkoittavat
            valiokunnan mielestä sellaista unionin toiminnan tavanomaisena
            pidettävää kehittämistä institutionaalisella
            tasolla, joka ei ole merkityksellistä perustuslain 1 §:n
            täysivaltaisuussäännösten näkökulmasta
            (PeVL 38/2001 vp, s. 5/I).
         
         
         Liittymisasiakirjan 6 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa
            luetellaan sopimukset, joihin uudet jäsenvaltiot
            liittyvät pöytäkirjalla. Sen tekee neuvosto
            yksimielisesti jäsenvaltioiden puolesta asianomaisten kolmansien
            valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen
            kanssa. Kyseiset sopimukset ovat sekasopimuksia, minkä takia
            neuvoston toimivaltaisuus merkitsee sopimuksentekovallan siirtoa
            sille. Kysymys on sellaisesta rajatusta sopimuksentekovallasta,
            joka ei voi vaikuttaa tarkoitettujen sopimusten perussisältöön ja
            jota neuvosto käyttää yksimielisen päätöksen perusteella.
            Asia ei ole valtiosäännön kannalta ongelmallinen.
         
         
         Hyväksymisestä ja lakiehdotuksista päättäminen
         
         Kansainvälisen velvoitteen hyväksymisestä päätetään
            perustuslain 94 §:n 2 momentin mukaan äänten
            enemmistöllä paitsi milloin velvoite koskee perustuslakia
            tai valtakunnan alueen muuttamista, jolloin sen hyväksymiseen
            vaaditaan kahden kolmasosan äänten enemmistö.
            Kansainvälisen velvoitteen voimaansaattava lakiehdotus puolestaan
            käsitellään perustuslain 95 §:n
            2 momentin perusteella tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
            Jos lakiehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen
            muuttamista, lakiehdotus on sitä lepäämään
            jättämättä hyväksyttävä kahden
            kolmasosan äänten enemmistöllä.
         
         
         Liittymissopimuksen hyväksymisestä voidaan
            edellä esitetyn perusteella päättää äänten enemmistöllä ja
            ehdotus liittymissopimuksen voimaansaattamislaiksi voidaan käsitellä tavallisen
            lain säätämisjärjestyksessä.